Reaaliaikainen hoitokohteen liikkeenseuranta tarkentaa eturauhassyövän sädehoitoa

Menetelmiä testattiin eri tavoin fraktioiduissa eturauhassyövän sädehoidoissa. Tutkimuksessa todettiin, että erillinen normaalikudosten annossäästöä tavoitteleva laitteisto (Rectafix, Mimator AB) kasvattaa eturauhasen liikettä sädehoidon aikana ja vähentää siten hoidon kohdistustarkkuutta. Tutkimuksessa selvitettiin myös kahden eri liikeseurantalaitteiston (RayPilot, Micropos Medical AB ja Calypso, Varian Medical Systems) kohdistustarkkuutta, joista toinen (RayPilot) todettiin riittämättömäksi suurta tarkkuutta vaativissa sädehoidoissa.

Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi reaaliaikaiseen liikkeenseurantaan (Calypso) perustuvan kohdistuksen dosimetrinen hyöty suhteessa tavanomaiseen, röntgenkuvantamiseen perustuvaan, hoidon kohdentamiseen eturauhassyövän äärihypofraktioidussa sädehoidossa. 4D-annosrekonstruoinnilla toteutettujen laskelmien perusteella todettiin, että pelkkään kartiokeilakuvantamiseen perustuva hoidon kohdennus voi johtaa kliinisesti merkittäviin eturauhasen annosvajauksiin ja riskielinten, kuten peräsuoli ja virtsarakko, altistumiseen suurille säteilyannoksille.

Kohdennuksen korjaaminen ortogonaalisella planaarikuvauksella juuri ennen säteilytyksen aloittamista paransi kohdennustarkkuutta ja on menetelmänä riittävän tarkka useimmille potilaille. Reaaliaikaiseen liikkeenseurantaan (Calypso) perustuva kohdennus ja säteilykeilan hallinta johtivat pienimpiin eroihin toteutuneiden ja suunniteltujen säteilyannosjakaumien välillä.

Väitöstutkimuksen tulosten perusteella Tampereen yliopistollisessa sairaalassa eturauhassyövän äärihypofraktioitu sädehoito toteutetaan hyödyntäen reaaliaikaista Calypso-liikeseurantaa ja säteilykeilan hallintaa. Tuloksien perusteella äärihypofraktioitu sädehoito voidaan kuitenkin toteuttaa myös hyödyntäen perinteisiä sädehoidon kohdentamismenetelmiä, mikä mahdollistaa hoitomenetelmän käyttöönoton laajemmassa mittakaavassa, myös keskussairaalatasolla. Menetelmän yleistyminen eturauhassyövän sädehoidossa voisi tuoda huomattavia säästöjä yhteiskunnan terveydenhoitokuluihin.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 218, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8158-7 (PDF). Linkki julkaisuun JYX-julkaisuarkistoon: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8158-7

Antti Vanhanen kirjoitti ylioppilaaksi Lappeenrannan Lyseon lukiosta vuonna 2000. Hän valmistui filosofian lisensiaatiksi Jyväskylän yliopistosta 2011 ja suoritti sairaalafyysikon pätevyyden Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011. Vanhanen työskentelee erikoissairaalafyysikkona (sädehoito) Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Lisätietoja:
Antti Vanhanen, antti.m.j.vanhanen@student.jyu.fi

Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
Twitter: jyscience 

FL Antti Vanhasen fysiikan väitöskirjan "Utilization of real-time motion tracking methods in radiotherapy for prostate cancer" tarkastustilaisuus on maanantaina 18.5.2020 kello 12 alkaen Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella. Vastaväittäjänä on dosentti Juha Nikkinen Oulun yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena on professori Markku Kataja Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.