Rakennettu hyvinvointi -verkkosivusto taustoittaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentumista

Suomen rakennuskannasta valtaosa on 1900-luvun jälkipuolelta, jolloin maa kaupungistui ja rakennettiin ennennäkemätön määrä asuinalueita, oppilaitoksia ja erilaisia hyvinvointipalveluita. Yhteisenä yhteiskunnallisena tavoitteena oli taata kaikille tasapuoliset mahdollisuudet koulutukseen, terveydenhoitoon ja kulttuuripalveluihin. Rakentaminen ja hyvinvointi kytkeytyivät yhteen: koulutustaso, eliniän odote ja tasa-arvo lisääntyivät.

Rakennettu hyvinvointi -hanke on koonnut tietoa tästä ajanjaksosta ja sen rakennetusta ympäristöstä sekä inventointien, selvitysten ja korjaushankkeiden hyvistä käytännöistä. Hankkeen tulokset on nyt julkaistu verkkojulkaisuna osoitteessa www.rakennettuhyvinvointi.fi

Teemaosioiden kirjoittajat, kaikkiaan 50 aiheeseensa perehtynyttä asiantuntijaa, tarjoavat artikkeleissa ja selvityksissä tutkittua tietoa ajanjakson rakentamisen eri osa-alueista eri puolilla Suomea. Artikkeleiden lähteet auttavat lisätiedon äärelle. Tutkimustieto antaa valmiuksia ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon museokentälle, kansalaisille ja päätöksentekijöille.

Jokapäiväinen ympäristö muuttuu – miten sitä säilytetään ja suojellaan?

Rakennettu hyvinvointi -sivuston aiheena ovat kaikille tutut ja jokapäiväiset alueet, rakennukset ja maisemat: koulut, kirjastot, liikuntapaikat, teatterit, kirkot ja sairaalat. Kaikki nämä ympäristöt ovat tällä hetkellä muutoksen kohteena.

”Rakennetun ympäristön arvojen, arkkitehtuurin ja rakennustekniikan on rinnalla tärkeää punnita myös ympäristöjen yhteiskunnallista merkitystä. Miten rakennukset ja palvelut edistävät ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointia sekä arvostuksen kokemusta – riippumatta kunkin sosiaalisesta taustasta tai kotipaikan sijainnista?”, sanoo hanketta vetävä Museoviraston yli-arkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen.

Sivusto tarjoaa eväitä tunnistaa ja arvioida näitä jokapäiväisiä ympäristöjä sekä osaltaan tukee niiden arvostusta, säilyttämistä ja käyttöä tulevaisuudessa. Olevan rakennuskannan säilyttäminen, ylläpito, korjaaminen ja käyttö on olennainen osa kestävää kehitystä.

“Suomen rakennuskannasta 90 prosenttia on rakennettu vuoden 1940 jälkeen. Aikavälillä 1945–1999 pystytettiin miljoona uutta rakennusta. Tämän olemassa olevan rakennuskannan säilyttäminen, ylläpito, korjaaminen ja käyttö ovat tärkeä osa kestävän kehityksen tavoitteita”, huomauttaa erikoistutkija Juhana Lahti Museovirastosta.