Rakennuselementit iso turvallisuusriski

Elementtiasennukseen liittyviä työtapaturmia on ollut aina, mutta viime vuosien aikana elementtiasennukseen liittyvät työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet ovat lisääntyneet. ”Voidaan jo ehkä puhua pienimuotoisesta huolestuttavasta negatiivisesta ilmiöstä rakennustyömailla”, ylitarkastaja Mikko Koivisto tarkentaa.

Elementtiasennus on suosituin rakennustapa varsinkin asuntorakentamisessa. Elementit ovat pääosin betonielementtejä. Tuotantoketju elementtitehtaalta työmaalle aina lopulliseen kiinnitykseen asti sisältää monta vaarallista työvaihetta. ”Yksi tärkeimmistä asioista elementtiasennuksen työturvallisuudessa on väliaikaisen tuentaan ja lopulliseen kiinnitykseen liittyvät toimenpiteet. Se on korostunut monessa työtapaturmassa. Jos siinä epäonnistutaan, seuraukset voivat olla katastrofaaliset. Ja jos lopullinen kiinnittäminen tapahtuu jälkibetonoinnilla, niin sen lujuuden kehitystä on seurattava erityisesti talvirakentamisessa”, sanoo ylitarkastaja Mikko Koivisto.

Asennussuunnitelmia ei aina noudateta

Turvallisuuspuutteiden hallinta ei rajoitu vain työmaalle, vaan se alkaa jo suunnittelijan pöydältä. Kirjallinen ja hyvinkin tehty elementtien asennussuunnitelma ei riitä, mikäli sitä ei noudateta. ”Usein olemme havainneet, että alkuperäisestä suunnitelmasta on poikettu. Kun suunnitelmasta joudutaan poikkeamaan, työmaan johdon täytyy eritoten varmistua rakennesuunnittelijalta, että voiko muutoksen tehdä ja mitä muita vaikutuksia alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeamisella on. Rakennesuunnittelijan on vielä hyväksyttävä elementtien asennussuunnitelma ennen elementtien asennusta. Työturvallisuusmielessä haasteellisissa elementtiasennuksissa korostuu rakennesuunnittelijan ja työmaan johdon välinen yhteistyö”, kertoo Mikko Koivisto.

Elementtien asennuksessa tulee huomioida muun muassa nostoapuvälineiden ja nostolaitteiden sopivuus elementtien asennukseen, putoamissuojaus, asennuksen aikana käytettävät työtasot, työtelineet, henkilönostimet, henkilönostokorit ja nousutiejärjestelyt. Elementtien asennussuunnitelmassa on selvitettävä mm. nostotyössä käytettävä nostokalusto, taakkojen paino elementtityypeittäin, nostopaikat, nostoapuvälineet elementtityypeittäin, nostojen ohjaus ja mahdolliset rajoitukset. Asennusnosturiksi on valittava torninosturi, ajoneuvonosturi tai muu suoritusarvoltaan riittävä ja muilta ominaisuuksiltaan tarkoitukseen suunniteltu ja soveltuva nosturi.

Suurin haaste on kiire

Nosturinkuljettajalla on oltava esteetön näköyhteys elementtivarastoon ja asennuskohteeseen. Nostojen ohjaus on toteutettava radiopuhelimilla, käsimerkeillä tai asianmukaisilla nosturikameralaitteistoilla. ”Mikäli torninosturissa ei ole näköyhteyttä varastoon tai asennuskohteeseen, silloin käytössä on oltava nosturikameralaitteisto”, ylitarkastaja Koivisto painottaa.

Asennustyöhön liittyen työntekijöiden perehdytys työtehtävään ja työmenetelmien opastus tulee olla riittävää ja asentajan on tiedettävä oleellisimmat turvallisuuteen liittyvät asiat. Elementtiasentajalla on oltava riittävät tiedot ja ohjeet elementtirakentamisen vaaroista ja niiden torjunnasta. Tämän seikan varmistaminen on työnantajan työmaan päätoteuttajan vastuulla. Lisäksi työmaan päätoteuttajan ja yksittäisen työnantajan vastuulla on valvoa, että työn toteutus on kauttaaltaan turvallista.

Suurin haastava tekijä elementtien asennuksessa on työmailla vallitseva jatkuva kiire, joka johtuu rahasta. ”Rakennuttajan tulisi antaa työmaan toteutukselle sellaiset aikamääreet, että jokainen työvaihe voidaan toteuttaa turvallisesti. Ikävä kyllä se on harvoin näin ja työvaiheita toteutetaan jatkuvassa kiireessä”, ylitarkastaja Mikko Koivisto toteaa.