Yhden vanhemman perheiden liitto ry

Ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen

Jaa

Perheen pienituloisuuden on todettu lisäävän lapsen yksinäisyyttä ja koulukiusaamisen uhriksi joutumista, alentavan koulutustasoa ja terveyttä, vähentävän vanhemmuutta. Lapsiköyhyyttä on etenkin yhden vanhemman perheissä, joissa on vaikeuksia yhdistää työtä ja lastenhoitoa.

Lapsiperheiden pienituloisuuden keskeisimpänä syynä on yhden vanhemman perheiden työttömyys, joka Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston (2020) mukaan oli 13,1 % eli huomattavasti suurempi kuin muun väestön. Ennen 1990-luvun suurta lamaa yksinhuoltajaäitien työllisyysaste (89 %) oli suurempi kuin parisuhteessa elävien äitien (82 %). Mm. Katja Forssén ja Veli-Matti Ritakallio havaitsivat, että kokopäivätyö suojasi yksinhuoltajia köyhyydeltä tehokkaimmin. Yhden vanhemman perheet ovat motivoituneempia työelämään kuin kahden huoltajan perheen vanhemmat (mm. Mia Hakovirran väitöskirjan Hakovirta, Mia Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat, Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 45, 2006). Korkea työttömyysaste on yhteydessä myös lapsiperheköyhyyteen. Viime vuoden tulonjakotilaston mukaan yksinhuoltajista 23 % on pienituloisia kun kahden huoltajan perheistä vain 7 %. Suomen lapsiköyhyys on juuri yhden vanhemman perheissä.

Yhden vanhemman perheissä on erityisen vaikea yhdistää lasten hoitoa epätyypilliseen työaikaan puuttuvien hoivapalvelujen vuoksi. Akatemiatutkija Teppo Krögerin tutkimuksessa kenenkään epätyypillistä työaikaa tehneiden yksinhuoltajien saamat julkiset lasten hoivapalvelut eivät kattaneet kokonaan työ- eikä opiskeluaikaa, vaan he joutuivat turvautumaan epävirallisiin verkostoihin voidakseen käydä töissä). Moilasen väitöstutkimus tukee aikaisempia havaintoja.

Professori Erolan työryhmä Turun yliopistossa on etsinyt muuttujia, jotka osoittaisivat suomalaisen taloudellista selviytymistä varmimmin. Pitkään oli kaksi tärkeintä muuttujaa: koulutus sekä kokopäiväisessä työssä käyminen. Jos nämä toteutuvat, henkilön talous on todennäköisesti hyvä. Nyt löytyi myös kolmas muuttuja. Se on parisuhde. Ensin ajateltiin, että parisuhde vauraan henkilön kanssa nosta kenen tahansa taloudellista asemaa. Myös parisuhde pienituloisen henkilön kanssa paransi taloutta. Yhden vanhemman perheille yhteys on selvä: kahdestaan on helpompi yhdistää työ ja lastenhoito kuin yksin asuessa. Jos elää parisuhteessa, on helpompi työllistyä.

Lapsen sairaus tai vamma lisää eronneisuusriskiä
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen kohorttitutkimus vuonna 1987-1990 syntyneiden lasten selviytymisestä (2019) paljasti, että esimerkiksi 37 % autismia sairastavien lasten vanhemmista oli eronnut. Yhden vanhemman perheissä onkin tämän vuoksi tavallista enemmän erityislapsia. Näiden vanhempien sijoittuminen työelämään on haastavaa ja edellyttäisi perheelle räätälöityjä hoivapalveluja nykyistä enemmän.

 

 Tarinoita elävästä elämästä:

1)Akateeminen työtön äiti, eronnut, erityislapsi 8 v

”En voinut mennä töihin, koska ääniyliherkkä ala-asteikäinen ei voinut käyttää meluisaa iltapäivätoiminnan tilaa. ”

Lähes kaikilla haastateltaviltani voimat olivat jossain vaiheessa loppuneet ja oma terveydentila heikentynyt. Tällöin äidit kokivat tärkeäksi osatyökyvyttömyyseläkkeen suojaosan vahvistamisen. Eli kun saa osittaisen työkyvyttömyyseläkkeen, voisi kuitenkin pitää sen, vaikka olisitkin lisäksi osa-aikatyössä. Nykyisin sen menettää liian nopeasti.

 

Mikä minua olisi auttanut työllistymään:

Kun lapsi oli pieni eikä hänellä ollut diagnoosia, arki oli rankkaa, kun tukitoimia ei saanut ja piti olla kuin hän olisi normaali. En voinut olla pois työstä enkä saanut päiväkodista pienryhmäpaikkaa. Lopulta oli tämän asian vuoksi jäätävä työttömäksi.

Kirjoittamistyötä olisin voinut tehdä kotoa käsin. Mahdollisuus tehdä etätyötä ja joustaa työajoissa olisi ollut tärkeää. Kolmivuorotyötä ei voi tehdä yhden vanhemman perheenä ellei saa kotiin hoitajaa esimerkiksi palvelusetelillä. Tällaistä palvelua ei ole edes lainsäädännön tasolla.

Erityislapsi tarvitsee usein terapioita, sairaalahoitoa yms. Terapiakuljetukset pitäisi hoitaa julkisen sektorin toimesta.

Vanhemman lepo on myös tärkeä; erityislapsen hoitovastuu yksin on kova. Omaishoidon tuessa on kolme vapaapäivää kuukaudessa lainsäädännön tasolla, mutta ani harva ne kuitenkaan saa, koska kunnat eivät niitä järjestä. Jokaisen perheen tilanne on erilainen ja tuet pitäisi räätälöidä perhekohtaisesti. Tätä on kokeiltu ns. henkilökohtaisena budjetointina. On myös ongelma, että SHLn lapsiperheiden yleistä kotipalvelua ei enää voi myöntää vanhemman työssäkäynnin tukemiseen.

Hoitopalvelujen epääminen olemassa olevien isovanhempien perusteella on väärin, sillä heidänkin auttamiskykynsä voi olla rajallinen. Aistiystävällinen peruskoululaisten iltapäivätoimintatila on välttämätön useille erityislapselle ja usealle tavalliselle.

2)Työtön äiti, erityistarpeinen 9 – v lapsi, eronnut, ei koulutusta

Minulle tarjottiin vuorotyötä kaupassa, kun lapsi oli 2 v, mutta vuoropäiväkotiin oli liian pitkä matka. Ei onnistunut. Tiedon puutteen vuoksi ja lapsen viivästyneen diagnoosin vuoksi vasta nyt olen menossa ammatinvalintapsykologin luokse. Tähtäimessä kaksi eri koulutusta.

Mikä olisi auttanut minua työllistymään:

  • Lähellä oleva vuoropäiväkoti
  • Terveydenhuollon, sosiaalitoimen (tukiperhe, perhetyöntekijä, jolla nepsy-ohjaajan pätevyys, joka olisi ohjannut lapsen kuntoutukseen nopeammin), työvoimatoimiston yhteistyö ja asiakkaalle oma sosiaalityöntekijä.
  • Työvoimatoimiston apu on puutteellista, siellä ei esim. tehty työllistymissuunnitelmaa

3) Lyhennettyä työaikaa tekevä äiti 38 -vuotias, terveydenhoitoalan korkeakoulututkinto, eronnut, lapset 10- ja 12-v erityislapsi

Lapseni vaatii usein kuljetusta terapioihin ja usein olen myös hakenut hänet kesken koulupäivän kotiin. Hän ei voi olla yksin kotona.

Mikä minua auttoi tai olisi auttanut työllistymään

  • Työajan joustot ovat tärkeitä, mahdollisuus lyhennettyyn työaikaan, työajan joustoihin sekä etätöihin (edellyttää riittävän kokoista asuntoa).
  • Omaishoitajuuden pitäisi olla peruste osa-aikatyöhön työttömyysturvalain mukaan.
  • Auto tai hyvät julkiset yhteydet ovat tärkeä edellytys työssä käynnille.
  • Tarvitaan tukiverkosto satunnaisten lasten sairauksien ajaksi. SHLn lapsiperheiden yleistä kotipalvelua tulee myöntää lasten/vanhemman sairastuessa.
  • 2 vapaapäivää kuukaudessa, jolloin kunta hoitaisi lapsen, liiallisen kuormituksen estämiseksi.
  • Uudelleen koulutusmahdollisuuksien lisääminen: hoitohenkilöille ja myyjille mahdollisuus kouluttautua päivätyöammattiin sekä olemassa olevan ammatin päivittäminen.

Yksinhuoltajien syrjintä työhaastattelussa lopetettu

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Heljä Sairisalo 040 351 5355
Susanna kavonius 050 350 9967

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Yhden vanhemman perheiden liitto ry
Yhden vanhemman perheiden liitto ry
Paciuksenkatu 19 (Allergiatalo)
00270 HELSINKI

http://www.yvpl.fi

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö, joka tekee vaikuttamis- ja tukitoimintaa. Liitto pyrkii edistämään lapsiystävällistä eroa, vanhempien eron jälkeistä yhteistoimintaa ja  lapsen vuoroasumista.  2000-luvulla on tärkeäksi noussut lapsiperheiden pienituloisuuden poistaminen mm. työttömyyttä vähentämällä palveluja parantamalla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Yhden vanhemman perheiden liitto ry

Yhden vanhemman perheet: Kelan luovuttava petossyytteistä1.10.2021 19:39:49 EEST | Tiedote

YVPL pitää tärkeänä, että vierheellisissä tapauksissa petossyytteistä pitää luopua. Väärin maksetun etuuden takaisinperintä on jo riittävä rangaistus maan köyhimmille ihmisille. Mikäli toimeentulotukea leikataan 20% tai 40 % työstä kieltäytymisen vuoksi, on selvitettävä, että vanhemmalla on todellinen mahdollisuus järjestää lapsen hoito työssäkäynnin ajaksi. Vuoroasuvan lapsen vanhemman toimeentulotukea ei saa puolittaa lapsen korkeiden kiinteiden kustannusten vuoksi. Lapsi ei ole elatusvastuussa, joten hänen pieniä kesäansioitaan tai pieniä lahjoja ei tule huomioida tuloina.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme