Rahastosijoittaja tasapainoilee nyt korkomarkkinan kanssa – rahastopääoma kesäkuussa 133 miljardia euroa
8.7.2022 14:47:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Kiinteistörahastojen suosio on kasvanut ja niitä koskeva tieto kiinnostaa. Rahastoraportin jaottelua on muutettu niin, että kiinteistörahastoja koskevat tiedot ovat helposti saatavissa yhtenä kokonaisuutena. Raportilla on mukana ns. avoimet erikoissijoitusrahastomuotoiset kiinteistörahastot, joihin voidaan tehdä rahaston sääntöjen puitteissa merkintöjä ja lunastuksia. Näiden lisäsi markkinoilla on ns. suljettuja, kommandiittiyhtiömuotoisia rahastoja, jotka eivät ole mukana raportilla
Kesäkuussa uusia pääomia sijoitettiin vaihtoehtoisiin rahastoihin 137 miljoonaa euroa. Osakerahastoihin sijoitettiin 41 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin 32 miljoonaa euroa. Lunastuksia tehtiin lyhyen koron rahastoista 975 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoista 165 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2022 |
|
Osakerahastot |
41 |
-415 |
52 608 |
|
Yhdistelmärahastot |
32 |
234 |
28 790 |
|
Pitkän koron rahastot |
-165 |
-1 341 |
27 377 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-975 |
-2 228 |
15 465 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
137 |
150 |
8 758 |
|
YHTEENSÄ |
-929 |
-3 599 |
132 999 |
Kesäkuussa keskeiset globaalit osakeindeksit laskivat. Osakesijoittajalle kuluva vuosi on ollut haastava. Markkinakorot ovat nousseet voimakkaasti sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa ja rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän edelleen tänä vuonna kuluttajahintojen nousun hillitsemiseksi.Maailmantalouden odotetaan edelleen kasvavan, vaikka ennusteita on päivitetty alaspäin. Koronasuluista kärsineet toimialat elpyvät, mutta yleinen talouden aktiviteetin hidastuminen ja Euroopassa sodan heijastusvaikutukset lisäävät epävarmuutta markkinoilla.
Myös korkosijoittajalle kuukausi oli haastava. Korot nousivat, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Esimerkkeinä euroalueella 6 kuukauden euriborkorko nousi plusmerkkiseksi ja 12 kuukauden euriborkorko vuoden 2012 tasolle.
Vaihtoehtoiset rahastot, erityisesti uusiutuvaan energiaan sijoittavat rahastot, kiinnostivat sijoittajia. Metsärahastojen arvostuksiin vaikuttaa osaltaan raakapuun hintakehitys, johon puolestaan vaikuttaa sahatavaran voimakas globaali kysyntä. Arvioiden mukaan myös puuntuonnin loppuminen Venäjältä voi vaikuttaa puumarkkinoihin Euroopassa.
”Sijoittaminen ja säästäminen on pitkäjänteistä toimintaa, johon sisältyy nousuja ja laskuja. Laskukausi mahdollistaa sen, että hyviä sijoituskohteita voi löytää edullisesti. Kiihtynyt inflaatio sekä tiukentuva rahapolitiikka jarruttavat nyt talouden aktiviteettia. Sijoittaja joutuu tasapainoilemaan sen kanssa, jatkuuko nykyinen korkokehitys vielä pitkään vai alkavatko mahdollisesti pitkät korot laskemaan talouden aktiviteetin hidastuessa”, analysoijohtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin nettomääräisesti globaalisti, Eurooppaan, Japaniin ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin rahastoihin yhteensä 126 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa Suomeen, Pohjoismaihin ja toimialoille sijoittavista rahastoista yhteensä 81 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Shapen 12 kk arvot olivat miinusmerkkisiä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2022 |
Tuotto |
|
Suomi |
-57 |
-213 |
5 571 |
-18 % |
|
Pohjoismaat |
-14 |
-98 |
7 060 |
-20 % |
|
Eurooppa |
8 |
-420 |
5 258 |
-13 % |
|
Pohjois-Amerikka |
26 |
135 |
7 326 |
-3 % |
|
Japani |
47 |
104 |
619 |
-15 % |
|
Tyynenmeren alue |
0 |
134 |
1 014 |
-13 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-4 |
-136 |
4 954 |
-16 % |
|
Maailma |
45 |
175 |
19 367 |
-9 % |
|
Toimialarahastot |
-10 |
-96 |
1 440 |
-9 % |
|
YHTEENSÄ |
41 |
-415 |
52 608 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin nettomääräisestiglobaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin ja valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 27 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kaikista muista rahastoluokista yhteensä 192 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Shapen 12 kk arvot olivat miinusmerkkisiä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2022 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-22 |
15 |
5 214 |
-10,6 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-43 |
-512 |
8 377 |
-11,7 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-36 |
-161 |
3 097 |
-11,9 % |
|
Valtioriski maailma |
5 |
48 |
200 |
-1,6 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-55 |
-477 |
6 311 |
-7,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
22 |
4 |
1 481 |
-10,7 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-36 |
-257 |
2 696 |
-10,5 % |
|
YHTEENSÄ |
-165 |
-1 341 |
27 377 |
|
Lisätiedot:
Asiantuntija Mariia Somerla, puh. 020 793 4292
Vaikuttajaviestinnän asiantuntija Sonja Hällfors, puh. 020 793 4275
Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on
0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiSonja HällforsVaikuttajaviestinnän asiantuntija
Puh:+358 20 793 4275sonja.hallfors@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j
Komissiolla kannatettavat tavoitteet edistää eläkesäästämistä – Suomen hallitus on valitettavasti unohtanut sekä ohjelmansa että EU-linjauksensa7.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä komission tavoitetta edistää lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Keinot markkinan edistämiseksi ovat kuitenkin rajallisia ja vaikuttavuudeltaan vähäisiä. FA ihmettelee, miksi hallitus EU-politiikassaan kannattaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämistä mutta kotimaan politiikassa toimii toisin. Hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen 1.1.2027 lukien. Vakuutussäästäminen on edelleen suosiossa: säästöt ovat kasvaneet vuodessa 7,7 prosenttia. EU-komissio kaavailee uudistuksia edistääkseen lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Tavoitteena on paremmin vanhusaikaan taloudellisesti varautunut väestö. Uudistuksiin kuuluu eläkesäästämiseen liittyviä suosituksia muun muassa eläkerekistereistä, verokannusteista sekä muutoksia IORP- ja PEPP-direktiiveihin. Suomen hallitus on ilmoittanut EU-tasolla kannattavansa täydentävien lisäeläkejärjestelyjen kehittämistä lakisää
Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa3.2.2026 11:08:30 EET | Tiedote
Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen. Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen. Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista. Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.
Tiensä Talousgurun finaaliin selvitti 14 kovatasoista lukiolaista eri puolilta Suomea – seuraa finaalia suorana 26.2. Kauppalehden sivuilta2.2.2026 11:00:14 EET | Tiedote
Talousgurun alkukilpailussa toisistaan mittaa otti lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta eri puolilla Suomea. Finaaliin tiensä selvitti 14 lukiolaista, joista perinteiseen tapaan 5 valittiin alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan.
Suomen Pankin tilastot: Asuntoluottoja nostettiin selvästi enemmän kuin vuosi sitten – kokonaisuudessaan lähes 15 miljardia31.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 nostettiin uusia asuntolainoja yhteensä noin 14,7 miljardin euron verran, selviää Suomen Pankin 30.1.2026 julkaistuista tilastoista. Määrä kasvoi 11 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Vaikka julkisuudessa puhutaan lainansaannin vaikeudesta ja asuntokaupan vähäisyydestä, kauppoja tehtiin viime vuonna edellisvuotta enemmän ja samalla pankit myönsivät selvästi aiempaa enemmän asuntolainoja. Lainakanta oli viime vuoden lopulla suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, eli kotitaloudet lyhensivät lainojaan samalla, kun he nostivat uusia luottoja aktiivisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
