Reaaliaikainen hoitokohteen liikkeenseuranta tarkentaa eturauhassyövän sädehoitoa

12.5.2020 11:48:06 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tutkimus

Jaa

Eturauhassyövän sädeherkkyys puoltaa sädehoidon äärihypofraktiointia, jossa sädehoitokertoja on yleensä vain viisi perinteisen kahdenkymmenen, tai jopa neljänkymmenen hoitokerran sijaan. Menetelmän käyttöönotto vähentää potilaan sairaalakäyntejä sekä säästää merkittävästi sairaalan sädehoitoresursseja. Menetelmään liittyvien suurten säteilyn kerta-annosten vuoksi hoidon haittavaikutusten riski kuitenkin kasvaa ja hoitomenetelmä vaatii tavanomaista suurempaa hoidon kohdistustarkkuutta. Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Antti Vanhanen tutki menetelmiä, joilla sädehoito voidaan kohdistaa mahdollisimman tarkasti eturauhaseen normaalikudosten säteilyannokset minimoiden. Tutkimustulosten perusteella kehitettiin turvallinen hoitoprotokolla eturauhassyövän äärihypofraktioituun sädehoitoon Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Menetelmiä testattiin eri tavoin fraktioiduissa eturauhassyövän sädehoidoissa. Tutkimuksessa todettiin, että erillinen normaalikudosten annossäästöä tavoitteleva laitteisto (Rectafix, Mimator AB) kasvattaa eturauhasen liikettä sädehoidon aikana ja vähentää siten hoidon kohdistustarkkuutta. Tutkimuksessa selvitettiin myös kahden eri liikeseurantalaitteiston (RayPilot, Micropos Medical AB ja Calypso, Varian Medical Systems) kohdistustarkkuutta, joista toinen (RayPilot) todettiin riittämättömäksi suurta tarkkuutta vaativissa sädehoidoissa.

Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi reaaliaikaiseen liikkeenseurantaan (Calypso) perustuvan kohdistuksen dosimetrinen hyöty suhteessa tavanomaiseen, röntgenkuvantamiseen perustuvaan, hoidon kohdentamiseen eturauhassyövän äärihypofraktioidussa sädehoidossa. 4D-annosrekonstruoinnilla toteutettujen laskelmien perusteella todettiin, että pelkkään kartiokeilakuvantamiseen perustuva hoidon kohdennus voi johtaa kliinisesti merkittäviin eturauhasen annosvajauksiin ja riskielinten, kuten peräsuoli ja virtsarakko, altistumiseen suurille säteilyannoksille.

Kohdennuksen korjaaminen ortogonaalisella planaarikuvauksella juuri ennen säteilytyksen aloittamista paransi kohdennustarkkuutta ja on menetelmänä riittävän tarkka useimmille potilaille. Reaaliaikaiseen liikkeenseurantaan (Calypso) perustuva kohdennus ja säteilykeilan hallinta johtivat pienimpiin eroihin toteutuneiden ja suunniteltujen säteilyannosjakaumien välillä.

Väitöstutkimuksen tulosten perusteella Tampereen yliopistollisessa sairaalassa eturauhassyövän äärihypofraktioitu sädehoito toteutetaan hyödyntäen reaaliaikaista Calypso-liikeseurantaa ja säteilykeilan hallintaa. Tuloksien perusteella äärihypofraktioitu sädehoito voidaan kuitenkin toteuttaa myös hyödyntäen perinteisiä sädehoidon kohdentamismenetelmiä, mikä mahdollistaa hoitomenetelmän käyttöönoton laajemmassa mittakaavassa, myös keskussairaalatasolla. Menetelmän yleistyminen eturauhassyövän sädehoidossa voisi tuoda huomattavia säästöjä yhteiskunnan terveydenhoitokuluihin.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 218, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8158-7 (PDF). Linkki julkaisuun JYX-julkaisuarkistoon: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8158-7

Antti Vanhanen kirjoitti ylioppilaaksi Lappeenrannan Lyseon lukiosta vuonna 2000. Hän valmistui filosofian lisensiaatiksi Jyväskylän yliopistosta 2011 ja suoritti sairaalafyysikon pätevyyden Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011. Vanhanen työskentelee erikoissairaalafyysikkona (sädehoito) Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Lisätietoja:
Antti Vanhanen, antti.m.j.vanhanen@student.jyu.fi

Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
Twitter: jyscience

FL Antti Vanhasen fysiikan väitöskirjan "Utilization of real-time motion tracking methods in radiotherapy for prostate cancer" tarkastustilaisuus on maanantaina 18.5.2020 kello 12 alkaen Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella. Vastaväittäjänä on dosentti Juha Nikkinen Oulun yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena on professori Markku Kataja Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Avainsanat

eturauhassyöpä fysiikka sädehoito

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu

Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.

Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.

Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote

Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.

Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote

FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.

Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme