Raportti: Näin Suomi voittaa kilpailun vihreistä investoinneista ja työpaikoista – seuraavalle hallitukselle kuuden kohdan korjauslista
5.5.2022 09:00:00 EEST | Metsäteollisuus ry | Tiedote
Uuden teollisuuspolitiikan ajurit ovat ilmastonmuutos, Kiina, pandemia, populismi ja Ukrainan sota. Iso kysymys on, korostuuko tulevaisuudessa perinteinen, protektionistinen teollisuuspolitiikka vai uusi, digitaalista ja vihreää siirtymää painottava, julkisen vallan tukema – mutta markkinalähtöinen teollisuuspolitiikka. Eurooppa on pahasti jäljessä Yhdysvaltoja investoinneissa ohjelmistoihin, tietoverkkoihin ja bioteknologiaan.
Kemianteollisuuden, teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden tilaamassa raportissa esitellään tulevaisuuden skenaariot, joista Suomen kilpailukyvyn kannalta paras vaihtoehto on Vihreä markkinatalous. Skenaariossa valtiot keskittävät voimansa globaalin talouden elvyttämiseen ja yksityisen sektorin tukemiseen. Puhtaasta BKT-kasvusta siirrytään ESG-kasvuun (ympäristö E, sosiaalinen kestävyys S, hyvä hallintotapa G). Vihreä siirtymä etenee nopeasti, koska sijoittajat ja kuluttajat vaativat yrityksiltä vihreitä palveluita ja tuotteita. Nopeasti toipuva globaali talous vauhdittaa uusien teknologioiden kehitystä, ja maltillinen regulaatio mahdollistaa sujuvan toimeenpanon.
Raportissa arvioidaan, että uusi teollisuuspolitiikka etenee hyökyaallon lailla yli maapallon. Suomi ei voi suoraan kopioida suurvaltojen politiikka- ja rahoitusmalleja sellaisenaan, vaan joutuu valitsemaan instrumentit, jotka parhaiten sopivat viennistä elävälle avoimelle taloudellemme. Vihreässä siirtymässä ja digitalisaatiossa yrityksiltä edellytetään edelläkävijäratkaisuja uudessa toimintaympäristössä.
Kuinka voitamme kilpailun vihreistä investoinneista ja työpaikoista?
Elinkeinopolitiikan osalta seuraavalle hallitukselle esitetään kuuden kohdan korjauslista, johon kuuluvat 1) osaavan kotimaisen ja ulkomaisen työvoiman saatavuuden parantaminen, 2) investointien luvituksen jouhevoittaminen, 3) logistiikkakustannusten hillintä, 4) työnteon ja omistamisen muuttaminen kannattavammaksi, 5) työmarkkinalainsäädännön uudistaminen 2020-luvulle ja 6) yleisen kustannustason pitäminen teollisuuden kilpailukyvylle suotuisana.
Teollisuuspolitiikassa Suomen seuraavan hallituksen on otettava tavoitteekseen teollisten investointien voimakas lisääminen. On varmistettava, että suomalaisen teollisuuden kustannukset energian ja työvoiman osalta eivät ole verrokkimaita korkeampia. On luotava ennustettava suunnitelma pitkäkestoisille teollisille investoinneille.
Innovaatiopolitiikassa TKI-investoinnit on saatava nousuun ja neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.
Euroopan Unionissa Suomen on liittouduttava avoimeen talouteen uskovien, vastuulliseen taloudenpitoon sitoutuvien jäsenvaltioiden kanssa. Energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta pitää vahvistaa pitkäjänteisesti.
Raportin Teollisuuspolitiikka suurvaltakilpailun ja vihreän siirtymän maailmassa. Kuinka Suomi vahvistaa teollista perustaansa ja voittaa kamppailun vihreistä investoinneista ja työpaikoista? on kirjoittanut Nordic West Officen työryhmä, johon kuuluivat Risto E.J. Penttilä, Anni Marjomaa ja Anton Engelberg. Raportissa on hyödynnetty asiantuntijahaastatteluja ja teollisuuspolitiikkaa koskevaa laajaa tutkimusmateriaalia.
Risto E.J. Penttilä sanoo, että raportti kirjoitettiin alun perin vihreän siirtymän maailmaan.
– Sitten tuli sota. Vihreän siirtymän rinnalle teollisuuspolitiikan ajureina nousivat suurvaltapolitiikka ja huoltovarmuus. Suurvallat käyttävät teollisuuspolitiikkaa edistääkseen omaa taloudellista, poliittista ja sotilaallista valtaansa. Kehittyneet maat käyttävät sitä voittaakseen kilpailun investoinneista ja korkean jalostusarvon työpaikoista. Avain menestykseen on pitää huolta yritysten toimintaedellytyksistä.
– BKT-kasvu ei katoa, mutta se ei enää riitä. Kuluttajat ja sijoittajat haluavat ESG-kasvua. Suuri kysymys on, miten käy, kun hinnat nousevat ja tyytymättömyys kansalaisten keskuudessa kasvaa. Nouseeko BKT kasvu taas ainoaksi tavoitteeksi? Nyt testataan vihreän siirtymän nauttima tuki kansalaisten ja päättäjien keskuudessa.
Risto E.J. Penttilän mukaan Suomi voi olla edelläkävijä vihreässä siirtymässä ja digitalisaatiossa, jos sillä on vahva ja jatkuvasti uudistuva teollisuus.
– Tie vihreään siirtymään kulkee uudistuvan teollisuuden kautta.
Lisätiedot:
Risto E.J. Penttilä, toimitusjohtaja, Nordic West Office, risto.penttila@nordicwestoffice.com, puh. 050 366 2395
Metsäteollisuus ry:
Timo Jaatinen, toimitusjohtaja, timo.jaatinen@forestindustries.fi, puh. +358 9 132 6600
Teknologiateollisuus ry:
Jaakko Hirvola, toimitusjohtaja, jaakko.hirvola@teknologiateollisuus.fi, puh. 0400 633 751
Kemianteollisuus ry:
Mika Aalto, toimitusjohtaja, mika.aalto@kemianteollisuus.fi, puh. 050 438 9247
Avainsanat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Metsäteollisuus rySnellmaninkatu 13
00170 Helsinki
09 132 61, forest@forestindustries.fihttp://www.metsateollisuus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Metsäteollisuus ry
Milloin tuhkalannoitus kannattaa suometsässä -webinaari 12.11.20269.11.2026 11:51:39 EET | Kutsu
Suometsien hyvä kasvu edellyttää vesitalouden lisäksi tasapainoista ravinnetaloutta. Miten metsänomistaja tai metsäalan ammattilainen tunnistaa ravinnepuutoksen ja milloin tuhkalannoitus on perusteltu ratkaisu? Näihin kysymyksiin vastataan Kohti uutta suometsätaloutta -koulutuswebinaarissa torstaina 12.11.2026 klo 9.00–10.30. Webinaarissa esitellään uusinta tutkimustietoa suometsien ravinnetaloudesta ja tuhkalannoituksen mahdollisuuksista. Koulutuksessa käsitellään muun muassa ravinnepuutosten tunnistamista, tuhkalannoituksen vaikutuksia puuston kasvuun sekä sen merkitystä hiilitaseen ja vesistövaikutusten kannalta. Koulutusten sisällöstä vastaavat Helsingin yliopiston metsätieteen asiantuntijat. Webinaari on suunnattu metsänomistajille, metsäalan ammattilaisille ja kaikille suometsien hoidosta kiinnostuneille. Aika: torstai 12.11.2026 klo 9.00–10.30 Paikka: webinaari Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Kohti uutta suometsätaloutta -koulutuswebinaarit Ilmoittautuminen: viimeistään 10.11.20
Ennallistamissuunnitelma askel oikeaan suuntaan – kustannukset yhä valtavat5.11.2026 15:19:48 EET | Tiedote
Metsäteollisuus pitää hyvänä, että Suomen kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa hyödynnetään EU-asetuksen sallimaa kansallista liikkumavaraa ja toimeenpano sidotaan käytettävissä olevaan rahoitukseen sekä ennen kaikkea vapaaehtoisuuteen. Suunnitelman kustannukset ovat silti erittäin suuret, eikä vaikutuksia esimerkiksi puun saatavuuteen, investointeihin, vientiin ja työllisyyteen ole arvioitu riittävästi. Määritelmien puute ja mahdollinen epäselvyys aiheuttavat merkittävän riskin harmaalle suojelulle.
Metsäteollisuus luo 166 500 työpaikkaa ja tuo 4 miljardin euron verotulot26.10.2026 08:55:04 EET | Tiedote
Metsäteollisuus tuottaa Suomeen noin 166 500 työpaikkaa, koostaa 17,4 miljardin euron arvonlisän ja tuo lähes neljän miljardin euron verokertymän. Metsäteollisuus on siis edelleen Suomen talouden tukijalka. Asia käy ilmi tänään julkaistusta KPMG:n laajasta selvityksestä, jossa tarkastellaan metsäteollisuuden taloudellisia vaikutuksia Suomessa.
Puukauppa vilkastui kolmannella neljänneksellä6.10.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat heinä-syyskuussa puuta yksityismetsistä 5,4 miljoonaa kuutiota. Ostomäärä oli 13 prosenttia suurempi kuin vuoden 2025 vastaavalla ajanjaksolla. Viiden edellisvuoden vastaavan ajankohdan keskiarvoon verrattuna puukauppa jäi kuitenkin reilun viidenneksen pienemmäksi. Kolmannella vuosineljänneksellä kuitupuun ostomäärä oli 2,5 miljoonaa kuutiota ja tukkipuun 2,2 miljoonaa kuutiota. Viiden edellisvuoden keskiarvoon verrattuna kuitupuun ostot jäivät hieman yli neljänneksen ja tukkipuun ostot vajaan kolmanneksen pienemmiksi. Kantohinnat pysyivät korkealla tasolla Kantohinnat säilyivät heinä-syyskuussa pääosin edellisneljänneksen tasolla. Mänty- ja kuusitukin sekä koivutukin hinnat pysyivät lähes ennallaan, kun taas kuitupuun kantohinta laski keskimäärin kaksi prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kantohinnat ovat kuitenkin edelleen korkealla tasolla. Mänty- ja kuusitukin hinnat ovat 15–16 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2022 keskimäärin. Koivut
Kutsu: webinaari suometsien vesienhallinnasta 15.10.202623.9.2026 11:22:49 EEST | Kutsu
Suometsillä on merkittävä rooli puuntuotannon, ilmastotavoitteiden ja vesiensuojelun kannalta. Miten metsänomistaja tai metsäalan ammattilainen tunnistaa, milloin suometsän kuivatus on riittävä ja milloin toimenpiteitä tarvitaan? Näihin kysymyksiin vastataan Kohti uutta suometsätaloutta -koulutuswebinaarissa torstaina 15.10.2026 klo 9.00–10.30. Webinaarissa esitellään uusinta tutkimustietoa suometsien vesitaloudesta sekä käytännön ratkaisuista, joilla voidaan tukea metsien kasvua, vähentää vesistökuormitusta ja hillitä kasvihuonekaasupäästöjä. Koulutusten sisällöstä vastaavat Helsingin yliopiston metsätieteen asiantuntijat. Webinaari on suunnattu metsänomistajille, metsäalan ammattilaisille ja kaikille suometsien hoidosta kiinnostuneille. Aika: torstai 15.10.2026 klo 9.00–10.30 Paikka: verkkotapahtuma Lisätiedot ja ilmoittautuminen: https://www.lyyti.in/suometsan-vesienhallinta-151026 Webinaari on osa Kohti uutta suometsätaloutta -hanketta, jonka tavoitteena on tuoda tutkimustietoa käy
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

