Biologisen ikääntymisen mittareina käytettiin epigeneettisiä kelloja, joiden avulla elinikään yhteydessä olevia tekijöitä voidaan tutkia jo henkilöiden elinaikana. Epigeneettisten kellojen avulla henkilön epigeneettistä ikää voidaan arvioida verinäytteestä eristetyn DNA:n metylaatiotasojen perusteella.

- Kun epigeneettistä ikää verrataan kalenteri-ikään, voidaan päätellä, onko henkilö biologiselta iältään nuori vai vanha, kertoo tohtorikoulutettava Anna Kankaanpää liikuntatieteellisestä tiedekunnasta ja Gerontologian tutkimuskeskuksesta.

Tutkimus toteutettiin Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen yhteistyönä. Tutkittavat olivat suomalaisen kaksoskohortin 21‒25-vuotiaita sekä 55‒72-vuotiaita identtisiä ja ei-identtisiä kaksosia.

Tutkimuksessa havaittiin, että epigeneettinen ikääntyminen on voimakkaasti periytyvää, mutta myös elintavat selittävät yksilöiden välistä vaihtelua. Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä hidastuneeseen epigeneettiseen ikääntymiseen sekä nuorilla aikuisilla, että vanhemmilla tutkittavilla.

- Sen sijaan fyysisesti rasittava työ oli yhteydessä nopeutuneeseen epigeneettiseen ikääntymiseen. Vapaa-ajan ja työajan fyysisen aktiivisuuden yhteydet ikääntymiseen olivat kuitenkin vähäisiä tai olemattomia, kun tupakointi huomioitiin analyyseissä, Kankaanpää sanoo.

Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään biologiseen ikääntymiseen ja eliniän odotteeseen liittyviä elintapatekijöitä ja sosioekonomisia eroja. Tulokset viittaavat siihen, että yksilölliset erot biologisessa ikääntymisessä ja eliniässä alkavat näkyä jo nuorena aikuisena. Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus on yhteydessä hidastuneeseen ja työajan fyysinen aktiivisuus kiihtyneeseen epigeneettiseen ikääntymiseen.

- Havainnot selittyvät osittain sillä, että fyysistä työtä tekevillä tupakointi ja muut epäterveelliset elintavat ovat yleisempiä. Vastaavasti terveelliset elintavat näyttäisivät kasaantuvat samoille henkilöille, Kankaanpää selvittää.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös 50‒74-vuotiaita kaksospareja, jotka erosivat vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden osalta toisistaan vähintään 32 vuoden ajalta. Osoittautui, että fyysisesti aktiivinen kaksonen oli epigeneettiseltä iältään keskimäärin 2‒3 vuotta kaksossisartaan nuorempi.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Juho Vainion säätiö, Suomen Akatemia, opetus- ja kulttuuriministeriö, EC GenomEUtwin projekti sekä Sigrid Juseliuksen ja Yrjö Jahnssonin säätiöt.

Alkuperäisjulkaisu:

Anna Kankaanpää, Asko Tolvanen, Sailalitha Bollepalli, Tuija Leskinen, Urho M. Kujala, Jaakko Kaprio, Miina Ollikainen & Elina Sillanpää. Leisure-time and occupational physical activity associates differently with epigenetic aging. Medicine & Science in Sports & Exercise (2020). doi: 10.1249/MSS.0000000000002498. [Epub ahead of print]

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Gerontologian tutkimuskeskuksen (GEREC), Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) ja Jyväskylän yliopiston Ihmistieteiden Metodikeskuksen (IHME) kanssa. GEREC on Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tutkimuskeskus, joka tuottaa uutta tieteellistä tietoa ikääntymisestä, osallistuu yliopistokoulutukseen ja vahvistaa alan asiantuntemusta. FIMM on kansainvälinen tutkimuslaitos, jonka toiminta keskittyy sairauksien molekyylitason mekanismien selvittämiseen genetiikan ja lääketieteellisen systeemibiologian menetelmin. Tavoitteena on tutkimustiedon siirtäminen terveydenhuollon käyttöön mm. henkilökohtaista lääketiedettä edistämällä. IHME on Jyväskylän yliopiston ihmistieteiden tutkimusmetodologian osaamiskeskittymän koordinoiva elin. Tiedekuntarajat ylittävä IHME koordinoi osaamiskeskittymän toimintaa, kehittää tutkimusmenetelmiä ja tukee yliopiston tohtorikoulutusta.