Raportti: Suomi selvisi hyvin energiakriisistä vuonna 2022
17.3.2023 07:15:00 EET | Kalevi Sorsa -säätiö | Tiedote

- Raportti osoittaa, että Suomi selvisi energiakriisistä kärkijoukossa. Sähkön hinnat olivat vuonna 2022 täällä toiseksi alimmat Euroopassa. Syynä oli ennen kaikkea se, että olemme vähemmän riippuvaisia fossiilisesta energiasta kuin useimmat Euroopan maat. Sähkön hintaa ennustavien futuurien mukaan sähkön hinnat tulevat palaamaan nopeimmin normaalitasolle Suomessa ja Ruotsissa, Korhonen arvioi.
Raportin mukaan energiakriisin syynä oli ennen kaikkea Venäjän yritys kiristää Ukrainaa tukeneita maita vähentämällä etenkin maakaasun ja sähkön vientiä Euroopan Unionin maihin.
- Venäjän yritys käyttää kaasuasettaan sekä EU-maiden asettamat kauppapakotteet vähensivät EU-maiden energiatarjontaa niin nopeasti, ettei mikään vuoden 2022 aikana tehty toimenpide olisi enää voinut estää kriisiä. Viime vuosina nopeasti lisääntynyt uusiutuvan energian tuotanto helpotti kuitenkin Suomen ja monien muiden maiden tilannetta merkittävästi, Korhonen toteaa
Kuiva kesä ja ydinvoiman ongelmat pahensivat kriisiä
Raportin mukaan Venäjän toimista käynnistynyttä kriisiä pahensivat Ranskan ydinvoimaloiden ongelmat, kuten vuosihuoltojen viivästykset ja useat reaktoreihin vaikuttaneet tekniset viat. Lisäksi kriisiä kärjisti ennätyksellisen kuiva ja kuuma kesä vuonna 2022.
- Suomessa kriisi olisi jäänyt huomattavasti lievemmäksi, jos Olkiluoto 3 olisi valmistunut ennen kriisitalvea. Sen sijaan hiileen perustuvilla varavoimaloilla ei olisi voitu vaikuttaa kriisiin enää vuonna 2022, koska varavoima oli ajettu alas jo aiemmin. Alasajoon oli kuitenkin ollut vahvat taloudelliset perusteet, Korhonen sanoo.
Aikaisemmat panostukset vihreään siirtymään lievensivät kriisiä
Erityisesti tuulivoiman nopeasti lisääntynyt tuotanto Suomessa helpotti kriisiä laskemalla sähkön hintaa tuulisina päivinä. Myös energiatehokkuuden ja kulutusjouston lisääminen auttoivat alentamaan kaikkien sähkölaskuja.
- Kuten vuoden 1973 öljykriisi, myös vuoden 2022 energiakriisi on tarpeellinen muistutus fossiiliriippuvuuden riskeistä. Kun vähennämme fossiilisten polttoaineiden käyttöä, itsenäistymme niitä tuottavien maiden johdon oikuista, Korhonen toteaa.
Katsauksessa käydään tilastojen ja asiantuntija-arvioiden pohjalta läpi myös muita julkisessa keskustelussa esiintyneitä energiakysymyksiä, kuten tuulivoiman vaihtoehtojen hintaa, päästökaupan vaikutusta sähkön hintaan sekä turpeen merkitystä energiakriisissä.
Raportti on osa Kalevi Sorsa -säätiön ja Vasemmistofoorumin toimittamaa Myytinmurtajaiset kirjoitussarjaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Janne M. KorhonenAsiantuntijaKalevi Sorsa -säätiö
Puh:0415018481janne.korhonen@sorsafoundation.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Raportti: Lihavuus ja mielenterveysongelmat ovat yleistyneet merkittävästi – suomalaisten koulutuspolut eriytyvät jo lapsuudessa25.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten mielenterveydestä johtuvat vuosittaiset sairauspäivärahapäivät ovat kasvaneet noin 1,3 miljoonalla vuosikymmenessä. Lihavien suomalaisten osuus on noin tuplaantunut 2000-luvun aikana. Pojat ja matalammin koulutettujen lapset etenevät edelleen harvemmin lukioon ja korkeakouluun. Tiedot käyvät ilmi Kalevi Sorsa -säätiön tuoreesta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportista, jonka julkaisutilaisuus järjestetään tänään kello 17–19 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.
Eriarvoisuuden tila Suomessa -raportti: Suomi on siirtynyt 2020-luvulla uuteen eriarvoisuuden aikaan18.8.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset suhtautuvat edelleen intohimoisesti tasa-arvoon. 2020-luvulla kansalaisten näkemykset ja kokemukset hyvinvoinnistaan ovat kuitenkin eriytyneet aiempaa enemmän eri ryhmien välillä. Orpon hallituksen vero- ja sosiaaliturvauudistukset voivat syventää railoa, kun ne lisäävät tuloja suurituloisimmalla viidellä prosentilla keskimäärin yli 2 000 eurolla ja heikentävät pienituloisimman viiden prosentin toimeentuloa lähes 1 000 eurolla vuodessa. Muun ohessa tämä selviää Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportista.
Ennakkotieto: Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportti osoittaa Suomen siirtyneen uuteen eriarvoisuuden aikaan12.8.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tiistaina 18.8. julkaistavasta raportista käy ilmi muun muassa se, että kansalaisilla on edelleen laaja tuki tasa-arvolle. Se ei ole kuitenkaan näkynyt poliittisissa päätöksissä eikä ihmisten kokemuksissa viime vuosina.
Tutkimusraportti: Ennustelaitosten menetelmät eivät mahdollista tulevan talouskehityksen ennustamista11.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Ennustelaitokset eivät pysty ennustamaan tulevia bruttokansantuotteen muutoksia tai suhdanteita, sillä ne nojaavat epätarkkoihin tietoihin talouden tilasta sekä epävarmoihin oletuksiin. Vuosia 2011–2025 koskevat kasvuennusteet ovat osuneet säännönmukaisesti harhaan. Suoraan menneiden vuosien talouskehityksestä johdetut yksinkertaiset kehitysarviot olisivat osuneet jopa ennusteita paremmin. Raportissa suositetaan, ettei talouspolitiikkaa sidottaisi ennusteisiin.
ENNAKKOTIETO JA KUTSU: Uusi tutkimusraportti tarkastelee talousennusteiden puutteita ja ennustevirheiden syitä6.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Tiistaina 11.8. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee, miten Suomen keskeiset ennustelaitokset ennustavat talouden kehitystä. Raportissa kuvataan ennustamisen menetelmiä ja sitä, miksi talousennusteet poikkeavat toteutuneesta talouskehityksestä. Se sisältää myös katsauksen siitä, miten ennusteet ovat poikenneet toteutuneesta talouskehityksestä vuosina 2011–2025. Lisäksi raportissa esitetään suosituksia siitä, miten ennusteita tulisi hyödyntää talouspolitiikassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme