Rahastopääoman kasvu taittui – sijoitusrahastoista lunastettiin syyskuussa 182 miljoonaa euroa
8.10.2021 13:44:43 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Syyskuussa sijoitettiin uusia pääomia yhdistelmärahastoihin 170 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 111 miljoonaa euroa. Osakerahastoista lunastettiin 116 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoista 240 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 106 miljoonaa euroa pääomia.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2021 |
|
Osakerahastot |
-116 |
1 608 |
60 691 |
|
Yhdistelmärahastot |
170 |
1 811 |
31 732 |
|
Pitkän koron rahastot |
-240 |
1 294 |
32 937 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-106 |
3 025 |
18 281 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
111 |
827 |
9 628 |
|
YHTEENSÄ |
-182 |
8 566 |
153 268 |
Syyskuussa keskeiset globaalit osakeindeksit laskivat. Osakerahastoista lunastuksia tehtiin erityisesti Eurooppaan sijoittavista rahastoista. Maailmantalouden nopea elpyminen näkyy jo Euroopassa tuotannon pullonkauloina. Sähkön ja kaasun hinnat ovat nyt ennätyskalliita eri puolilla Eurooppaa. Fossiilisten energiaraaka-aineiden ja päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti. Pohjoismaissa sähkön hintaa nostaa keskimääräistä matalammat vesivarastot.
Euroopan teollisuutta rasittavat lisäksi edelleen puolijohdekomponenttien saatavuusongelmat ja merirahtiliikenteen kustannuksien nousu. Euroalueen inflaatio nousi syyskuussa 3,4 prosenttiin ja pohjainflaatio 1,9 prosenttiin. Samalla ostopäällikköindeksit laskivat.
Syyskuu oli myös euroalueen korkosijoittajalle haastava. Euroalueen pitkät korot nousivat, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Saksan ja Italian 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korot nousivat alkukesän tasoille.
”Euroopassa nopeasti nousseet sähkön ja kaasun hinnat olivat ikävä yllätys sijoittajille. Päästöoikeuksien hintakehitys ohjaa nyt investointeja EU:n strategian mukaisesti uusiutuviin energialähteisiin, mutta lisää kustannuksia elinkeinoelämälle ja kotitalouksille. Keskustelu tulevan talven lämmityslaskun noususta vie huomion pois positiivilta talousuutisilta. Myös keskuspankit joutuvat olemaan varpaillaan. Puolan ja Norjan keskuspankit ovat jo nostaneet ohjauskorkoja, ja Yhdysvalloissa odotetaan keskuspankin ohjauskoron nostoa ensi vuoden aikana. Euroopan keskuspankki vielä miettii elvytyksen purkamisen tarvetta”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin pääasiassa Pohjois-Amerikkaan ja Tyynenmeren alueelle sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 255 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa Pohjoismaihin ja Eurooppaan sijoittavista rahastoista yhteensä 516 miljoonaa euroa. Suomeen sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,38). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2021 |
Tuotto |
|
Suomi |
-9 |
17 |
7 237 |
33 % |
|
Pohjoismaat |
-91 |
91 |
8 359 |
38 % |
|
Eurooppa |
-425 |
-200 |
7 339 |
30 % |
|
Pohjois-Amerikka |
134 |
410 |
7 752 |
32 % |
|
Japani |
28 |
-121 |
682 |
21 % |
|
Tyynenmeren alue |
121 |
145 |
956 |
22 % |
|
Kehittyvät markkinat |
16 |
-80 |
6 562 |
27 % |
|
Maailma |
124 |
1 417 |
20 159 |
28 % |
|
Toimialarahastot |
-14 |
-70 |
1 644 |
24 % |
|
YHTEENSÄ |
-116 |
1 608 |
60 691 |
|
Pitkän koron rahastoissa varoja lunastettiin pääasiassa euroalueen valtioriskiin sijoittavista rahastoista, yhteensä 233 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 8,1 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 4,59).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2021 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-233 |
254 |
5 810 |
-1,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
1 |
608 |
10 043 |
1,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-5 |
95 |
3 846 |
7,7 % |
|
Valtioriski maailma |
4 |
19 |
143 |
0,6 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
9 |
418 |
7 877 |
3,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-6 |
200 |
1 863 |
8,1 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-11 |
-300 |
3 355 |
5,4 % |
|
YHTEENSÄ |
-240 |
1 294 |
32 937 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2019 varallisuustutkimuksen mukaan 34 prosentilla, eli noin 954 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 6 200 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme