Rauhoitetut kangasvuokot ovat aloittaneet kukinnan Etelä-Savossa

Kangasvuokko tarjoaa mettä kevään ensimmäisille pölyttäjille
Kangasvuokko (Pulsatilla vernalis) kukkii yleensä toukokuussa, ensimmäiset jo huhtikuussa. Kangasvuokon kookkaat, pehmeäkarvaiset kukat tarjoavat mettä palkkioksi pölyttäjille. Auki olevalla kukalla voi olla leveyttä jopa kymmenen senttimetriä. Kukat ovat yleensä kermanvalkoiset, mutta Etelä-Savossa tavataan yksittäisillä paikoilla myös liilanpunaista värimuotoa. Kukinnan jälkeen kukkaperät saattavat nousta yli 30 cm:n korkeuteen, jotta lenninhaivenella varustetuilla siemenillä olisi mahdollisimman hyvät leviämismahdollisuudet. Kukkimatonta kangasvuokkoa on puolestaan vaikeaa havaita, sillä lehtiruusukkeen ikivihreät lehdet kasvavat lähes maanmyötäisesti.
Kangasvuokko on arokasvi, joka levisi Suomeen pian jääkauden jälkeen, jolloin kasvipeite oli harvaa. Nykyään kangasvuokolle otollisimmat olosuhteet löytyvät kuivilta ja valoisilta harjumänniköiltä sekä hiekkaisilta puolukka- ja kanervakankailta. Monesti laji kasvaa myös hiekkaisilla teiden pientareilla tai polkujen reunoilla, joissa on siementen itämistä helpottavaa paljasta maanpintaa.
Suomessa kangasvuokon levinneisyys painottuu Kaakkois-Suomeen Salpausselkien ja Etelä-Savon alueelle, vaikka yksittäisiä esiintymiä lajilla on Uudenmaan pohjoisosissa sekä Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan eteläosassa.
Kangasvuokolla monta uhkaa
Komeat kukat ovat koituneet monesti kangasvuokkojen kohtaloksi. Kangasvuokkoja kerättiin suuria määriä myyntiin 1900-luvun alussa. Myynti kiellettiin vuonna 1926 ja laji rauhoitettiin vuonna 1952. Kangasvuokko oli ensimmäinen luonnonsuojelulain turvan saanut kasvi.
Rauhoituksesta huolimatta kangasvuokkoja poimitaan ja siirretään edelleen pihoihin jonkin verran. Keräämistä merkittävämmäksi kangasvuokon uhkatekijäksi on noussut kasvupaikkojen umpeenkasvu ja tuhoutuminen mm. soranoton tai voimakkaiden metsätaloustoimien seurauksena. Asutuksen läheisyydessä kangasvuokkoa uhkaa rakentaminen, tallaaminen ja edelleen myös kasvien poiminen ja siirtäminen puutarhoihin.
Maljakossa kukat kuihtuvat hyvin nopeasti. Kasvupaikan suhteen kasvi on vaatelias eikä todennäköisesti tule menestymään pihaan siirrettynä. Lisäksi kangasvuokolla on laaja juurakko, joka vaurioituu kun kasvi kaivetaan maasta ylös. Kuten monet muutkin luonnonkasvit, kukkiva kangasvuokko on kaunein omassa luonnonympäristössään. Taimitarhoilta voi hankkia näyttäviä kangasvuokon sukulaiskasveja, esimerkiksi tarhakylmänkukkia tai arovuokkoja pihoihin istutettavaksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Luonnonsuojeluasiantuntija Marika Lax, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 029 502 4050, marika.lax(at)ely-keskus.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

Jääkärinkatu 14, PL 164
50101 Mikkeli
0295 024 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-etela-savo
Etelä-Savon ELY-keskus tuottaa valtion aluehallinnon palveluja ja osallistuu maakunnan kehittämiseen Etelä-Savon maakunnan alueella. Palvelumme kohdistuvat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, maaseutuun sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin. Omaa toimialuetta laajemmin hoidamme rakennerahastotehtäviä Itä-Suomen alueella, koordinoimme vesienhoitoa Vuoksen vesistöalueella ja vastaamme valtakunnallisen TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen toiminnasta. Viraston toimipaikka sijaitsee Mikkelissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Savon ELY-keskus
Kesäkauden 2023 leväseuranta käynnistyi Etelä-Savossa – sinilevät vähissä1.6.2023 14:43:49 EEST | Tiedote
Valtakunnallinen ja maakunnallinen leväseuranta on käynnistynyt kesäkuun alusta ja jatkuu syyskuun loppuun. Seurantakautena havainnoidaan ja tiedotetaan sinilevien esiintymistä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Leväseurannasta vastaavat pääosin kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset, mutta mukana on myös paikallisia asukkaita.
Helmi-ohjelmassa tapahtuu: Rantasalmelle valmistellaan luonnon monimuotoisuutta vahvistavaa Helmi-keskittymää ja ELY-keskus etsii kunnostettavia pienvesikohteita26.5.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Helmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön ohjelma, jossa hoidetaan ja kunnostetaan maamme arvokkainta luontoa. Etelä-Savoon on suunnitteilla useita Helmi-keskittymiä ja niistä ensimmäistä valmistellaan Rantasalmelle. Maanomistajat voivat ehdottaa Helmi-ohjelmaan maillaan sijaitsevia kunnostuksen tarpeessa olevia pienvesiä.
Vihreä siirtymä ja työvoiman saatavuuden haasteet ovat yritysten kehitysnäkymien keskiössä Etelä-Savossa25.5.2023 09:36:20 EEST | Tiedote
Eteläsavolaisten yritysten toimintaa varjostavat keskimääräistä heikommat tulevaisuuden näkymät. Vihreä siirtymä ja uusiutuva energia ovat ajankohtaisia asioita, joihin maakunnan yritykset ovat kuitenkin valmiita panostamaan.
Työttömiä Etelä-Savossa huhtikuussa saman verran kuin vuosi sitten24.5.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Etelä-Savossa oli huhtikuun lopussa työnvälityksessä 10 300 työnhakijaa, eli noin 800 henkilöä vuodentakaista vähemmän. Avoimilla työmarkkinoilla työssä olevia työnhakijoita oli noin 2 000. Heistä yli tuhat teki osa-aikatyötä, näistä 70 % naisia.
Norppakin tarvitsee aurinkoa ja haluaa loikoilla rauhassa15.5.2023 08:25:46 EEST | Tiedote
Liikkuessasi vesillä saatat nähdä saimaannorpan paistattelemassa päivää rantakivellä. Norppa nousee keväällä kivelle vaihtamaan karvaa. Aurinko kuivattaa turkin, mikä edistää karvan vaihtumista. Etelä-Savon ELY-keskus muistuttaa, että kivellä makoileva viiksiniekka kaipaa rauhaa, koska norppa ei karvanvaihtoaikana sukella mielellään veteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme