Sijoittajakysyntä vahvistuu entisestään

Vuokra-asuntoinvestointien kasvuodotukset ovat viime syksyyn verrattuna entisestään vahvistuneet kaikissa ammattimaisissa sijoittajaryhmissä. Suurin muutos näkyy kansainvälisten sijoittajien investointiodotuksissa: kun viime syksynä ulkomaisten toimijoiden sijoitusten kasvuun uskoi reilu puolet barometrivastaajista, oli nousuun uskovien vastaajien määrä nyt lähes 80 prosenttia. Myös instituutiosijoittajien sekä kotimaisten sijoitusyhtiöiden ja -rahastojen sijoitusten kasvuun uskoo lähes 80 prosenttia barometrivastaajista.  

Pääkaupunkiseudun pienten asuntojen vuokraodotukset maltillisempia kuin koskaan 

Kasvava vuokra-asuntotarjonta sekä koronapandemian aiheuttama epävarmuus painavat vuokrakehitysnäkymiä. Pääkaupunkiseudun pienten asuntojen vuokrankehitysodotukset ovat nyt maltillisempia kuin kertaakaan aiemmin barometrin vuodesta 2009 alkavassa historiassa.

Noin 40 prosenttia vastaajista odottaa Helsingin, Espoon ja Vantaan pienten asuntojen vuokrien jatkavan nousuaan, mutta toisaalta vastaajissa on ensimmäistä kertaa myös vuokrien laskua odottavia asiantuntijoita. Helsingissä ja Espoossa vuokrien laskua odottaa reilu viidennes ja Vantaalla noin kolmannes vastaajista. Vahvinta vuokrakehitystä odotetaan nyt Tampereelle, jossa 45 prosenttia vastaajista odottaa pienten asuntojen vuokrien jatkavan nousuaan. Turussakin vuokrien nousuun uskoo noin 40 prosenttia vastaajista.  

Erot pienten ja suurten asuntojen vuokrakehitysodotuksissa hiipuneet 

Yksiöiden ja kaksioiden vuokrakehitysodotukset ovat koko barometrihistorian olleet selkeästi suuria asuntoja vahvempia. Nyt kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen vuokrakehitysodotusten saldoluku on Helsingissä ja Espoossa jopa pieniä asuntoja korkeampi, ja Vantaallakin lukemat ovat hyvin lähellä toisiaan. Tampereella ja Turussa selkeä enemmistö vastaajista odottaa suurten asuntojen vuokrien pysyttelevän ennallaan.   

Kaupunkien väliset erot tasoittuvat 

Muutaman viime vuoden ajan pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku ovat erottuneet muista yli 100 000 asukkaan kaupunkiseuduista vahvimmalla vuokrakehitysodotuksillaan. Nyt etenkin Oulun ja Kuopion vuokraodotukset ovat viime syksystä vahvistuneet, ja saldoluvut nousseet lähemmäksi suurimpien kaupunkien tasoa. Myös Jyväskylässä ja Lahdessa saldoluvut ovat viime syksystä hieman nousseet, mutta pysyttelevät edelleen muita suuria kaupunkeja selkeästi matalampina.  

Korona vahvistaa suurempien asuntojen ja matalamman vuokratason alueiden kysyntää 

Vuokra-asuntobarometriin lisättiin syksyllä 2020 kysymyksiä valottamaan koronapandemian vaikutuksia vuokra-asuntojen kysynnän kohdentumiseen. Koronan vaikutuksia arvioitiin nyt pitkälti samaan tapaan, joskin vaikutusten voimakkuus on viime syksystä hieman laimentunut. Hieman yli 70 % vastaajista arvioi koronan vahvistavan etenkin hintatasoltaan matalampien alueiden vuokra-asuntokysyntää ja kaksi kolmesta vastaajasta arvioi muuttoliikkeen pääkaupunkiseudun kehyskuntiin vahvistuvan. Yli puolet vastaajista arvioi kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen kysynnän kasvavan, kun taas yksiöiden kysynnän arvioidaan ennemmin vähenevän kuin kasvavan koronan vaikutuksesta.   

Rakentamisen kustannukset nousussa, rahoituksen saatavuus helpottamassa hieman 

Koronakriisi näkyi parin edellisen kyselyn tuloksissa myös rakentamisen kustannusten hienoisena laskuna sekä rahoituksen saatavuuden tiukkenemisena. Nyt lähes puolet vastaajista arvioi rakentamisen kustannusten heikentävän uusien vuokra-asuntojen rakentamisen edellytyksiä.

Rahoituksen saatavuus nähtiin parissa edellisessä kyselyssä rakentamisen edellytyksiä heikentävänä tekijänä, mutta nyt yli kolmannes vastaajista näkee rahoituksen saatavuuden neutraalina, ja lähes neljäsosa arvioi vaikutuksen jopa positiiviseksi. Tonttien saatavuus ja rakentamismääräykset pitävät asemansa keskeisimpinä vuokra-asuntorakentamisen edellytyksiä heikentävinä tekijöinä.

Vuokra-asuntojen vahva kysyntä pysytteli vuokra-asuntorakentamisen vahvimpana siivittäjänä koko 2010-luvun ajan. Yli puolet vastaajista arvioi kysyntätilanteen edelleen edistävän rakentamista, mutta yli 30 prosenttia vastaavasti näkee kysyntätilanteen rakentamisen edellytyksiä vähentävänä tekijänä. 

“Koronan vaikutukset näkyvät edelleen vuokra-asuntomarkkinassa, mutta eivät yhtä voimakkaana kuin aiemmin. Kysyntää on aiempaa enemmän isommille asunnoille ja matalamman vuokratason alueilla, mutta suuresta muutoksesta vuoden takaiseen ei voi puhua. Sen sijaan moni pohtii tällä hetkellä mitä asumiseltaan tulevaisuudessa haluaa, ja siihen kysyntään meidän ammattilaisten pitää olla valmiita vastaamaan. Uskon, että koronasta huolimatta esimerkiksi palveluiden läheisyyttä ja kattavuutta arvostetaan jatkossakin”, toteaa RAKLIn asumisen johtaja Aija Tasa.  

RAKLIn Vuokra-asuntobarometri kartoittaa alan asiantuntijoiden odotuksia vuokra-asuntomarkkinoiden kehityksestä. Barometrikysely toteutettiin maaliskuun loppupuolella ja siihen vastasi 64 vuokra-asuntomarkkinoiden ammattilaista. Vastaajien edustamat organisaatiot omistavat yhteensä noin 270 000 vuokra-asuntoa. Kyselyn toteutti RAKLIn toimeksiannosta KTI Kiinteistötieto Oy. 

 

Lisätietoja:  

Aija Tasa, 050 327 2077, johtaja, RAKLI, asuminen  
Hanna Kaleva, 040 555 5269, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy