Jyväskylän yliopisto

Raskas työ ja epäterveelliset elintavat saattavat nopeuttaa ikääntymistä jo nuorilla

Jaa

Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus on yhteydessä hidastuneeseen biologiseen ikääntymiseen, kun taas työajan fyysinen aktiivisuus on yhteydessä kiihtyneeseen biologiseen ikääntymiseen. Tulokset selvisivät Jyväskylän yliopiston äskettäin julkaistussa tutkimuksessa.

Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus on yhteydessä hitaampaan ikääntymiseen. Kuva: JYU
Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus on yhteydessä hitaampaan ikääntymiseen. Kuva: JYU

Biologisen ikääntymisen mittareina käytettiin epigeneettisiä kelloja, joiden avulla elinikään yhteydessä olevia tekijöitä voidaan tutkia jo henkilöiden elinaikana. Epigeneettisten kellojen avulla henkilön epigeneettistä ikää voidaan arvioida verinäytteestä eristetyn DNA:n metylaatiotasojen perusteella.

- Kun epigeneettistä ikää verrataan kalenteri-ikään, voidaan päätellä, onko henkilö biologiselta iältään nuori vai vanha, kertoo tohtorikoulutettava Anna Kankaanpää liikuntatieteellisestä tiedekunnasta ja Gerontologian tutkimuskeskuksesta.

Tutkimus toteutettiin Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen yhteistyönä. Tutkittavat olivat suomalaisen kaksoskohortin 21‒25-vuotiaita sekä 55‒72-vuotiaita identtisiä ja ei-identtisiä kaksosia.

Tutkimuksessa havaittiin, että epigeneettinen ikääntyminen on voimakkaasti periytyvää, mutta myös elintavat selittävät yksilöiden välistä vaihtelua. Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä hidastuneeseen epigeneettiseen ikääntymiseen sekä nuorilla aikuisilla, että vanhemmilla tutkittavilla.

- Sen sijaan fyysisesti rasittava työ oli yhteydessä nopeutuneeseen epigeneettiseen ikääntymiseen. Vapaa-ajan ja työajan fyysisen aktiivisuuden yhteydet ikääntymiseen olivat kuitenkin vähäisiä tai olemattomia, kun tupakointi huomioitiin analyyseissä, Kankaanpää sanoo.

Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään biologiseen ikääntymiseen ja eliniän odotteeseen liittyviä elintapatekijöitä ja sosioekonomisia eroja. Tulokset viittaavat siihen, että yksilölliset erot biologisessa ikääntymisessä ja eliniässä alkavat näkyä jo nuorena aikuisena. Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus on yhteydessä hidastuneeseen ja työajan fyysinen aktiivisuus kiihtyneeseen epigeneettiseen ikääntymiseen.

- Havainnot selittyvät osittain sillä, että fyysistä työtä tekevillä tupakointi ja muut epäterveelliset elintavat ovat yleisempiä. Vastaavasti terveelliset elintavat näyttäisivät kasaantuvat samoille henkilöille, Kankaanpää selvittää.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös 50‒74-vuotiaita kaksospareja, jotka erosivat vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden osalta toisistaan vähintään 32 vuoden ajalta. Osoittautui, että fyysisesti aktiivinen kaksonen oli epigeneettiseltä iältään keskimäärin 2‒3 vuotta kaksossisartaan nuorempi.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Juho Vainion säätiö, Suomen Akatemia, opetus- ja kulttuuriministeriö, EC GenomEUtwin projekti sekä Sigrid Juseliuksen ja Yrjö Jahnssonin säätiöt.

Alkuperäisjulkaisu:

Anna Kankaanpää, Asko Tolvanen, Sailalitha Bollepalli, Tuija Leskinen, Urho M. Kujala, Jaakko Kaprio, Miina Ollikainen & Elina Sillanpää. Leisure-time and occupational physical activity associates differently with epigenetic aging. Medicine & Science in Sports & Exercise (2020). doi: 10.1249/MSS.0000000000002498. [Epub ahead of print]

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Gerontologian tutkimuskeskuksen (GEREC), Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) ja Jyväskylän yliopiston Ihmistieteiden Metodikeskuksen (IHME) kanssa. GEREC on Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tutkimuskeskus, joka tuottaa uutta tieteellistä tietoa ikääntymisestä, osallistuu yliopistokoulutukseen ja vahvistaa alan asiantuntemusta. FIMM on kansainvälinen tutkimuslaitos, jonka toiminta keskittyy sairauksien molekyylitason mekanismien selvittämiseen genetiikan ja lääketieteellisen systeemibiologian menetelmin. Tavoitteena on tutkimustiedon siirtäminen terveydenhuollon käyttöön mm. henkilökohtaista lääketiedettä edistämällä. IHME on Jyväskylän yliopiston ihmistieteiden tutkimusmetodologian osaamiskeskittymän koordinoiva elin. Tiedekuntarajat ylittävä IHME koordinoi osaamiskeskittymän toimintaa, kehittää tutkimusmenetelmiä ja tukee yliopiston tohtorikoulutusta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tohtorikoulutettava Anna Kankaanpää, 040 5895977, anna.k.kankaanpaa@jyu.fi

Kuvat

Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus on yhteydessä hitaampaan ikääntymiseen. Kuva: JYU
Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus on yhteydessä hitaampaan ikääntymiseen. Kuva: JYU
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 25.9.2020: Lukio tarjoaa kirjoittamisen oppimisen mahdollisuuksia, joita opiskelijat eivät osaa hyödyntää18.9.2020 07:00:00 EESTTutkimus

Kirjoittaminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla on monipuolista, mutta opetussuunnitelman, ylioppilaskokeen ja lukiolaisten kirjoittamiskäsitykset eroavat toisistaan. Väitöstutkimus tarkastelee lukion kirjoittamista ekologisesta näkökulmasta eli pyrkii ymmärtämään kirjoittajan ja kirjoitusympäristön vuorovaikutussuhdetta.

JYUnity-tiedelehdessä: Enteroviruksen osaaja löysi luonnosta myös koronaviruksen päihittäviä molekyylejä17.9.2020 11:24:38 EESTTutkimus

Virustutkija Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta on tutkimuksissaan päässyt maailman yleisimmän ihmisiä infektoivan viruksen, enteroviruksen, niskan päälle. Humahtaen parikymmentä vuotta sitten alkanut innostus virukseen tuottaa nyt tuntuvia tuloksia: yksi patentti on jo rekisteröity ja työn alla on kaksi uutta patenttia molekyyleistä, jotka nitistävät enterovirusten ohella monia viruksia. Aihe on polttava, sillä tutkimusryhmä on havainnut molekyylien tepsivän myös koronaviruksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme