Rikosseuraamuslaitoksessa turvallisuus lähtee vuorovaikutuksesta

– Lähtökohtana on, että toiminnassamme toteutuu oikeusturva ja yhdenvertainen kohtelu. Huolehdimme turvallisuudesta rangaistusten täytäntöönpanossa ja edistämme yhteiskunnan turvallisuutta. Yleisesti ottaen vankilaturvallisuus on hyvällä tasolla, mutta vankien välinen väkivalta ja henkilökuntaan liittyvät uhkaukset ovat lisääntyneet, tiivistää Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Arto Kujala.

Vuorovaikutuksella lisätään turvallisuutta

Vuorovaikutteinen kuntoutukseen tähtäävää lähityötä toteutetaan kaikessa kohtaamisessa ja arkipäivän tilanteissa vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden kanssa. Myös tänä vuonna valmistuvat rakennushankkeet, Hämeenlinnan naisvankila, Keravan avovankila ja Jyväskylän avovankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston yhdistävä kampus, on suunniteltu kuntouttavan työn ja rikoksista irti pääsemisen edistämiseksi.

– Jokainen kohtaaminen on merkityksellinen. Vuorovaikutuksella luodaan turvallinen, rauhallinen ja   kuntoutumisen mahdollistava ilmapiiri. Lähityön sisältönä voi olla esimerkiksi vangin neuvominen, perehdyttäminen vankilan sääntöihin ja toimintaan, asioiden hoitamiseen sekä keskustelu ja kuuntelu. Haluamme taata jokaiselle vangille turvallisen ja kuntoutumista tukevan vankila-ajan, toteaa kehitysjohtaja Riitta Kari.

Järjestäytynyt rikollisuus luo haastetta

Järjestäytyneen rikollisuuden edustajia oli marraskuussa 2019 yhteensä 212. Heistä suurin osa on United Brotherhoodista.

Vartijahenkilökuntaan kohdistui vuonna 2019 kahdeksan pahoinpitelyä, joissa oli kohteena yhteensä 11 vartijaa. Näistä neljä tapahtui siviilissä. Tekijöiden uskotaan liittyvän järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Tapauksista on tehty rikosilmoitukset.

– Kaikki tapaukset otetaan hyvin vakavasti. Perustamme mahdollisimman pian pilotin vankiloiden turvatarkastuksista, jotka koskevat kaikkia. Tarkoituksena on ehkäistä muihin vankeihin, vierailijoihin ja henkilökuntaan kohdistuvaa uhkailua ja painostusta. Muina toimenpiteinä on kiinnitetty huomiota vankien sijoitteluun, varmuusosastoihin, toimintojen järjestämiseen erillään muusta vankiyhteisöstä sekä yhteisiin linjauksiin ja toimintatapoihin, kertoo turvallisuusjohtaja Ari Juuti.

Lisäksi Rikosseuraamuslaitoksessa harkitaan pitäisikö joissain vankiloissa tai vankiloiden osastoilla kieltää omien vaatteiden käyttäminen. Jengitunnukselliset vaatteet on jo nyt kielletty, mutta omien vaatteiden käyttökiellolla pyritään vaikuttamaan siihen, että jengiläiset eivät pystyisi osoittamaan jengiin kuulumista ja asemaansa esimerkiksi pukeutumalla tietyn värin tai väriyhdistelmän vaatteisiin.

Järjestäytyneen rikollisuuden vankien vallankäytön keinoja ovat muun muassa toisten vankien painostaminen taloudellisen hyödyn tavoittelulla ja palveluksista tai rikoksista maksaminen. Huumausaineet ovat isossa roolissa, koska rikoshyöty vankilassa on moninkertainen katukauppaan verrattuna. Pelkästään Riihimäen vankilassa välillä 1.11.2018-30.4.2019 löydettyjen huumeiden taloudellinen arvo oli noin 66 000 euroa. Mukana ei ole poliisin takavarikoimia huumausaineita.

Rikosseuraamuslaitos teki viime vuonna poliisille yhteensä 286 rikosilmoitusta. Suurin turvallisuusriski on edelleen tulipalot suljetuissa selleissä yöaikaan, kun henkilökuntaa on vähiten paikalla.

Haastetta tuo myös henkilöstön määrä. Rise joutui säästämään 2006–2016 noin 500 henkilötyövuotta sopeuttamis- ja tuottavuusohjelmien aikana. Nykymuotoinen toimitilaverkosto sitoo henkilökuntaa osittain epätarkoituksenmukaisella tavalla.

Turvallisuus oli pääteemana Rikosseuraamuslaitoksen järjestämässä pääjohtajan taustatilaisuudessa oikeustoimittajille 3.3.2020.

(Korjattu 4.3.2020 kohtaa turvatarkastuksesta lisäämällä, että pilotti on tarkoitus perustaa mahdollisimman pian sekä lisätty omien vaatteiden käytön kieltämiseen liittyvää lisätietoa).

Lisätiedot:

Rikosseuraamuslaitos, viestintäasiantuntija Anna Kotaviita, anna.kotaviita@om.fi, p. 050 598 3210