Raskaudenaikainen yhdistelmävalmiste opioidikorvaushoitona sai puoltavaa tutkimustietoa
Huumeriippuvuus on kasvava ongelma. Maailmanlaajuinen opioidikriisi koskee enenevässä määrin myös suomalaisia raskaana olevia naisia. Huumeiden käyttö on riski sekä raskaana olevalle naiselle, sikiölle että syntyvälle lapselle.
Opioidikorvaushoitoa suositellaan raskausaikana opioideista riippuvaista naista hoidettaessa. Opioidikorvaushoidossa käytetään usein buprenorfiinia (Subutex). Sillä kuitenkin on huomattava väärinkäyttöpotentiaali ja se on käytetyin opioidi laittomilla huumemarkkinoilla. Suonensisäisen väärinkäytön ehkäisemiseksi on kehitetty yhdistelmävalmiste buprenorfiini-naloksoni (Suboxone), mutta vähäisen tieteellisen näytön vuoksi sen käyttöä raskaudessa ei ole voitu virallisesti suositella.
HUSin vastasyntyneitä hoitavien yksiköiden, sosiaalipediatrian vastaanoton ja päihdeäitejä hoitavan vastaanoton yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa tutkimusjoukko koostui naisista, jotka saivat korvaushoitona joko bubrenorfiini-naloksonia, buprenorfiinia tai metadonia koko raskauden ajan.
”Tutkimuksemme mukaan buprenorfiini-naloksoni-yhdistelmävalmiste ei lisää raskauteen, synnytykseen tai vastasyntyneeseen liittyviä epäedullisia vaikutuksia buprenorfiiniin verrattuna. Huomionarvoista on myös se, että sama korvaushoito oli käytössä tutkittavilla koko raskauden ajan. Siinä mielessä tutkimus on ainutlaatuinen maailmassa”, kertoo lastenlääkäri Minna Kanervo.
Buprenorfiini-naloksoni-yhdistelmävalmiste oli tutkimuksessa yhtä turvallinen korvaushoitovalmiste kuin buprenorfiini sekä äidille että vastasyntyneelle. Vähäisemmän väärinkäyttöriskin vuoksi yhdistelmävalmistetta voi suositella suun kautta annettavaksi korvaushoitovalmisteeksi raskaudessa. Laajoja tutkimuksia tarvitaan kuitenkin lisää ennen virallisten suositusten muuttamista.
Päihteitä käyttävät äidit ja heille syntyneet lapset tarvitsevat huolellista seurantaa
Raskaudenaikainen laittomien päihteiden oheiskäyttö oli huolestuttavan yleistä tutkimusjoukossa. 51 prosenttia tutkimukseen osallistuneista äideistä käytti laittomia päihteitä. Metadonihoitoa saaneiden ryhmässä se oli kaikkein yleisintä, jopa 93 prosenttia. Metadonihoitoa annetaan vaikea-asteisimmassa riippuvuudessa.
Tutkimusryhmäläisten saamat lapset syntyivät pääsääntöisesti täysiaikaisina ja hyväkuntoisina, mutta hieman keskimääräistä pienikokoisempina. Opioidivieroitusoireiden vuoksi lääkehoitoa sai 63 prosenttia vastasyntyneistä, metadonille useammin kuin buprenorfiinipohjaiselle korvaushoidolle altistuneet.
”Kaikki päihteitä käyttävät ja korvaushoidossa olevat äidit sekä heille syntyneet lapset tarvitsevat huolellista seurantaa. Myös korvaushoitoon sitoutuneiksi oletetut raskaana olevat naiset saattavat käyttää laittomia huumeita ja lääkkeitä. Vastasyntyneen vieroitusoireet tulee tunnistaa ja hoitaa. Päihteille altistuneille lapsille tulee järjestää kasvu- ja kehitysseuranta erikoissairaanhoidossa.”, Minna Kanervo tähdentää.
Lisätietoa:
Minna Kanervo, lastentautien erikoislääkäri, HUS, Lasten ja nuorten sairaudet, sosiaalipediatria p. 050 427 4972 minna.kanervo@hus.fi
Hanna Kahila, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi, HUS, Naistentaudit ja synnytykset, HAL-vastaanotto, p. 050 427 1189 hanna.kahila@hus.fi
Krista Rantakari apulaisylilääkäri, HUS, Lasten ja nuorten sairaudet, neonatologia, p. 050 427 1133 krista.rantakari@hus.fi
Kanervo MM, Tupola SJ, Nikkola EM, Rantakari KM, Kahila HK. Buprenorphine-naloxone, buprenorphine, and methadone throughout pregnancy in maternal opioid use disorder. Acta Obstet Gynecol Scand. 2022 Dec 23. doi: 10.1111/aogs.14497. Epub ahead of print. PMID: 36562462.
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudenmaan alueella. Meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme