"Rakastan tätä työtä, mutta kohta alkaa mitta täyttymään” - Sosiaalialan ammattilaisista puolet uupuneita

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian jäsenkyselyn mukaan sosiaalialan ammattilaisista 44 % joutuu työskentelemään vastoin ammattietiikkaansa. Tärkeimpinä syinä esiin nousivat kiire 68 %, asiakkaiden liian suuri määrä ja ajan riittämättömyys 55 % sekä huono johtaminen 41 %.  

”Se riistää itseä niin paljon, kun tiedän mitä töissä olevat lapset tarvitsevat ja ovat oikeutettua saamaan, mutta olosuhteet eväävät ne heiltä,” kuvaa yksi vastaajista työtään. 

– Kun kohdataan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, kuten lapsia, vammaisia ja vanhuksia, on keskeistä, että aikaa on riittävästi asiakkaan tarpeiden selvittämiseen ja niihin vastaamiseen. Sosiaalialan korkeakoulutettujen tulisi pystyä työskentelemään alan ammattieettisten ohjeiden ja lainsäädännön mukaisesti. On erittäin kuormittavaa ja myös inhimillisesti väärin, että työtä joudutaan tekemään liukuhihnalla eikä kaikkia edes ehditä auttaa. Puhumattakaan siitä, että joudutaan peukaloimaan mitoitustilastoja organisaation tavoitteisiin pääsemiseksi. Tämä ei ole hyväksyttävää. Resurssit on taattava, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.  

Ammattieettisesti laadukkaan työn esteenä sosiaalialalla ovat myös johtamisen ongelmat ja politiikka. Kun ammattilaisilta kysyttiin, mikä estää heitä toimimasta ammattieettisesti, yli puolet vastanneista kertoi, että vaikka epäkohdista olisi ilmoitettu johdolle, mikään ei ole muuttunut. Kolmannes ilmoitti, että asiakkaalle sopivia palveluita ei ole tarjolla. Peräti reilu kolmannes kertoi, että asiakasmitoituksen lukuja kaunistellaan, jotta tavoitteisiin päästään. 

”Poliittiset päätökset ovat lopulta kaiken takana”, kiteyttää yksi vastaajista alan pohjimmaisen ongelman. 

Tikittävä aikapommi 

Kyselyyn vastanneista 48 % oli uupuneita työnsä vuoksi ja 49 % harkitsee alan vaihtoa.Kyselyyn vastanneet kuvaavat tilannetta seuraavasti: 

”Tuntuu, että alan tilanne on tikittävä aikapommi. Työntekijät venyvät joka suuntaan, tekevät vapaa-ajallakin töitä, että kaikki saataisiin tehtyä ja samalla palkka on todella pieni. Resurssien puutteen ja työn vaatimusten vuoksi työntekijät uupuvat.”

“Koen että tekemääni työtä ei arvosteta. Varhaiskasvatukselle asetetaan kovat tavoitteet, mutta se ei näy henkilökunnan arvostuksessa ja palkkauksessa.” 

”Työaika ei mitenkään riitä kaikkeen vaadittavaan ja vaatimukset lisääntyvät vain koko ajan.” 

”Varmaan räjähtää käsiin koko toiminta jossain vaiheessa, kun kaikki työntekijät ovat alalta kaikonneet työuupumuksen vuoksi.”

“En pysty maksamaan kaikkia laskujani, ja on lähinnä surullista ajatella, että jos pysyisin tässä työssä, niin palkkani ei myöskään koskaan nouse. Pakko miettiä jotain muuta työtä.” 

– Tämä on todella hälyttävää. Työturvallisuuslakia on uudistettava työsuojelun parantamiseksi. Ala on psykososiaalisesti haastava ja työntekijöiden kuormitus valtavaa. Ei tässä voida jäädä käsiä nostelemaan. Hyvinvointialueille siirtymisestä syntyvä sekasorto voi olla viimeinen niitti monelle. Muutos tarvitaan nyt, ja sen tulee näkyä myös palkassa, jotta alalla pysytään jatkossakin, sanoo Jenni Karsio. 

Talentian jäsenet ovat korkeasti koulutettuja sosiaalihuollon ammattihenkilöitä, eli yliopistokoulutettuja sosiaalityöntekijöitä tai ammattikorkeakoulutettuja sosionomeja, geronomeja ja kuntoutuksen ohjaajia. He työskentelevät sosiaalihuollossa, esimerkiksi lastensuojelussa, aikuissosiaalityössä, päihdehuollossa tai vanhus- ja vammaispalveluissa. Lisäksi iso osa sosionomeista työskentelee varhaiskasvatuksen opettajina tai sosionomeina päiväkodeissa.

Sosiaalialan korkeakoulutetuista on laaja työvoimapula, vaikka heitä on koulutettu tuhansittain yli kuntien tarpeen. Asiakastyön heikot resurssit ja huono palkka ajavat työntekijöitä vaihtamaan asiakastyöstä pois, ja alan osaamiselle on kysyntää monissa yhteiskunnallisissa tehtävissä aina tutkimuksesta ja kehittämisestä opetukseen. 

Kysely toteutettiin 10.–14.11., ja siihen vastasi 873 Talentian jäsentä.

Lisätietoja: 

Jenni Karsio, puheenjohtaja 
jenni.karsio@talentia.fi, puh. 044 541 5955

 

Poimintoja kyselystä:

Sosiaalialan ammattilaisista 49 prosenttia harkitsee alanvaihtoa

• "Rekrytointi takkuaa koska päteviä hakijoita ei ole, tämä on itselleni uusi ilmiö sosiaaliohjauksen maailmassa. Ennen hakijoita on ollut reilusti enemmän kun avoimia tehtäviä.”  
• “Teen äärimmäisen tärkeää työtä pienellä palkalla ja riittämättömillä resursseilla.”  
• “Koen että tekemääni työtä ei arvosteta. Varhaiskasvatukselle asetetaan kovat tavoitteet, mutta se ei näy henkilökunnan arvostuksessa ja palkkauksessa.” 
• Palkka on ala arvoista ja olen jo 25 v. joutunut tekemään joka ilta sivutyötä, jotta saan maksettua lainat ja ostettua ruokaa.”
• “Asiakkaiden tilanteet ovat liian monimutkaisia ja liian haasteellisia, kun muiden toimijoiden turvaverkot ovat pettäneet. “
• Asianmukainen palkkaus on ehdottomasti yksi tärkeä tekijä työpaikan valinnan suhteen, mutta tällä hetkellä parannusta kaivattaisiin työn johtamisen ja järjestämiseen niin, että työ olisi mielekästä ja työntekijät jaksaisivat työssä. Tarvitaan konkreettisia toimia työnantajilta työntekijöiden tilanteen ja työn toteuttamisen parantamiseksi.

Sosiaalialan ammattilaisista 48 prosenttia on uupuneita työnsä vuoksi 

• “Työtä on ajoittain niin paljon, että joutuu liian kiireellä tekemään. Haluan kohdata asiakkaat aidosti ja perehtyä heidän tilanteeseen. Asiakastyö sosiaalialalla ei voi olla ”liukuhihna”- työtä” 
• “Työtehtäviä siirtyy huomaamatta itselle toisten ammattilaisten puutteen vuoksi, ja työnkuormittavuus lisääntyy. “ 
• “Työskentelen varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatuksen opettajana. Ryhmät ovat suuret, sijaisia ei aina oteta, koska "kyllä te pärjäätte". Lapset eivät saa tarvisemaansa tukea.”