RAKLI: Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus ei ole yltämässä kunnianhimoisiin tavoitteisiinsa

”Nyt esillä olevat alustavat pykäläluonnokset eivät puolla sitä, että jatkossa meillä olisi aiempaa sujuvampi tai ketterämpi kaavoitus. Tai että se vastaisi entistä paremmin muuttuvan maailman ja kaupunkiympäristöjen tarpeeseen. Päinvastoin pelkona on, että uusi laki tavoitteidensa vastaisesti monimutkaistaa prosesseja ja ohjaa yhä yksityiskohtaisempaan kaavaan. Eli ensin laaditaan tarkkoja kaavoja, joihin sitten haetaan poikkeuslupia. Jo nyt tällainen kulttuuri syö kaavoitusresursseja”, toteaa RAKLIn johtaja Kimmo Kurunmäki.

Johtoryhmä ihmettelee etenkin moniportaisen kaavajärjestelmän ja uuden kaupunkiseutusuunnitelman ristiriitaa lakiuudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin, kuten järjestelmän yksinkertaistamiseen ja kaavoituksen sujuvoittamiseen, nähden.

Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen ovat tulossa uutena elementtinä lakiin. Alustavan pykäläluonnoksen perusteella alueidenkäytön suunnittelua ohjataan ilmastomyönteiseksi periaatetasolla. Se, miten ilmastomyönteisyys osoitetaan yksittäisissä kaavahankkeissa jäänee tulkinnanvaraiseksi. Erityistä huomiota johtoryhmän mielestä on kiinnitettävä siihen, ettei rakentamisen ja purkamisen sääntelyllä luoda vastakkainasettelua yhdyskuntarakenteellisesti ilmastomyönteisten täydennysrakentamishankkeiden välille.

Lisää resursseja ja välineitä kaavoitukseen

Kaavaprosessien ripeyttämiseksi ja asemakaavojen toteutumisen parantamiseksi RAKLI on ehdottanut uuteen lakiin kiinteistönomistajalle kaavanvalmisteluoikeutta. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että kiinteistönomistajalla on mahdollisuus valmistella kaava kunnan luottamuselimen päätettäväksi. Kunnalla säilyisi edelleen kaavamonopoli ja kunnan päätettävissä olisi laitetaanko kaava vireille vai ei.

”Varsinkin kasvukaupungeissa tulisi olla koko ajan hyviä kaavoituksen kohteita ja resursseja kaavojen laatimiseen. Esimerkiksi Helsinki on juuri päättänyt korottaa vuosittaisia asuntotuotantotavoitteitaan. Tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan kaikkia toimivia välineitä, myös kiinteistönomistajan valmistelemia asemakaavoja. Tällä hetkellä osassa kuntia kaavoituksen resurssipula on ilmeinen, jonka vuoksi hankkeet eivät etene toivotulla tavalla – vaikka ne vastaisivat kunnan maankäytön tavoitteita. Ja kyseessä ei ole kuukausien viive vaan jopa useiden vuosien”, jatkaa Kurunmäki.

Kumppanuuskaavoitus, jossa kunta ja yksityinen toimija tekevät yhteistyötä, on käytössä jo monessa kunnassa. Kaavoitusprosessin sujuvoittamiseksi ja sitä kautta hankkeiden ketterämmäksi etenemiseksi tarvitaan kuitenkin lainsäädännön kautta lisää läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja ennakoitavuutta.

”Kiinteistönomistajan kaavanvalmisteluoikeudella pystytään tuomaan niin välineitä kuin resursseja kaavoitukseen ja tätä kautta vaikuttamaan positiivisesti kaavoitusprosessiin. Samalla tuodaan uusi elementti lakiin, joka vastaa täydellisesti sen alkuperäisiin tavoitteisiin”, päättää Kurunmäki.

Lisätietoa:
Kimmo Kurunmäki
Johtaja, yhdyskunta ja infra
0503736144
kimmo.kurunmaki@rakli.fi

Ehdotus asemakaavoitusta koskeviin pykäliin: kiinteistönomistajan kaavanvalmistelu  

• Kiinteistönomistaja voi huolehtia asemakaavan laatimisesta omistamalleen alueelle. Kiinteistön haltijalla on vastaava mahdollisuus, jos kiinteistönomistaja antaa tähän suostumuksensa.
• Ennen laatimiseen ryhtymistä kiinteistönomistajan on toimitettava kunnalle osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kunta tekee osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteella päätöksen kiinteistönomistajan kaavavalmistelun jatkamisesta tai perustellusta syystä päätöksen valmistelun raukeamisesta. Päätös tulee tehdä 60 vuorokauden kuluessa osallistumis- ja arviointisuunnitelman toimittamisesta.
• Kunnan on ilmoitettava osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, asetettava kiinteistönomistajan laatima kaavaehdotus julkisesti nähtäville sekä huolehdittava muutoin osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisestä tämän lain osallistumista ja vuorovaikutusta koskevien säännösten mukaisesti. Kiinteistönomistaja vastaa tästä kunnalle aiheutuvista kustannuksista.   
• Kiinteistönomistajan esitettyä kaavaa hyväksyttäväksi, se tulee viedä viipymättä kaavojen hyväksymisestä päättävän toimielimen käsiteltäväksi. Kaava voidaan hylätä tai hyväksyä taikka tehdä siihen tarkistuksia, jos tarkistuksilla ei ole vaikutusta muiden kuin tarkistuksiin suostuneiden etuun tai oikeuteen.  
• Vain kiinteistönomistajalla olisi valitusoikeus asemakaavan laatimisaloitteen vireilletuloa koskevasta päätöksestä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa kiinteistönomistajan kaavanvalmistelun raukeamista koskevasta päätöksestä. Valitusoikeus kiinteistönomistajan valmisteleman kaavaehdotuksen päätöksestä määräytyisi samoin kuin muissa kaavapäätöksissä.  

Lue lisää RAKLIn ehdotuksesta lisätä MRL:iin kiinteistönomistajan mahdollisuus valmistella asemakaava kunnan päätettäväksi>