Rahastopääoman kasvu taittui – sijoitusrahastoista lunastettiin syyskuussa 182 miljoonaa euroa
Syyskuussa sijoitettiin uusia pääomia yhdistelmärahastoihin 170 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 111 miljoonaa euroa. Osakerahastoista lunastettiin 116 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoista 240 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 106 miljoonaa euroa pääomia.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2021 |
|
Osakerahastot |
-116 |
1 608 |
60 691 |
|
Yhdistelmärahastot |
170 |
1 811 |
31 732 |
|
Pitkän koron rahastot |
-240 |
1 294 |
32 937 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-106 |
3 025 |
18 281 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
111 |
827 |
9 628 |
|
YHTEENSÄ |
-182 |
8 566 |
153 268 |
Syyskuussa keskeiset globaalit osakeindeksit laskivat. Osakerahastoista lunastuksia tehtiin erityisesti Eurooppaan sijoittavista rahastoista. Maailmantalouden nopea elpyminen näkyy jo Euroopassa tuotannon pullonkauloina. Sähkön ja kaasun hinnat ovat nyt ennätyskalliita eri puolilla Eurooppaa. Fossiilisten energiaraaka-aineiden ja päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti. Pohjoismaissa sähkön hintaa nostaa keskimääräistä matalammat vesivarastot.
Euroopan teollisuutta rasittavat lisäksi edelleen puolijohdekomponenttien saatavuusongelmat ja merirahtiliikenteen kustannuksien nousu. Euroalueen inflaatio nousi syyskuussa 3,4 prosenttiin ja pohjainflaatio 1,9 prosenttiin. Samalla ostopäällikköindeksit laskivat.
Syyskuu oli myös euroalueen korkosijoittajalle haastava. Euroalueen pitkät korot nousivat, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Saksan ja Italian 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korot nousivat alkukesän tasoille.
”Euroopassa nopeasti nousseet sähkön ja kaasun hinnat olivat ikävä yllätys sijoittajille. Päästöoikeuksien hintakehitys ohjaa nyt investointeja EU:n strategian mukaisesti uusiutuviin energialähteisiin, mutta lisää kustannuksia elinkeinoelämälle ja kotitalouksille. Keskustelu tulevan talven lämmityslaskun noususta vie huomion pois positiivilta talousuutisilta. Myös keskuspankit joutuvat olemaan varpaillaan. Puolan ja Norjan keskuspankit ovat jo nostaneet ohjauskorkoja, ja Yhdysvalloissa odotetaan keskuspankin ohjauskoron nostoa ensi vuoden aikana. Euroopan keskuspankki vielä miettii elvytyksen purkamisen tarvetta”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin pääasiassa Pohjois-Amerikkaan ja Tyynenmeren alueelle sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 255 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa Pohjoismaihin ja Eurooppaan sijoittavista rahastoista yhteensä 516 miljoonaa euroa. Suomeen sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,38). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2021 |
Tuotto |
|
Suomi |
-9 |
17 |
7 237 |
33 % |
|
Pohjoismaat |
-91 |
91 |
8 359 |
38 % |
|
Eurooppa |
-425 |
-200 |
7 339 |
30 % |
|
Pohjois-Amerikka |
134 |
410 |
7 752 |
32 % |
|
Japani |
28 |
-121 |
682 |
21 % |
|
Tyynenmeren alue |
121 |
145 |
956 |
22 % |
|
Kehittyvät markkinat |
16 |
-80 |
6 562 |
27 % |
|
Maailma |
124 |
1 417 |
20 159 |
28 % |
|
Toimialarahastot |
-14 |
-70 |
1 644 |
24 % |
|
YHTEENSÄ |
-116 |
1 608 |
60 691 |
|
Pitkän koron rahastoissa varoja lunastettiin pääasiassa euroalueen valtioriskiin sijoittavista rahastoista, yhteensä 233 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 8,1 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 4,59).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2021 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-233 |
254 |
5 810 |
-1,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
1 |
608 |
10 043 |
1,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-5 |
95 |
3 846 |
7,7 % |
|
Valtioriski maailma |
4 |
19 |
143 |
0,6 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
9 |
418 |
7 877 |
3,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-6 |
200 |
1 863 |
8,1 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-11 |
-300 |
3 355 |
5,4 % |
|
YHTEENSÄ |
-240 |
1 294 |
32 937 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2019 varallisuustutkimuksen mukaan 34 prosentilla, eli noin 954 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 6 200 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
