Rahastosijoittaja tasapainoilee nyt korkomarkkinan kanssa – rahastopääoma kesäkuussa 133 miljardia euroa
8.7.2022 14:47:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Kiinteistörahastojen suosio on kasvanut ja niitä koskeva tieto kiinnostaa. Rahastoraportin jaottelua on muutettu niin, että kiinteistörahastoja koskevat tiedot ovat helposti saatavissa yhtenä kokonaisuutena. Raportilla on mukana ns. avoimet erikoissijoitusrahastomuotoiset kiinteistörahastot, joihin voidaan tehdä rahaston sääntöjen puitteissa merkintöjä ja lunastuksia. Näiden lisäsi markkinoilla on ns. suljettuja, kommandiittiyhtiömuotoisia rahastoja, jotka eivät ole mukana raportilla
Kesäkuussa uusia pääomia sijoitettiin vaihtoehtoisiin rahastoihin 137 miljoonaa euroa. Osakerahastoihin sijoitettiin 41 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin 32 miljoonaa euroa. Lunastuksia tehtiin lyhyen koron rahastoista 975 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoista 165 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2022 |
|
Osakerahastot |
41 |
-415 |
52 608 |
|
Yhdistelmärahastot |
32 |
234 |
28 790 |
|
Pitkän koron rahastot |
-165 |
-1 341 |
27 377 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-975 |
-2 228 |
15 465 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
137 |
150 |
8 758 |
|
YHTEENSÄ |
-929 |
-3 599 |
132 999 |
Kesäkuussa keskeiset globaalit osakeindeksit laskivat. Osakesijoittajalle kuluva vuosi on ollut haastava. Markkinakorot ovat nousseet voimakkaasti sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa ja rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän edelleen tänä vuonna kuluttajahintojen nousun hillitsemiseksi.Maailmantalouden odotetaan edelleen kasvavan, vaikka ennusteita on päivitetty alaspäin. Koronasuluista kärsineet toimialat elpyvät, mutta yleinen talouden aktiviteetin hidastuminen ja Euroopassa sodan heijastusvaikutukset lisäävät epävarmuutta markkinoilla.
Myös korkosijoittajalle kuukausi oli haastava. Korot nousivat, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Esimerkkeinä euroalueella 6 kuukauden euriborkorko nousi plusmerkkiseksi ja 12 kuukauden euriborkorko vuoden 2012 tasolle.
Vaihtoehtoiset rahastot, erityisesti uusiutuvaan energiaan sijoittavat rahastot, kiinnostivat sijoittajia. Metsärahastojen arvostuksiin vaikuttaa osaltaan raakapuun hintakehitys, johon puolestaan vaikuttaa sahatavaran voimakas globaali kysyntä. Arvioiden mukaan myös puuntuonnin loppuminen Venäjältä voi vaikuttaa puumarkkinoihin Euroopassa.
”Sijoittaminen ja säästäminen on pitkäjänteistä toimintaa, johon sisältyy nousuja ja laskuja. Laskukausi mahdollistaa sen, että hyviä sijoituskohteita voi löytää edullisesti. Kiihtynyt inflaatio sekä tiukentuva rahapolitiikka jarruttavat nyt talouden aktiviteettia. Sijoittaja joutuu tasapainoilemaan sen kanssa, jatkuuko nykyinen korkokehitys vielä pitkään vai alkavatko mahdollisesti pitkät korot laskemaan talouden aktiviteetin hidastuessa”, analysoijohtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin nettomääräisesti globaalisti, Eurooppaan, Japaniin ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin rahastoihin yhteensä 126 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa Suomeen, Pohjoismaihin ja toimialoille sijoittavista rahastoista yhteensä 81 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Shapen 12 kk arvot olivat miinusmerkkisiä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2022 |
Tuotto |
|
Suomi |
-57 |
-213 |
5 571 |
-18 % |
|
Pohjoismaat |
-14 |
-98 |
7 060 |
-20 % |
|
Eurooppa |
8 |
-420 |
5 258 |
-13 % |
|
Pohjois-Amerikka |
26 |
135 |
7 326 |
-3 % |
|
Japani |
47 |
104 |
619 |
-15 % |
|
Tyynenmeren alue |
0 |
134 |
1 014 |
-13 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-4 |
-136 |
4 954 |
-16 % |
|
Maailma |
45 |
175 |
19 367 |
-9 % |
|
Toimialarahastot |
-10 |
-96 |
1 440 |
-9 % |
|
YHTEENSÄ |
41 |
-415 |
52 608 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin nettomääräisestiglobaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin ja valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 27 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kaikista muista rahastoluokista yhteensä 192 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Shapen 12 kk arvot olivat miinusmerkkisiä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2022 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-22 |
15 |
5 214 |
-10,6 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-43 |
-512 |
8 377 |
-11,7 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-36 |
-161 |
3 097 |
-11,9 % |
|
Valtioriski maailma |
5 |
48 |
200 |
-1,6 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-55 |
-477 |
6 311 |
-7,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
22 |
4 |
1 481 |
-10,7 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-36 |
-257 |
2 696 |
-10,5 % |
|
YHTEENSÄ |
-165 |
-1 341 |
27 377 |
|
Lisätiedot:
Asiantuntija Mariia Somerla, puh. 020 793 4292
Vaikuttajaviestinnän asiantuntija Sonja Hällfors, puh. 020 793 4275
Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on
0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiSonja HällforsVaikuttajaviestinnän asiantuntija
Puh:+358 20 793 4275sonja.hallfors@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme