Helsingin yliopisto

Rikoksentekijän luovuttaminen EU-maiden välillä ei ole ongelmatonta

Jaa

Eurooppalaiseen pidätysmääräykseen perustuva rikoksentekijän luovuttaminen pohjaa olettamalle siitä, että kaikki EU-jäsenvaltiot täyttävät toiminnassaan niille asetettavat perus- ja ihmisoikeusvelvoitteet. Uusi oikeustieteen väitöstutkimus osoittaa kuitenkin, että jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen ei tule olla ehdotonta.

Karri Tolttila tarkastelee väitöstutkimuksessaan, missä tilanteissa ja millä edellytyksillä rikoksentekijä voidaan luovuttaa toisesta EU:n jäsenvaltiosta Suomeen ja vastaavasti Suomesta toiseen EU:n jäsenvaltioon. Kyseessä on ensimmäinen Suomessa laadittu kokonaisvaltainen rikoksentekijän luovuttamista koskeva tutkimus.

Tutkimuksen yhden osa-alueen muodostaa se, missä määrin perus- ja ihmisoikeuksien loukkaukset voivat muodostaa perusteen luovuttamisesta kieltäytymiselle.

– Toisin sanoen kyse on myös siitä, kuinka pitkälle jäsenvaltioiden keskinäisessä luottamuksessa voidaan edetä EU:n rikosoikeudellisessa yhteistyössä, Tolttila sanoo.

Samat velvoitteet eivät merkitse samaa suojan tasoa

Tutkimuksen keskiössä on Euroopan unionin neuvoston vuoden 2002 kesäkuussa antama puitepäätös eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä (EAW-puitepäätös).

EAW-puitepäätöksen keskeisenä tavoitteena on tehostaa ja yksinkertaistaa jäsenvaltioiden välistä rikoksentekijöiden luovuttamista koskevaa menettelyä, koska aikaisemmat luovuttamisjärjestelmät on koettu tehottomiksi, monimutkaisiksi ja pitkäkestoisiksi. Päätös pohjaa vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen, jonka lähtökohtana on, että tietyssä jäsenvaltiossa tämän valtion sääntöjen mukaisesti annettu ja niiden valossa laillinen oikeudellinen päätös on hyväksyttävä ja pantava täytäntöön sellaisenaan toisessa jäsenvaltiossa.

Järjestelmä edellyttää, että EU:n jäsenvaltiot voivat luottaa toistensa oikeusjärjestelmiin. Keskinäinen luottamus rakentuu ennen kaikkea olettamalle siitä, että kaikki jäsenvaltiot täyttävät toiminnassaan niille asetettavat perus- ja ihmisoikeusvelvoitteet. Koska kaikkien jäsenvaltioiden on katsottu ylittävän Euroopan ihmisoikeussopimuksen vähimmäisvaatimukset, ei luovuttamisesta kieltäytyminen mahdollisen ihmisoikeusloukkauksen takia näin ollen voisi ylipäätään tulla kyseeseen.

– Se että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet samoihin ihmisoikeusvelvoitteisiin, ei kuitenkaan merkitse samaa suojan tasoa eri jäsenvaltioissa. Mikäli ero muodostuu riittävän suureksi, voi se viime kädessä viedä pohjan jäsenvaltioiden keskinäiseltä luottamukselta ja koko rikosoikeudelliselta yhteistyöltä, Tolttila toteaa.

Luottamuksen ei tule olla ehdotonta

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset osoittavat, ettei asetelma ole ongelmaton. Tuomioistuin on nimittäin ratkaisukäytännössään katsonut, että luovutukseen suostuva valtio voi joutua vastuuseen, mikäli se luovuttaa henkilön toiseen maahan olosuhteissa, joiden vallitessa on ollut ennustettavissa, että hänellä on todellinen riski joutua epäinhimillisen kohtelun alaiseksi tuossa maassa. Jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus ei siis voi olla ehdotonta.

Se että EU:n jäsenvaltiot kuuluvat Euroopan ihmisoikeussopimukseen ei itsessään tarkoita sitä, etteikö näissä valtioissa tapahtuisi edelleen ihmisoikeusloukkauksia.

Tutkimus osoittaa, että ainakin vankilaolojen puutteet, epäinhimillinen ja halventava kohtelu sekä henkilön perusoikeuden riippumattomaan tuomioistuimeen loukkaaminen voivat antaa perusteen poiketa jäsenvaltioiden keskinäisestä luottamuksesta.

– Tuomioistuinten riippumattomuus on ajankohtainen kysymys eräissä Itä-Euroopan maissa tapahtuneen viimeaikaisen oikeusvaltiokehityksen näkökulmasta. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Puola ja Unkari. Keskinäisen luottamuksen yhtenä perustana on nimenomaan jäsenvaltioiden sitoutuminen oikeusvaltion periaatteisiin, Tolttila sanoo.

Puutteelliset vankilaolot esimerkiksi Romaniassa ja Bulgariassa voisivat myös olla peruste poiketa tapauskohtaisesti luovuttamismenettelystä.

***

OTM, VT Karri Tolttila väittelee 21.8.2020 kello 12 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Eurooppalainen pidätysmääräys ja rikoksentekijän luovuttamisen aineelliset edellytykset – EU:n luovuttamislainsäädäntö Suomessa”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, luentosali PIII, Yliopistonkatu 3.

Vastaväittäjinä ovat professori Minna Kimpimäki, Lapin yliopisto ja dosentti Allan Rosas, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on professori Sakari Melander.

Yhteyshenkilöt

Karri Tolttila
Puh. 040 832 6270,
karri.tolttila@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomalaistutkimus osoitti ensimmäistä kertaa maailmassa: tupakointi aiheuttaa tappavan aivoverenvuodon17.9.2020 12:00:00 EESTTiedote

Juuri julkaistun suomalaisen kaksostutkimuksen mukaan tupakointi aiheuttaa todennäköisesti merkittävän osan kaikkein tappavimmista aivoverenkiertohäiriöstä - lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta. Tutkimuksessa havaittiin tupakoinnin selittävän, miksi ainoastaan toinen kaksosista sairastuu kuolettavaan aivoverenvuotoon. Löydös osoittaa ensimmäistä kertaa todellisen syy-seuraussuhteen tupakoinnin ja lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon välillä.

Metsänomistaja 2020 -tutkimus: Sähköisten palveluiden käytössä vielä tehostettavaa, kymmenesosa metsänomistajista ei hyväksy lainkaan avohakkuita15.9.2020 16:00:00 EESTTiedote

Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan metsänhoitotöiden myönteisiin vaikutuksiin uskovien suomalaisten metsänomistajien määrä on laskenut. Valtaosa metsänomistajista on kuitenkin tyytyväisiä nykyisiin metsänhoito- ja hakkuutapoihin. Kolme neljäsosaa metsänomistajista pitää avohakkuita sopivana kasvatustapana, mutta usea kuitenkin rajoittaisi niiden käyttöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme