Reaaliaikainen hoitokohteen liikkeenseuranta tarkentaa eturauhassyövän sädehoitoa

12.5.2020 11:48:06 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tutkimus

Jaa

Eturauhassyövän sädeherkkyys puoltaa sädehoidon äärihypofraktiointia, jossa sädehoitokertoja on yleensä vain viisi perinteisen kahdenkymmenen, tai jopa neljänkymmenen hoitokerran sijaan. Menetelmän käyttöönotto vähentää potilaan sairaalakäyntejä sekä säästää merkittävästi sairaalan sädehoitoresursseja. Menetelmään liittyvien suurten säteilyn kerta-annosten vuoksi hoidon haittavaikutusten riski kuitenkin kasvaa ja hoitomenetelmä vaatii tavanomaista suurempaa hoidon kohdistustarkkuutta. Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Antti Vanhanen tutki menetelmiä, joilla sädehoito voidaan kohdistaa mahdollisimman tarkasti eturauhaseen normaalikudosten säteilyannokset minimoiden. Tutkimustulosten perusteella kehitettiin turvallinen hoitoprotokolla eturauhassyövän äärihypofraktioituun sädehoitoon Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Menetelmiä testattiin eri tavoin fraktioiduissa eturauhassyövän sädehoidoissa. Tutkimuksessa todettiin, että erillinen normaalikudosten annossäästöä tavoitteleva laitteisto (Rectafix, Mimator AB) kasvattaa eturauhasen liikettä sädehoidon aikana ja vähentää siten hoidon kohdistustarkkuutta. Tutkimuksessa selvitettiin myös kahden eri liikeseurantalaitteiston (RayPilot, Micropos Medical AB ja Calypso, Varian Medical Systems) kohdistustarkkuutta, joista toinen (RayPilot) todettiin riittämättömäksi suurta tarkkuutta vaativissa sädehoidoissa.

Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi reaaliaikaiseen liikkeenseurantaan (Calypso) perustuvan kohdistuksen dosimetrinen hyöty suhteessa tavanomaiseen, röntgenkuvantamiseen perustuvaan, hoidon kohdentamiseen eturauhassyövän äärihypofraktioidussa sädehoidossa. 4D-annosrekonstruoinnilla toteutettujen laskelmien perusteella todettiin, että pelkkään kartiokeilakuvantamiseen perustuva hoidon kohdennus voi johtaa kliinisesti merkittäviin eturauhasen annosvajauksiin ja riskielinten, kuten peräsuoli ja virtsarakko, altistumiseen suurille säteilyannoksille.

Kohdennuksen korjaaminen ortogonaalisella planaarikuvauksella juuri ennen säteilytyksen aloittamista paransi kohdennustarkkuutta ja on menetelmänä riittävän tarkka useimmille potilaille. Reaaliaikaiseen liikkeenseurantaan (Calypso) perustuva kohdennus ja säteilykeilan hallinta johtivat pienimpiin eroihin toteutuneiden ja suunniteltujen säteilyannosjakaumien välillä.

Väitöstutkimuksen tulosten perusteella Tampereen yliopistollisessa sairaalassa eturauhassyövän äärihypofraktioitu sädehoito toteutetaan hyödyntäen reaaliaikaista Calypso-liikeseurantaa ja säteilykeilan hallintaa. Tuloksien perusteella äärihypofraktioitu sädehoito voidaan kuitenkin toteuttaa myös hyödyntäen perinteisiä sädehoidon kohdentamismenetelmiä, mikä mahdollistaa hoitomenetelmän käyttöönoton laajemmassa mittakaavassa, myös keskussairaalatasolla. Menetelmän yleistyminen eturauhassyövän sädehoidossa voisi tuoda huomattavia säästöjä yhteiskunnan terveydenhoitokuluihin.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 218, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8158-7 (PDF). Linkki julkaisuun JYX-julkaisuarkistoon: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8158-7

Antti Vanhanen kirjoitti ylioppilaaksi Lappeenrannan Lyseon lukiosta vuonna 2000. Hän valmistui filosofian lisensiaatiksi Jyväskylän yliopistosta 2011 ja suoritti sairaalafyysikon pätevyyden Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011. Vanhanen työskentelee erikoissairaalafyysikkona (sädehoito) Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Lisätietoja:
Antti Vanhanen, antti.m.j.vanhanen@student.jyu.fi

Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
Twitter: jyscience

FL Antti Vanhasen fysiikan väitöskirjan "Utilization of real-time motion tracking methods in radiotherapy for prostate cancer" tarkastustilaisuus on maanantaina 18.5.2020 kello 12 alkaen Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella. Vastaväittäjänä on dosentti Juha Nikkinen Oulun yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena on professori Markku Kataja Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Avainsanat

eturauhassyöpä fysiikka sädehoito

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote

MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.

Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote

Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.

Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.

Opettajien stressi ja työn imu näkyvät luokkahuonevuorovaikutuksessa4.2.2026 09:10:57 EET | Tiedote

Opettajien työhyvinvointi heijastuu suoraan luokkahuoneeseen ja opettajan ja oppilaiden välisen vuorovaikutuksen laatuun. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että opettajien kokema stressi, työuupumus ja työn imu ovat yhteydessä siihen, millaista tunnetukea, ohjauksellista tukea ja toiminnan organisointia oppilaat saavat opetustilanteissa suomalaisissa peruskouluissa.

Tutkimuksen mukaan taidelaitosten tehtävä kestävyysmurroksessa ei ole miellyttää – vaan kestää ristiriitoja4.2.2026 06:59:00 EET | Tiedote

Teolliseen eläintuotantoon liittyy monimutkaisia kysymyksiä yhteiskunnan kestävyysmurroksessa. Ne ravistelevat ruokailutottumuksiamme, tuotannon tapoja ja ihmisen suhdetta muihin eläimiin. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan taidelaitokset voivat toimia merkittävinä areenoina tällaisten tunteita herättävien teemojen käsittelyssä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme