Rahastot kiinnostivat laajasti – uutta pääomaa 709 miljoonaa euroa

Huhtikuussa uusia pääomia sijoitettiin lyhyen koron rahastoihin yhteensä 585 miljoonaa euroa, osakerahastoihin 103 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin 42 miljoonaa euroa uusia pääomia.Pitkän koron rahastoista lunastettiin varoja 3 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisista rahastoista 18 miljoonaa euroa.
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.04.2023 |
Osakerahastot |
103 |
-408 |
53 727 |
Yhdistelmärahastot |
42 |
152 |
29 659 |
Pitkän koron rahastot |
-3 |
428 |
28 470 |
Lyhyen koron rahastot |
585 |
1 035 |
15 174 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
-18 |
84 |
11 326 |
YHTEENSÄ |
709 |
1 291 |
138 356 |
Huhtikuussa keskeiset osakeindeksit hakivat suuntaa. Yhdysvalloissa ja Euroopassa yritysten ensimmäisen vuosineljänneksen tulosjulkistukset olivat odotuksiin nähden kohtuullisen hyviä, vaikka yhtiökohtaiset erot olivat suuria. Taloudessa eletään matalasuhdannevaihdetta samaan aikaan, kun rahapolitiikkaa edelleen kiristetään korkean pohjainflaation selättämiseksi. Euroopassa sota jatkuu, mutta myös geopoliittinen tilanne Yhdysvalojen ja Kiinan välillä lisää epävarmuutta.
Korkosijoittajalle huhtikuu tarjosi kohtuullisen hyviä tuottoja. Euroalueella yrityslainojen riskilisät kaventuivat, mikä vaikutti euroalueen yrityslainoihin sijoittavien korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti. Myös kehittyville markkinoille sijoittavat korkorahastot tuottivat kohtuullisesti.
”Eurooppaan sijoittavan osakerahastoluokan 12 kuukauden tuotto oli pitkästä aikaa positiivinen. Euroalueen talouskasvu on alkuvuonna pitänyt pintansa kiristyneestä rahapolitiikasta huolimatta”, sanoo johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
”Euroopassa energiakriisi jäi lyhyeksi ja euroalueen kokonaisinflaation hidastuminen selittyykin lähes täysin laskeneilla energiahinnoilla. Korona-aikana syntyneet säästöt ovat kuitenkin loppumassa ja ostovoiman heikkeneminen heijastuu talouteen. Kuluttajat ovat siirtyneet tavaroista palveluiden ostamiseen”, Somerla analysoi.
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa globaalisti ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 110 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 12 miljoonaa euroa. Eurooppaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,04). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.04.2023 |
Tuotto |
Suomi |
33 |
-56 |
5 844 |
-2 % |
Pohjoismaat |
-7 |
-171 |
7 206 |
-8 % |
Eurooppa |
-7 |
-203 |
5 562 |
1 % |
Pohjois-Amerikka |
12 |
-22 |
7 349 |
-5 % |
Japani |
-4 |
-103 |
427 |
-1 % |
Tyynenmeren alue |
17 |
44 |
932 |
-8 % |
Kehittyvät markkinat |
-12 |
43 |
4 432 |
-11 % |
Maailma |
77 |
108 |
20 488 |
-4 % |
Toimialarahastot |
-5 |
-49 |
1 486 |
-10 % |
YHTEENSÄ |
103 |
-408 |
53 727 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin vain euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 129 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kaikista muista rahastoluokista yhteensä 132 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk:n arvot olivat miinusmerkkisiä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.04.2023 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
129 |
214 |
5 353 |
-7,7 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
-42 |
351 |
9 424 |
-4,6 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-11 |
65 |
3 523 |
-1,7 % |
Valtioriski maailma |
-3 |
3 |
195 |
-4,1 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
-45 |
-123 |
5 888 |
-5,3 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-2 |
-5 |
1 452 |
-4,7 % |
Kehittyvät markkinat |
-29 |
-77 |
2 634 |
-3,0 % |
YHTEENSÄ |
-3 |
428 |
28 470 |
|
Rahastoraportti, huhtikuu 2023
Markkinakatsaus, huhtikuu 2023
Tilastokeskuksen vuoden 2021 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,47 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 600 euroa.Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Ahosniemi: Paljon huhuja, vähän tietoa hallitusneuvotteluista – kansankapitalismi hyvässä huudossa18.5.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Hallitusneuvotteluita käydään Säätytalolla kokoomuksen johdolla jo kolmatta viikkoa. Viimeistään 22.5. päästään vääntämään toden teolla vaikeista kysymyksistä, kirjoittaa Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kolumnissaan.
FA:n Ahosniemi: Pankkien tappiot kuuluvat sijoittajille, eivät tallettajille tai veronmaksajille15.5.2023 15:53:14 EEST | Tiedote
Sijoitustoiminnan perusluonteeseen kuuluu sijoittajanvastuu: tappioiden kantaminen kuuluu ongelmapankkiin sijoittaneille. Tappioita ei saa vyöryttää talletussuojajärjestelmälle tai veronmaksajille. Suomen EU-politiikan ytimessä on oltava suomalaisten erityispiirteiden huomioiminen sääntelyssä.
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Säästämisinto kasvussa – asuntolainan vastapainoksi suomalaisilla on säästöjä ja sijoituksia4.5.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
61 prosentilla Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista on varoja sijoitettuna tai säästettynä. 65 prosenttia aikoo seuraavan vuoden aikana säästää tai sijoittaa varojaan. Edellisessä kyselyssä näin vastasi 58 prosenttia. Velan vastapainoksi suomalaisilla on siis myös varoja. 54 prosentilla vastaajista on lainaa tai luottoa. Asuntolainaa on 28 prosentilla vastaajista. Viranomaisilla on jo käytössään useita keinoja, joilla ehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista. Finanssialan viesti hallitusneuvotteluihin on, että ennen uusia toimenpiteitä on selvitettävä, miten jo päätetyt toimenpiteet vaikuttavat yhdessä. Tutkimuksen mukaan suosituimpia sijoituskohteita ovat erilaiset pankkitilit sekä sijoitusrahastot. Sijoituskohteen tärkeimmät valintakriteerit ovat tuotto ja vaivattomuus.
Sota muutti toimintaympäristöä – pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuudet säilyivät hyvällä ja vakaalla tasolla25.4.2023 10:01:24 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2022. Pankkisektorin vakavaraisuus laski hieman mutta pysyi eurooppalaisen keskitason yläpuolella. Pankkien keskimääräinen ydinvakavaraisuussuhde oli 17,2 prosenttia ja kokonaisvakavaraisuussuhde 20,6 prosenttia. Vakuutusyhtiöiden maksutulo kasvoi 4 prosenttia ja oli 27,2 miljardia euroa. Vakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat tappiota 6 prosenttia. Suurimmat tappiot tulivat osakesijoituksista.
Talletussuojaa ja kriisinratkaisua kehitetään – sijoittajanvastuuta ei pidä unohtaa22.4.2023 05:00:00 EEST | Tiedote
Kun pankki joutuu ongelmiin, tappioiden kantaminen kuuluu kyseiseen pankkiin sijoittaneille. Ei ole vastuullista vyöryttää tappioita kansalaisten maksettavaksi, vaan sijoitustoiminnan perusluonteeseen kuuluu sijoittajanvastuu. Finanssiala ry ihmettelee EU-komission suunnitelmia rikkoa tätä periaatetta yrittämällä jälleen kerran kehittää ja tuoda maaliin pankkiunionin kolmatta pilaria, yhteistä talletussuojaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme