Aalto-yliopisto

Rakkaus ja pelko näkyvät kaikkialla aivoissa, ei vain tietyssä osassa

Jaa
Tunteet ovat tärkeässä osassa sosiaalisessa kanssakäymisessämme. Vihan ja ilon kaltaisten perustunteiden aivomekanismit muistuttavat eri ihmisillä toisiaan. Sosiaalisissa tunteissa, kuten kiitollisuudessa ja halveksunnassa, erot ovat selvästi suurempia.
Suurin osa tunteista aktivoi laajoja, päällekkäisiä aivoverkostoja. Tunneryhmiä verrattaessa positiiviset tunteet aktivoivat muita enemmän etuotsalohkon alueita, negatiiviset perustunteet somatosensorisia ja subkortikaalisia alueita ja negatiiviset sosiaaliset tunteet motorisia ja sosiaalista informaatiota käsitteleviä alueita. Kuva: Heini Saarimäki
Suurin osa tunteista aktivoi laajoja, päällekkäisiä aivoverkostoja. Tunneryhmiä verrattaessa positiiviset tunteet aktivoivat muita enemmän etuotsalohkon alueita, negatiiviset perustunteet somatosensorisia ja subkortikaalisia alueita ja negatiiviset sosiaaliset tunteet motorisia ja sosiaalista informaatiota käsitteleviä alueita. Kuva: Heini Saarimäki

Tunnetutkimuksessa on kilpailevia teorioita siitä, voidaanko tunteet nähdä vain tiettyjen aivoalueiden aktiivisuutena. Aalto-yliopiston uuden väitöstutkimuksen mukaan tunnetila vaikuttaa koko aivojen toimintaan sen sijaan, että yksittäiset tunteet paikantuisivat vain tietylle aivojen alueelle.

”Aivotutkimuksen näkökulmasta tunne on koko aivojen tila tietyllä ajanhetkellä. Aivot saattavat esimerkiksi tulkita tiettyjen toimintamallien, muistikuvien ja kehollisten muutosten kokonaisuuden vaikkapa vihan tunteeksi”, kuvailee tohtorikoulutettava Heini Saarimäki.

Tutkimukseen osallistuneiden koehenkilöiden tunnetila herätettiin elokuvien, eläytymistehtävän tai tarinoiden avulla. Sen jälkeen koneoppimiseen perustuva luokittelualgoritmi opetettiin yhdistämään tietty tunne ja siihen liittyvä aivodata. Luokittelualgoritmia testattiin antamalla sille uutta aivodataa ja mittaamalla, kuinka hyvin algoritmi tunnistaa oikean tunnetilan pelkän aivodatan perusteella. Aivotoiminnan mittausmenetelmä perustuu aivojen veren happipitoisuudessa tapahtuvien muutosten mittaamiseen, ja sillä saadaan tietoa aivojen aktivoitumisesta millimetrien tarkkuudella.

Tutkijat olivat erityisen kiinnostuneita tunnekohtaisista aivokartoista eli tunteiden paikantumisesta koko aivojen eri alueille. Koko aivojen toimintaa analysoimalla luokittelualgoritmi voi onnistua päättelemään, mistä tunnetilasta on kyse.

Saarimäki ja hänen kollegansa havaitsivat, että perustunteilla, kuten vihalla, ilolla, surulla, pelolla, hämmästyksellä ja inholla, on jossain määrin samanlainen aivokartta eri ihmisten välillä. Perustunteet vaikuttavat olevan siis ainakin osin biologisesti määräytyneitä. Sosiaaliset tunteet – kiitollisuus, halveksunta, ylpeys ja häpeä – taas rakentuvat enemmän kokemuksen myötä. Niissä aivojen aktiivisuus on myös ihmisten välillä erilaisempi kuin perustunteissa.

Samankaltaisista tunnejoukoista myötätunnon voimaan

Luokittelualgoritmi tekee enemmän virheitä niiden tunteiden erottelussa, joiden aivokartat ovat samankaltaisia. Tietoa voidaan verrata siihen, miten samankaltaisina ihmiset kokevat tietyt tunteet. Positiiviset tunteet, kuten ilo, rakkaus, kiitollisuus ja ylpeys, ovat sekä kokemuksen tasolla että aivoperustaltaan lähempänä toisiaan. Negatiiviset perustunteet, kuten pelko, viha ja suru puolestaan muodostavat oman, aivoperustaltaan samankaltaisen joukkonsa. Negatiivisten sosiaalisten tunteiden, kuten syyllisyyden, häpeän ja paheksunnan, aivoperustat ovat taas lähimpänä toisiaan ja ne poikkeavat perustunteiden vastaavista aivokartoista.

”Havaitsimme myös, että tunteiden luokittelutarkkuudessa on yksilöllisiä eroja esimerkiksi empatiakykyyn liittyen. Haluamme selvittää tarkemmin, miten yksilölliset erot esimerkiksi myötätunnossa ovat yhteydessä aivojen tunnejärjestelmien toimintaan, joten siitä on nyt käynnistymässä erillinen tutkimushanke”, Saarimäki kertoo.

Tutkimuksen tuloksista on myös hyötyä hoidettaessa mielenterveyden häiriöitä tai muistisairauksia, joista molemmilla vaikuttaa olevan selkeä yhteys tunne-elämän häiriöihin. Eri tunteiden aivomekanismien parempi ymmärtäminen voi auttaa hoidon suunnittelussa ja oikeanlaisessa kohdentamisessa.

Heini Saarimäki väittelee perjantaina 16. helmikuuta. Katso tapahtumatiedot täältä.

Väitöskirja: Decoding emotions from brain activity and connectivity patterns

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Heini Saarimäki
Tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto
p. 050 370 7385
heini.saarimaki@aalto.fi


Mikko Sams
Professori, Aalto-yliopisto
p. 050 521 5739
mikko.sams@aalto.fi

Kuvat

Suurin osa tunteista aktivoi laajoja, päällekkäisiä aivoverkostoja. Tunneryhmiä verrattaessa positiiviset tunteet aktivoivat muita enemmän etuotsalohkon alueita, negatiiviset perustunteet somatosensorisia ja subkortikaalisia alueita ja negatiiviset sosiaaliset tunteet motorisia ja sosiaalista informaatiota käsitteleviä alueita. Kuva: Heini Saarimäki
Suurin osa tunteista aktivoi laajoja, päällekkäisiä aivoverkostoja. Tunneryhmiä verrattaessa positiiviset tunteet aktivoivat muita enemmän etuotsalohkon alueita, negatiiviset perustunteet somatosensorisia ja subkortikaalisia alueita ja negatiiviset sosiaaliset tunteet motorisia ja sosiaalista informaatiota käsitteleviä alueita. Kuva: Heini Saarimäki
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

aalto.fi

facebook.com/aaltouniversity

twitter.com/aaltouniversity

youtube.com/aaltouniversity

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Hallitus asetti uudet tulorajat ara-asuntojen asukkaille – tutkijat selvittivät, kuka saa jatkossa asunnon suurissa kaupungeissa10.9.2024 10:15:00 EEST | Tiedote

Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinnassa otetaan käyttöön enimmäistulorajat vuoden 2025 alusta alkaen. Tulorajojen tarkoitus on kohdentaa ara-asunnot ja niistä koituvat hyödyt aiempaa paremmin pienituloisille. Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen uusi tutkimusryhmä AlueAvain selvitti, miten tulorajat muuttavat asukasvalintaa Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye