Riippuvuus vuoristojen vesivarannoista kasvaa - vuoristot toimivat vesitorneina jopa neljännekselle alankoalueiden asukkaista

Erityisesti maatalousmaan keinokastelun voimakas lisääntyminen on johtanut siihen, että monet maailman alankoalueet ovat riippuvaisia vuoristoalueilta peräisin olevista vesivaroista. Tätä riippuvuutta arvioitiin ensimmäistä kertaa globaalilla tasolla Zürichin yliopiston johtamassa tutkimuksessa, jossa verrattiin vuoristoalueilta alkunsa saavien vesivarojen määrää alankoalueiden paikallisiin vesivaroihin ja vedenkulutukseen. Tutkimuksen tulokset on juuri julkaistu arvostetussa Nature Sustainability -julkaisussa, ja ne tarjoavat erittäin tarkkaa tietoa maailman vesivarantojen alueellisista eroista ja ominaispiirteistä.
”Monilla alueilla, kuten Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja osin myös Pohjois-Amerikassa, Etelä-Amerikassa ja Australiassa, ruoantuotantoon tarvittavat vesivarat ovat vahvasti riippuvaisia vuoristoalueilta valuvasta vedestä”, sanoo tutkimuksen vetäjä Daniel Viviroli Zürichin yliopiston maantieteen laitokselta. Tähän saakka tutkimus on keskittynyt pääasiassa Aasian vuoristoalueilta alkunsa saavien jokien valuma-alueille.
Riippuvuus vuoristojen vesivarannoista on kasvanut voimakkaasti 1960-luvulta lähtien. Vaikka veden käyttö on tehostunut, vedenkulutus on tuplaantunut nopean väestönkasvun myötä viimeisen 50 vuoden aikana. 1960-luvulla vain 7 prosenttia alankoalueiden väestöstä oli vahvasti riippuvaisia vuoristoalueiden vedestä, mutta osuuden ennustetaan nousevan 24 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Se tarkoittaa yhteensä noin 1,5 miljardia ihmistä. Tutkijat käyttivät analyyseissään niin kutsuttua keskitien skenaariota väestön kasvun sekä teknologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen arvioimiseen.
Ilmastotoimia tarvitaan ruokaturvan varmistamiseksi
Aalto-yliopiston professori Matti Kummu huomauttaa, että vuoristojen vesivarantojen tulisi olla tärkeä huolenaihe alankoalueiden asukkaille. Hän oli mukana tutkimuksessa yhdessä väitöstutkija Marko Kallion kanssa.
”Vuoristoalueiden kestävä kehitys on olennaisen tärkeä asia alankoalueiden ekosysteemien toimintojen sekä globaalin ruokaturvan varmistamiseksi. Lisäksi ilmastotoimilla on ensiarvoisen tärkeä merkitys: lämpötilan nousu on jo johtanut vuorilta valuvien sulamisvesien huippujen siirtymiseen useita viikkoja tavallista aikaisemmaksi, mikä on paikoin vaikeuttanut maatalouden toimintaa”, Matti Kummu sanoo.
Ilmastonmuutoksen ja entisestään kasvavan veden tarpeen vuoksi vesivarojen hallintaa ja käyttöä on tulevaisuudessa mukautettava. Mahdollisesti tarvitaan myös uutta infrastruktuuria, kuten patoja ja vedensiirtoja.
”Tekniset ratkaisut kulkevat kuitenkin käsi kädessä suurten ekologisten vahinkojen kanssa. Osalla jokialueista, kuten Etelä-Aasian Induksella, vesivarat ovat jo lähes täysin käytössä, joten siellä vedenkäyttöä tulisi vähentää teknisten ratkaisujen sijaan”, Daniel Viviroli toteaa.
”Tulevaisuudessa on ratkaisevan tärkeää, että alanko- ja vuoristoalueiden toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä vesivaroihin liittyen, jotta voidaan taata sekä ympäristön kestävä kehitys ja samalla globaali ruokaturva.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matti Kummu
Professori
Aalto-yliopisto
matti.kummu@aalto.fi
puh. 050 5858 679
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi30.6.2025 07:53:14 EEST | Tiedote
Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.
Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia18.6.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Yhdysvaltalaisia suuryrityksiä koskenut tutkimus kertoo, että patenttien määrä ja laatu kasvavat merkittävästi, jos yritys saa korkeat pisteet LGBTQ+-yhteisöä eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tukevissa arvioinneissa.
Koneoppiminen tuo vallankumouksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen – uuden tekoälyinstituutin johtajalle merkittävä EU-rahoitus17.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi projekti ratkoo koneoppimisen keskeistä pullonkaulaa ja muodostaa myös yhden uuden ELLIS-instituutin tutkimuksen kulmakivistä.
A revolution for R&D with the missing link of machine learning — project envisions human-AI expert teams to solve grand challenges17.6.2025 13:00:00 EEST | Press release
Robust, deployable and collaborative machine learning (ML) methods are needed for artificial intelligence (AI) to become truly useful. This ERC-funded research aims to solve a major ML bottleneck and will form a cornerstone of the newly established ELLIS Institute Finland.
Väitöstutkimus: Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti poikkeuksellisen kattava – kuumenevat kesät voivat kuitenkin haastaa sen toimivuutta12.6.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Vuosikymmenten aikana rakennetun suomalaisen väestönsuojajärjestelmän hinta vastaa vain noin kolmen vuoden puolustusbudjettia – ja se suojaa lähes koko väestön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme