Kalevi Sorsa -säätiö

Raportti: Suomi selvisi hyvin energiakriisistä vuonna 2022

17.3.2023 07:15:00 EET | Kalevi Sorsa -säätiö | Tiedote

Jaa
Kalevi Sorsa -säätiö julkaisi tänään raportin, joka käsittelee vuoden 2022 energiakriisin syitä ja sitä, miten se olisi voitu välttää. Yhdeksän kysymystä ja vastausta vuoden 2022 energiakriisistä -raportin on kirjoittanut säätiön energiapolitiikkaan erikoistunut asiantuntija Janne M. Korhonen.
Suomi selvisi energiakriisistä kärkijoukossa, toteaa Janne M. Korhonen. Kuva: Anna Kuokkanen
Suomi selvisi energiakriisistä kärkijoukossa, toteaa Janne M. Korhonen. Kuva: Anna Kuokkanen

- Raportti osoittaa, että Suomi selvisi energiakriisistä kärkijoukossa. Sähkön hinnat olivat vuonna 2022 täällä toiseksi alimmat Euroopassa. Syynä oli ennen kaikkea se, että olemme vähemmän riippuvaisia fossiilisesta energiasta kuin useimmat Euroopan maat. Sähkön hintaa ennustavien futuurien mukaan sähkön hinnat tulevat palaamaan nopeimmin normaalitasolle Suomessa ja Ruotsissa, Korhonen arvioi. 

Raportin mukaan energiakriisin syynä oli ennen kaikkea Venäjän yritys kiristää Ukrainaa tukeneita maita vähentämällä etenkin maakaasun ja sähkön vientiä Euroopan Unionin maihin. 

- Venäjän yritys käyttää kaasuasettaan sekä EU-maiden asettamat kauppapakotteet vähensivät EU-maiden energiatarjontaa niin nopeasti, ettei mikään vuoden 2022 aikana tehty toimenpide olisi enää voinut estää kriisiä. Viime vuosina nopeasti lisääntynyt uusiutuvan energian tuotanto helpotti kuitenkin Suomen ja monien muiden maiden tilannetta merkittävästi, Korhonen toteaa

Kuiva kesä ja ydinvoiman ongelmat pahensivat kriisiä

Raportin mukaan Venäjän toimista käynnistynyttä kriisiä pahensivat Ranskan ydinvoimaloiden ongelmat, kuten vuosihuoltojen viivästykset ja useat reaktoreihin vaikuttaneet tekniset viat. Lisäksi kriisiä kärjisti ennätyksellisen kuiva ja kuuma kesä vuonna 2022.

- Suomessa kriisi olisi jäänyt huomattavasti lievemmäksi, jos Olkiluoto 3 olisi valmistunut ennen kriisitalvea. Sen sijaan hiileen perustuvilla varavoimaloilla ei olisi voitu vaikuttaa kriisiin enää vuonna 2022, koska varavoima oli ajettu alas jo aiemmin. Alasajoon oli kuitenkin ollut vahvat taloudelliset perusteet, Korhonen sanoo. 

Aikaisemmat panostukset vihreään siirtymään lievensivät kriisiä

Erityisesti tuulivoiman nopeasti lisääntynyt tuotanto Suomessa helpotti kriisiä laskemalla sähkön hintaa tuulisina päivinä. Myös energiatehokkuuden ja kulutusjouston lisääminen auttoivat alentamaan kaikkien sähkölaskuja.

- Kuten vuoden 1973 öljykriisi, myös vuoden 2022 energiakriisi on tarpeellinen muistutus fossiiliriippuvuuden riskeistä. Kun vähennämme fossiilisten polttoaineiden käyttöä, itsenäistymme niitä tuottavien maiden johdon oikuista, Korhonen toteaa.

Katsauksessa käydään tilastojen ja asiantuntija-arvioiden pohjalta läpi myös muita julkisessa keskustelussa esiintyneitä energiakysymyksiä, kuten tuulivoiman vaihtoehtojen hintaa, päästökaupan vaikutusta sähkön hintaan sekä turpeen merkitystä energiakriisissä.

Raportti on osa Kalevi Sorsa -säätiön ja Vasemmistofoorumin toimittamaa Myytinmurtajaiset kirjoitussarjaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Suomi selvisi energiakriisistä kärkijoukossa, toteaa Janne M. Korhonen. Kuva: Anna Kuokkanen
Suomi selvisi energiakriisistä kärkijoukossa, toteaa Janne M. Korhonen. Kuva: Anna Kuokkanen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kalevi Sorsa -säätiö
Siltasaarenkatu 18-20c
00530 Helsinki

http://www.sorsafoundation.fi

Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö

Ennustelaskelma: Suomi on jäämässä kauas korkeakoulutavoitteesta – koulutuksen tasa-arvon lisääminen voi oikaista suunnan14.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa analyysissä tarkastellaan koulutusasteen kehitystä sekä koulutustavoitteiden saavuttamisen edellyttämiä toimia. Suomi on jäämässä kauas Orpon hallituksen tavoitteesta nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Nykykehityksellä korkeakoulutettujen osuus on ainoastaan 43 prosenttia vielä vuonna 2040. Skenaariolaskelmat osoittavat, että tavoitteisiin voidaan päästä vain lisäämällä koulutuksen tasa-arvoa.

Perintöveron korvaaminen myyntivoittoverolla kasvattaisi useimpien verotusta ja antaisi varakkaimmille pysyvän hyödyn16.3.2026 09:35:41 EET | Tiedote

Kokoomuksen ehdottama perintö- ja lahjaveron poisto sekä perityn omaisuuden myyntivoittojen korkeampi verotus johtaisi useimmilla perinnönsaajilla verojen nousuun. Sen sijaan varakkaimmat suvut saisivat pysyvän hyödyn, kun heidän omaisuuttaan lahjoitettaisiin perillisille välittömästi uudistuksen jälkeen. Uudistus uhkaisi perintö- ja lahjaveron yli miljardin euron vuosittaisia verotuottoja.

Laskelma: Maahanmuuton osuus viimeaikaisesta työttömyyden kasvusta pieni20.1.2026 07:15:00 EET | Tiedote

Maahanmuuttoa on esitetty Suomen viimeaikaisen työttömyysasteen kasvun syyksi. Uusi analyysi osoittaa, että syyt löytyvät muualta. Vuoden 2024 lopulta alkaen työttömien määrän kasvusta 21 prosenttia johtui ulkomaalaisista. Työttömien työnhakijoiden määrän kasvussa ulkomaalaisten osuus oli vain 9 prosenttia. Perimmäinen syy työttömyyden kasvuun on heikko talouskehitys, joka on näkynyt myös nuorten työttömyyden nousuna.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye