Jyväskylän yliopisto

Reaaliaikainen hoitokohteen liikkeenseuranta tarkentaa eturauhassyövän sädehoitoa

Jaa
Eturauhassyövän sädeherkkyys puoltaa sädehoidon äärihypofraktiointia, jossa sädehoitokertoja on yleensä vain viisi perinteisen kahdenkymmenen, tai jopa neljänkymmenen hoitokerran sijaan. Menetelmän käyttöönotto vähentää potilaan sairaalakäyntejä sekä säästää merkittävästi sairaalan sädehoitoresursseja. Menetelmään liittyvien suurten säteilyn kerta-annosten vuoksi hoidon haittavaikutusten riski kuitenkin kasvaa ja hoitomenetelmä vaatii tavanomaista suurempaa hoidon kohdistustarkkuutta. Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Antti Vanhanen tutki menetelmiä, joilla sädehoito voidaan kohdistaa mahdollisimman tarkasti eturauhaseen normaalikudosten säteilyannokset minimoiden. Tutkimustulosten perusteella kehitettiin turvallinen hoitoprotokolla eturauhassyövän äärihypofraktioituun sädehoitoon Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Antti Vanhanen/Jyväskylän yliopisto
Antti Vanhanen/Jyväskylän yliopisto

Menetelmiä testattiin eri tavoin fraktioiduissa eturauhassyövän sädehoidoissa. Tutkimuksessa todettiin, että erillinen normaalikudosten annossäästöä tavoitteleva laitteisto (Rectafix, Mimator AB) kasvattaa eturauhasen liikettä sädehoidon aikana ja vähentää siten hoidon kohdistustarkkuutta. Tutkimuksessa selvitettiin myös kahden eri liikeseurantalaitteiston (RayPilot, Micropos Medical AB ja Calypso, Varian Medical Systems) kohdistustarkkuutta, joista toinen (RayPilot) todettiin riittämättömäksi suurta tarkkuutta vaativissa sädehoidoissa.

Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi reaaliaikaiseen liikkeenseurantaan (Calypso) perustuvan kohdistuksen dosimetrinen hyöty suhteessa tavanomaiseen, röntgenkuvantamiseen perustuvaan, hoidon kohdentamiseen eturauhassyövän äärihypofraktioidussa sädehoidossa. 4D-annosrekonstruoinnilla toteutettujen laskelmien perusteella todettiin, että pelkkään kartiokeilakuvantamiseen perustuva hoidon kohdennus voi johtaa kliinisesti merkittäviin eturauhasen annosvajauksiin ja riskielintenkuten peräsuoli ja virtsarakko, altistumiseen suurille säteilyannoksille.

Kohdennuksen korjaaminen ortogonaalisella planaarikuvauksella juuri ennen säteilytyksen aloittamista paransi kohdennustarkkuutta ja on menetelmänä riittävän tarkka useimmille potilaille. Reaaliaikaiseen liikkeenseurantaan (Calypso) perustuva kohdennus ja säteilykeilan hallinta johtivat pienimpiin eroihin toteutuneiden ja suunniteltujen säteilyannosjakaumien välillä.

Väitöstutkimuksen tulosten perusteella Tampereen yliopistollisessa sairaalassa eturauhassyövän äärihypofraktioitu sädehoito toteutetaan hyödyntäen reaaliaikaista Calypso-liikeseurantaa ja säteilykeilan hallintaa. Tuloksien perusteella äärihypofraktioitu sädehoito voidaan kuitenkin toteuttaa myös hyödyntäen perinteisiä sädehoidon kohdentamismenetelmiä, mikä mahdollistaa hoitomenetelmän käyttöönoton laajemmassa mittakaavassa, myös keskussairaalatasolla. Menetelmän yleistyminen eturauhassyövän sädehoidossa voisi tuoda huomattavia säästöjä yhteiskunnan terveydenhoitokuluihin.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 218, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8158-7 (PDF). Linkki julkaisuun JYX-julkaisuarkistoon: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8158-7

Antti Vanhanen kirjoitti ylioppilaaksi Lappeenrannan Lyseon lukiosta vuonna 2000. Hän valmistui filosofian lisensiaatiksi Jyväskylän yliopistosta 2011 ja suoritti sairaalafyysikon pätevyyden Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011. Vanhanen työskentelee erikoissairaalafyysikkona (sädehoito) Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Lisätietoja:
Antti Vanhanen, antti.m.j.vanhanen@student.jyu.fi

Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
Twitter: jyscience 

FL Antti Vanhasen fysiikan väitöskirjan "Utilization of real-time motion tracking methods in radiotherapy for prostate cancer" tarkastustilaisuus on maanantaina 18.5.2020 kello 12 alkaen Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella. Vastaväittäjänä on dosentti Juha Nikkinen Oulun yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena on professori Markku Kataja Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Avainsanat

Kuvat

Antti Vanhanen/Jyväskylän yliopisto
Antti Vanhanen/Jyväskylän yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote

Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote

Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye