Reaaliaikainen hoitokohteen liikkeenseuranta tarkentaa eturauhassyövän sädehoitoa
Eturauhassyövän sädeherkkyys puoltaa sädehoidon äärihypofraktiointia, jossa sädehoitokertoja on yleensä vain viisi perinteisen kahdenkymmenen, tai jopa neljänkymmenen hoitokerran sijaan. Menetelmän käyttöönotto vähentää potilaan sairaalakäyntejä sekä säästää merkittävästi sairaalan sädehoitoresursseja. Menetelmään liittyvien suurten säteilyn kerta-annosten vuoksi hoidon haittavaikutusten riski kuitenkin kasvaa ja hoitomenetelmä vaatii tavanomaista suurempaa hoidon kohdistustarkkuutta. Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Antti Vanhanen tutki menetelmiä, joilla sädehoito voidaan kohdistaa mahdollisimman tarkasti eturauhaseen normaalikudosten säteilyannokset minimoiden. Tutkimustulosten perusteella kehitettiin turvallinen hoitoprotokolla eturauhassyövän äärihypofraktioituun sädehoitoon Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Menetelmiä testattiin eri tavoin fraktioiduissa eturauhassyövän sädehoidoissa. Tutkimuksessa todettiin, että erillinen normaalikudosten annossäästöä tavoitteleva laitteisto (Rectafix, Mimator AB) kasvattaa eturauhasen liikettä sädehoidon aikana ja vähentää siten hoidon kohdistustarkkuutta. Tutkimuksessa selvitettiin myös kahden eri liikeseurantalaitteiston (RayPilot, Micropos Medical AB ja Calypso, Varian Medical Systems) kohdistustarkkuutta, joista toinen (RayPilot) todettiin riittämättömäksi suurta tarkkuutta vaativissa sädehoidoissa.
Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi reaaliaikaiseen liikkeenseurantaan (Calypso) perustuvan kohdistuksen dosimetrinen hyöty suhteessa tavanomaiseen, röntgenkuvantamiseen perustuvaan, hoidon kohdentamiseen eturauhassyövän äärihypofraktioidussa sädehoidossa. 4D-annosrekonstruoinnilla toteutettujen laskelmien perusteella todettiin, että pelkkään kartiokeilakuvantamiseen perustuva hoidon kohdennus voi johtaa kliinisesti merkittäviin eturauhasen annosvajauksiin ja riskielinten, kuten peräsuoli ja virtsarakko, altistumiseen suurille säteilyannoksille.
Kohdennuksen korjaaminen ortogonaalisella planaarikuvauksella juuri ennen säteilytyksen aloittamista paransi kohdennustarkkuutta ja on menetelmänä riittävän tarkka useimmille potilaille. Reaaliaikaiseen liikkeenseurantaan (Calypso) perustuva kohdennus ja säteilykeilan hallinta johtivat pienimpiin eroihin toteutuneiden ja suunniteltujen säteilyannosjakaumien välillä.
Väitöstutkimuksen tulosten perusteella Tampereen yliopistollisessa sairaalassa eturauhassyövän äärihypofraktioitu sädehoito toteutetaan hyödyntäen reaaliaikaista Calypso-liikeseurantaa ja säteilykeilan hallintaa. Tuloksien perusteella äärihypofraktioitu sädehoito voidaan kuitenkin toteuttaa myös hyödyntäen perinteisiä sädehoidon kohdentamismenetelmiä, mikä mahdollistaa hoitomenetelmän käyttöönoton laajemmassa mittakaavassa, myös keskussairaalatasolla. Menetelmän yleistyminen eturauhassyövän sädehoidossa voisi tuoda huomattavia säästöjä yhteiskunnan terveydenhoitokuluihin.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 218, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8158-7 (PDF). Linkki julkaisuun JYX-julkaisuarkistoon: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8158-7
Antti Vanhanen kirjoitti ylioppilaaksi Lappeenrannan Lyseon lukiosta vuonna 2000. Hän valmistui filosofian lisensiaatiksi Jyväskylän yliopistosta 2011 ja suoritti sairaalafyysikon pätevyyden Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011. Vanhanen työskentelee erikoissairaalafyysikkona (sädehoito) Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Lisätietoja:
Antti Vanhanen, antti.m.j.vanhanen@student.jyu.fi
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
Twitter: jyscience
FL Antti Vanhasen fysiikan väitöskirjan "Utilization of real-time motion tracking methods in radiotherapy for prostate cancer" tarkastustilaisuus on maanantaina 18.5.2020 kello 12 alkaen Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella. Vastaväittäjänä on dosentti Juha Nikkinen Oulun yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena on professori Markku Kataja Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Neuvonnalla on hankala muuttaa iäkkäiden ihmisten aktiivisuutta1.6.2020 15:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutetussa tutkimuksessa oli tarkoitus lisätä iäkkäiden ihmisten omiin tavoitteisiin pohjautuvaa aktiivisuutta yksilöllistetyn neuvonnan avulla. Aktiivisuus lisääntyi, mutta muutos oli vain vähäinen.
Lähes neljän miljoonan euron rahoitus sosiaalityön tohtorikoulutukseen1.6.2020 12:25:53 EEST | Uutinen
Miten sosiaalityö voi hyödyntää kestävän siirtymän tutkimusta kamppailussa yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi? Jyväskylän yliopisto on saanut Euroopan komissiolta myönteisen lähes neljän miljoonan euron rahoituspäätöksen Kokkola yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalityön professori Aila-Leena Matthiesin johtamaan ja Jyväskylän yliopiston koordinoimaan tohtorikoulutushankkeeseen.
Toimiva työelämäyhteistyö oppimisen ekosysteemeissä28.5.2020 11:02:29 EEST | Tiedote
Valtakunnallisen eAMK – Oppimisen uusi ekosysteemi -hankkeen keskeisenä kehittämiskohteena on ollut ammattikorkeakoulujen välisen verkko-opiskelun ja siihen liittyvän digipedagogiikan kehittäminen sekä työelämäläheisyyden vahvistaminen. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos selvitti hankkeessa mitä työelämälähtöiset oppimisen ekosysteemit voisivat olla, millaisia piirteitä niistä tunnistetaan ja miten ne toimivat.
Väitös: 29.5.2020 Tilinpäätösstandardien kääntäminen edellyttää laskentatoimen asiantuntijuutta27.5.2020 14:15:00 EEST | Tutkimus
Taloudellinen raportointi edellyttää myös muuta kuin puhtaasti talouteen tai normeihin keskittyvää asiantuntijuutta. Väitöstutkimus tarkastelee laskentatoimen kansainväliseen standardointiin liittyviä käytäntöjä ja IFRS-standardien kääntämiseen liittyviä haasteita. Poikkitieteellinen tutkimus tarjoaa uutta tietoa erityisesti kansainvälisten tilinpäätösstandardien kääntämisestä ja soveltamisesta.
Robotit eivät mullista vanhushoivaa27.5.2020 08:15:26 EEST | Tiedote
Hoivarobottien on ennustettu ratkaisevan suuren osan vanhushoivan haasteista. Roboteista odotetaan kotona asuvien iäkkäiden avustajia, turvallisuuden takaajia ja jopa seuralaisia yksinoloa helpottamaan.
Väitös 29.5.2020 Hyvä kuulo tukee ikääntyneiden elämänlaatua ja arjen aktiivisuutta27.5.2020 07:00:00 EEST | Tiedote
Arjen eri tilanteissa koetut kuulovaikeudet vähentävät ikääntyneiden henkilöiden liikkumista elinpiirissään sekä elämänlaatua. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöstutkimuksen mukaan kuulolaitteen käytöstä enemmän hyötyä kokevilla henkilöillä liikkumisaktiivisuus on suurempaa verrattuna niihin, joiden kokema hyöty on vähäisempi. Vähentynyt liikkumisaktiivisuus oli yhteydessä suurempaan masennusoireiden määrään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme