Rahastopääoman kasvu taittui – sijoitusrahastoista lunastettiin syyskuussa 182 miljoonaa euroa
8.10.2021 13:44:43 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Syyskuussa sijoitettiin uusia pääomia yhdistelmärahastoihin 170 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 111 miljoonaa euroa. Osakerahastoista lunastettiin 116 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoista 240 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 106 miljoonaa euroa pääomia.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2021 |
|
Osakerahastot |
-116 |
1 608 |
60 691 |
|
Yhdistelmärahastot |
170 |
1 811 |
31 732 |
|
Pitkän koron rahastot |
-240 |
1 294 |
32 937 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-106 |
3 025 |
18 281 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
111 |
827 |
9 628 |
|
YHTEENSÄ |
-182 |
8 566 |
153 268 |
Syyskuussa keskeiset globaalit osakeindeksit laskivat. Osakerahastoista lunastuksia tehtiin erityisesti Eurooppaan sijoittavista rahastoista. Maailmantalouden nopea elpyminen näkyy jo Euroopassa tuotannon pullonkauloina. Sähkön ja kaasun hinnat ovat nyt ennätyskalliita eri puolilla Eurooppaa. Fossiilisten energiaraaka-aineiden ja päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti. Pohjoismaissa sähkön hintaa nostaa keskimääräistä matalammat vesivarastot.
Euroopan teollisuutta rasittavat lisäksi edelleen puolijohdekomponenttien saatavuusongelmat ja merirahtiliikenteen kustannuksien nousu. Euroalueen inflaatio nousi syyskuussa 3,4 prosenttiin ja pohjainflaatio 1,9 prosenttiin. Samalla ostopäällikköindeksit laskivat.
Syyskuu oli myös euroalueen korkosijoittajalle haastava. Euroalueen pitkät korot nousivat, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Saksan ja Italian 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korot nousivat alkukesän tasoille.
”Euroopassa nopeasti nousseet sähkön ja kaasun hinnat olivat ikävä yllätys sijoittajille. Päästöoikeuksien hintakehitys ohjaa nyt investointeja EU:n strategian mukaisesti uusiutuviin energialähteisiin, mutta lisää kustannuksia elinkeinoelämälle ja kotitalouksille. Keskustelu tulevan talven lämmityslaskun noususta vie huomion pois positiivilta talousuutisilta. Myös keskuspankit joutuvat olemaan varpaillaan. Puolan ja Norjan keskuspankit ovat jo nostaneet ohjauskorkoja, ja Yhdysvalloissa odotetaan keskuspankin ohjauskoron nostoa ensi vuoden aikana. Euroopan keskuspankki vielä miettii elvytyksen purkamisen tarvetta”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin pääasiassa Pohjois-Amerikkaan ja Tyynenmeren alueelle sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 255 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa Pohjoismaihin ja Eurooppaan sijoittavista rahastoista yhteensä 516 miljoonaa euroa. Suomeen sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,38). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2021 |
Tuotto |
|
Suomi |
-9 |
17 |
7 237 |
33 % |
|
Pohjoismaat |
-91 |
91 |
8 359 |
38 % |
|
Eurooppa |
-425 |
-200 |
7 339 |
30 % |
|
Pohjois-Amerikka |
134 |
410 |
7 752 |
32 % |
|
Japani |
28 |
-121 |
682 |
21 % |
|
Tyynenmeren alue |
121 |
145 |
956 |
22 % |
|
Kehittyvät markkinat |
16 |
-80 |
6 562 |
27 % |
|
Maailma |
124 |
1 417 |
20 159 |
28 % |
|
Toimialarahastot |
-14 |
-70 |
1 644 |
24 % |
|
YHTEENSÄ |
-116 |
1 608 |
60 691 |
|
Pitkän koron rahastoissa varoja lunastettiin pääasiassa euroalueen valtioriskiin sijoittavista rahastoista, yhteensä 233 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 8,1 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 4,59).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2021 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-233 |
254 |
5 810 |
-1,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
1 |
608 |
10 043 |
1,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-5 |
95 |
3 846 |
7,7 % |
|
Valtioriski maailma |
4 |
19 |
143 |
0,6 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
9 |
418 |
7 877 |
3,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-6 |
200 |
1 863 |
8,1 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-11 |
-300 |
3 355 |
5,4 % |
|
YHTEENSÄ |
-240 |
1 294 |
32 937 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2019 varallisuustutkimuksen mukaan 34 prosentilla, eli noin 954 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 6 200 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finanssialan Ahosniemi: EU-komissiokin tunnistaa vahvojen ja vakavaraisten pankkien roolin talouskasvun tukijana sekä tarpeen järkevöittää sääntelyä17.7.2026 17:22:36 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä, että EU-komissio tunnistaa pankit oleellisena osana talouskasvun vauhdittamista. EU-komissio on julkaissut 17.7.2026 pankkien kilpailukykyraportin, joka kuvaa pankkisektorin kilpailukyvyn haasteita ja niiden taustatekijöitä. Tarkoitus on luoda kokonaiskuva pankkisektorin kilpailukyvystä ja sääntelyn muutostarpeista.
Suomalaiset satsaavat turvalliseen maksamiseen, kertoo tuore kysely – mutta tulisiko virtuaalisella kirpputorilla tarvita pankkitunnuksia?13.7.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset huolehtivat maksamisen turvallisuudesta yleisesti ottaen hyvin, kertoo tuore valtakunnallisesti edustava kysely. 82 prosenttia välttää pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta ja pitää tunnukset sekä salasanat omana tietonaan. Joidenkin turvakeinojen kohdalla luku voisi silti olla korkeampikin. Esimerkiksi vain 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin hakukoneen kautta. Pankkitunnuksia ei kannata käyttää yleisavaimena kaikkiin palveluihin. Ne olisi hyvä varata pankkiasiointiin ja käyttää muussa tunnistautumisessa muita vaihtoehtoja, kuten mobiilivarmennetta. FA:n Norstatil Oy:lta tilaama kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta.
Osakeralli tasaantui, mutta rahastomarkkinan näkymä pysyi myönteisenä – kesäkuussa rahastoihin virtasi lähes 2 miljardia euroa ja pääomat kasvoivat 221 miljardiin9.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 1,9 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 221 miljardia euroa.
Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville2.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet. Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä. Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.
Finanssivalvonta helpottaa asuntolainan saantia - oikea päätös uinuvalle asuntomarkkinalle30.6.2026 11:03:26 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) nostaa asuntolainakaton 95 prosenttiin myös muille kuin ensiasunnon ostajille. Päätös pienentää asunnonvaihtajien omasäästöosuutta ja voi vauhdittaa uinuvaa asuntomarkkinaa. Samalla Fiva päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää päätöksiä oikeana: makrovakauspolitiikan tulee tukea talouskasvua, kun pankkisektori on vahva ja ylikuumenemisriskit vähäisiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme