Rahastopääoman arvo lokakuun lopussa 121 miljardia euroa
Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin 358 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin 100 miljoonaa euroa uusia pääomia. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 26 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin osakerahastoista 448 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 35 miljoonaa euroa. Vuoden alusta lukien osakerahastot ovat menettäneet 4,5 miljardia euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2019 |
|
Osakerahastot |
-448 |
-4 548 |
42 944 |
|
Yhdistelmärahastot |
100 |
271 |
24 693 |
|
Pitkän koron rahastot |
358 |
2 540 |
32 383 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-35 |
1 341 |
15 087 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
26 |
901 |
6 297 |
|
YHTEENSÄ |
1 |
505 |
121 405 |
Vaikka osakerahastoista lunastettiin lokakuussa varoja, niin osakerahastojen pääoma kasvoi suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Suomessa osakemarkkinoiden hintojen nousua tuki yritysten kolmannen neljänneksen hyvät tuloskehitykset. Muutamaa suurta kansanosaketta lukuun ottamatta yritysten tuloskehitykset ja annetut tulosennusteet olivat positiivinen yllätys markkinoille. Yritysten hyvät tulokset eivät syntyneet pelkästään kuluja karsimalla, vaan myös liikevaihdot kasvoivat. Yhdysvalloissa ja muualla Euroopassa yritysten kolmannen neljänneksen tulokset eivät olleet yhtä positiivisia. Osakekurssit kuitenkin nousivat keskuspankkielvytysten tukemana.
Globaalilta poliittiselta rintamalta saatiin lokakuussa positiivisia uutisia. Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodassa saatiin neuvottelut kunnolla käyntiin ja sopua hierottiin tiiviisti. Yhdysvaltojen tulevien presidentinvaalien uskotaan jo vaikuttaneen kauppasodan kulkuun. Brexit ei toteutunut lokakuun lopulla sopimuksettomana vaan päädyttiin aikalisän ottamiseen. Odottaminen siis jatkuu. Muutoinkin suurilta yllätyksiltä vältyttiin, mikä myös tuki osakemarkkinoiden kehitystä.
Pitkän koron rahastoista kehittyviltä markkinoilta on saatu kuluvana vuonna hyviä tuottoja. Korot ovat kehittyvillä markkinoilla olleet laskusuunnassa, ja markkinoilla on vielä varaa laskea korkoja. Euroopassa sen sijaan korot nousivat lokakuussa, ja korkotasot ovat edelleen miinuksella. Vaihtoehtoisiin rahastoihin virtasi myös lokakuussa varoja.
”Osakemarkkinat reagoivat lokakuussa uutisiin hyvin voimakkaasti, mikä antoi sijoittajille mahdollisuuksia tehdä ja kotiuttaa hyviä tuottoja. Suomessa yritysten kolmannen neljänneksen tulosennusteet yllättivät pääasiassa positiivisesti. Muutaman ison kansanosakkeen kurssilaskut kertovat hajauttamisen tärkeydestä. Vaihtoehtoisista rahastoista Suomessa erityisesti metsärahastot ovat kuluvana vuonna aktiivisesti tehneet metsäkiinteistökauppoja.” summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin globaalisti ja Tyynenmeren alueelle sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 64 miljoonaa euroa. Eniten pääomia menettivät Pohjois-Amerikkaan, Eurooppaan ja kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot, yhteensä 461 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot noin 19 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,4). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2019 |
Tuotto |
|
Suomi |
-55 |
-146 |
5 162 |
11,4 % |
|
Pohjoismaat |
-14 |
-24 |
4 704 |
9,6 % |
|
Eurooppa |
-103 |
-914 |
5 881 |
9,7 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-254 |
-1 560 |
5 468 |
12,2 % |
|
Japani |
17 |
-499 |
733 |
10,3 % |
|
Tyynenmeren alue |
32 |
60 |
582 |
11,3 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-104 |
-952 |
5 243 |
14,0 % |
|
Maailma |
32 |
-526 |
13 675 |
11,9 % |
|
Toimialarahastot |
-0 |
14 |
1 497 |
18,9 % |
|
YHTEENSÄ |
-448 |
-4 548 |
42 944 |
|
Pitkän koron rahastoissa varoja kertyi lähes kaikkiin alaluokkiin. Eniten uusia varoja kertyi euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 330 miljoonaa euroa. Lisäksi globaalisti yrityslainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin kertyi sijoituksia yhteensä 122 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 9,8 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 3,7).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2019 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
140 |
473 |
6 296 |
7,5 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
190 |
418 |
10 409 |
4,6 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
8 |
500 |
3 277 |
4,2 % |
|
Valtioriski maailma |
-2 |
0 |
174 |
-1,5 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
88 |
558 |
5 649 |
5,8 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-100 |
190 |
2 695 |
5,7 % |
|
Kehittyvät markkinat |
34 |
402 |
3 883 |
9,8 % |
|
YHTEENSÄ |
358 |
2 540 |
32 383 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote
Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote
Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
