Rengasratsia 3/3: Kierrätys antaa renkaalle uuden elämän

Poissa silmistä, poissa mielestä. Suunnilleen näin voi kuvata käytöstä poistuvan renkaan ja sen omistajan eroa. Niin pitää ollakin, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen sanoo.

”Olemme halunneet tehdä kierrätysjärjestelmästämme mahdollisimman helpon. Kierrätys toimii, jos asiakkaan ei tarvitse miettiä sitä.”

Suomen Rengaskierrätys ja sen yhteistyöyritys Kuusakoski Oy vastaavat siitä, että käytöstä poistuvat renkaat päätyvät hyötykäyttöön. Yleisimmin renkaat päätyvät keräykseen rengasliikkeestä asiakkaan ostaessa uudet renkaat, mutta renkaita kerätään myös yhtiön vastaanottopisteillä. 

Luovutus on kuluttajalle ilmaista. Sen sijaan Järjestelmä toimii kierrätysmaksulla, jota ostaessa maksetaan 1,74 euroa renkaalta.

Jos renkailla ajetaan kolme vuotta, kierrätysmaksun osuus on 2,32 euroa vuodessa.

”Sillä hinnalla autoilija kantaa kortensa kekoon puhtaamman ympäristön puolesta. Järjestelmämme toimii kierrätysmaksuilla, ja näin pidämme yhdessä huolen siitä, että renkaat eivät korista tienvarsia ja metsiköitä.”

Rengasalan luomaa järjestelmää ohjaa laki

Vielä 1990-luvun alkupuolella renkaat hävitettiin muun jätteen mukana – jos edes siten. Aika oli eri, ja myös muu materiaalikierrätys oli vasta tekemässä tuloaan Suomessa. Rengasalalla ongelma huomattiin, ja vuonna 1995 alan toimijat perustivat Suomen Rengaskierrätys Oy:n. 

Vuodesta 1996 lähtien yhtiö on vastannut tuottajajäseniensä eli renkaiden maahantuojien ja valmistajien puolesta Suomessa myytävien renkaiden keräyksestä ja lain mukaisesta uusiokäytöstä.

Viime vuosina renkaiden kierrätysaste on vakiintunut noin sataan prosenttiin.

”Tärkeimmät syyt löytyvät pöydän molemmilta puolilta. Rengasala on kehittänyt toimintaa itse aktiivisesti ja samalla myös suomalaiset kuluttajat ovat säntillisiä kierrättäjiä. Nykyisin renkaita ei juuri jätetä varaston nurkkiin lojumaan.”

Vuodesta 1997 Suomen rengaskierrätys on lukeutunut Suomen 13 virallisen tuottajayhteisön joukkoon. Sen toimintaa ohjaa ympäristölaki.

Rengasleike keventää maata tehokkaasti

Nykyisin suurin osa kerätystä rengasmateriaalista hyödynnetään maanrakennustyömailla. Veden- ja lämmöneristyskyky sekä keveys tekevät kumista halutun tuotteen esimerkiksi meluvalleissa. 

”Myöhemmin sama rengasmateriaali on jalostettavissa seuraavalla kierroksella muilla tavoin”, Tuominen sanoo.

Maanrakennustöissä käytöstä poistetuista renkaista valmistettu kumileike on havaittu jopa perinteisiä kiviaineita paremmaksi.

”Kuutiometri rengasleikettä painaa alle puolet siitä, mitä kuutio soraa. Se helpottaa ja vähentää kuljetuksia, eikä myöskään perustuksiin tarvitse käyttää niin paljon muuta materiaalia. Tätä kautta rakentamisen ajan ympäristöhyödyt kasvavat merkittävästi.”

Mallia raskaan liikenteen pinnoituksesta

Maanrakennuksen ohessa rengasta hyödynnetään paljon esimerkiksi hevosmaneesien pohjissa, missä rengasmateriaali lisää joustoa kavioiden alle. Viime vuosina rengasleikkeestä on löydetty myös tehokas suodatinmateriaali maatilojen hulevesien puhdistamiseen. Lisäksi pienempää kumijauhetta on testattu asvaltin sidosaineena roudanestokyvyn parantamiseksi ja halkeamien estämiseksi.

”Jokainen kerätty rengas on kyettävä hyödyntämään maksimaalisesti. Tavoitteenamme on luoda kiertotalousratkaisuistamme niin kilpailukykyisiä, että niistä saaduilla tuloilla voisimme vielä joskus tulevaisuudessa pyörittää koko kierrätysjärjestelmäämme.”’

Osa renkaista voidaan myös käyttää uudelleen. Kuorma-autojen ja raskaiden ajoneuvojen renkaat pinnoitetaan jopa neljä kertaa, eli vanhasta kulutuspinnasta puhdistetulle rengasrungolle luodaan uusi kulutuspinta. 

”Myös monet laadukkaat henkilöauton rengasrungot kestäisivät toisenkin käyttökerran. Valitettavasti pinnoitusala on lähes hävinnyt Suomesta, ja toivoisimmekin sen elpyvän uudelleen.” 

INFO: Rengasratsia

Rengasratsia on Autonrengasliiton, Liikenneturvan ja poliisin yhteinen rengasturvallisuuskampanja. Se on pidetty joka syksy vuodesta 1997 lähtien.

Tapahtumaviikolla on seurattu usealla eri paikkakunnalla henkilö- ja pakettiautojen renkaiden kuntoa ja jaettu samalla autoilijoille tietoa renkaiden vaikutuksesta ajoturvallisuuteen.

Tänä vuonna kuntotutkimukset on päätetty Covid-19-pandemian vuoksi jättää väliin. Rengastutkimukset korvataan tiedotuksella.

Tiedotesarjassamme julkaistaan viisi rengasturvallisuutta käsittelevää tiedotetta: 

• Rengasratsia tulee taas – korona vaihtoi rengastarkastukset valistukseen (Autonrengasliitto ja poliisi, ennakkotiedote viikko 35)
• Syvät urat renkaassa vievät varmimmin perille (Autonrengasliitto, viikko 37)
• Hyvätkään renkaat eivät auta, jos vauhtia on liikaa (Liikenneturva, viikko 37)
• Kierrätys antaa renkaalle uuden elämän (Suomen Rengaskierrätys Oy, viikko 37)
• Yhteenveto Rengasratsiasta (viikko 38)

Viestimme

Renkaat ovat yleisin henkilö- ja pakettiautojen riskitekijä tieliikenneonnettomuuksissa. Toivommekin, että autoilija muistaa 

• turvasuosituksen kesärenkaiden urasyvyydeksi sadekelillä olevan vähintään 4 mm 
• varustaa autonsa ajokeliin sopivilla renkailla 
• tarkistaa autonsa rengaspaineet vähintään kerran kuukaudessa 
• etteivät hyvätkään renkaat auta, jos kuljettaja ottaa riskejä 
• palauttaa vanhat renkaasi veloituksetta kierrätykseen ja pitää näin huolta yhteisesta ympäristöstämme