Rinki selvitti lasin kierrätyksen hyödyt: lasipakkausten lajittelu on ilmastoteko

Rinki kierrättää jo 97 % asiakasyritystensä pantittomista lasipakkauksista - eli lähes kaikki kiertää uusiksi tuotteiksi. Kierrätykseen tulevasta lasista syntyy erilaisia tuotteita, noin 82 prosentista uusia lasipakkauksia ja noin 18 prosentista tehdään muun muassa lasivillaa, tasolasia ja rakennusharkkoja.

Lasijätteen seassa on aina pieni määrä muuta jätettä ja väärin lajiteltua materiaalia, kuten muovia, posliinia tai metallia. Nekin kierrätetään ensisijaisesti uusina tuotteina ja toissijaisesti hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan energiana.

Lasipakkauksia voidaan sulattaa ja kierrättää yhä uudelleen. Lajitellun lasin käyttö uusien pakkausten raaka-aineena säästää merkittävästi energiaa ja vähentää päästöjä. Saavutettu päästösäästö on huomattavasti suurempi kuin kierrätyslasin kuljetuksista aiheutuvat päästöt.

Säästetyllä hiilidioksidipäästömäärällä ajaisi yli 2000 kertaa maapallon ympäri

Kun suomalainen lajittelee 1 kilon lasipakkauksia oman kiinteistönsä tai Rinki-ekopisteen keräyssäiliöön, vähenevät kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt noin 0,5 kiloa, jos sitä verrataan sekajätteeseen päätyvään lasiin. Jokainen suomalainen palauttaa kiertoon vuodessa keskimäärin 4 kiloa lasipakkausjätettä ja leikkaa näin hiilidioksidipäästöjä 2,1 kiloa. Selvityksen Ringille teki LCA Consulting Oy.

Yhteensä suomalaiset lajittelivat vuonna 2018 yli 22 miljoonaa kiloa lasipakkauksia. Lasipakkausten lajittelu ja kierrätys vähensivät kasvihuonekaasupäästöjä 11 500 000 kiloa (2,1 kiloa/suomalainen). Vastaava päästömäärä syntyy, jos dieselkäyttöisellä autolla ajetaan 2 052 kertaa maapallon ympäri (15 km/suomalainen).

Suomessa ei valmisteta uusia lasipakkauksia, joten suomalaisten lajittelema lasi käytetään uusien pullojen ja purkkien raaka-aineena tällä hetkellä Englannissa ja Hollannissa. Lajittelu on ylivoimainen ympäristöteko, eikä laivakuljetus muihin EU-maihin vaikuta tähän paljoakaan. Jos lasipakkauksien kierrätyslaitos olisi Suomessa ja uusia lasipakkauksia valmistettaisiin kotimaassa, laivakuljetuksista voitaisiin luopua. Lasipakkausten kierrätyksen päästösäästö olisi tällöin 12 % nykyistä suurempi.

Oikea lajittelu takaa onnistuneen kierrätyksen

Suomalaiset osaavat jo lajitella suurimmalta osin lasipakkauksensa, mutta edelleen lasijätteen joukossa on keskimäärin 7 prosenttia muutakin kuin pakkauslasia. Esimerkiksi lääkelasi ja lämpöä kestävä lasi (kahvipannut, uunivuoat, juomalasit) eivät kuulu lasipakkauskeräykseen, koska ne haittaavat kierrätystä.

Lasipakkausten lajittelusääntö on yksinkertainen: palauta keräykseen vain lasipakkauksia, kuten purkkeja ja pulloja. Keräykseen ei saa laittaa keittiölasia, kuten juomalaseja ja mukeja, eikä tasolasia tai lääkelasia.

Salon seudulta parhaiten lajiteltua lasia, Äänekoskella vielä kirittävää

Suomen parhaimmat lasipakkausten lajittelijat ovat Salon seudulla, eniten parannettavaa lasipakkausten lajittelussa on Äänekosken seudulla. Alla on listattu lasin puhtauden mukaan järjestykseen viisi parasta ja viisi heikointa lasijätettä vastaan ottavaa terminaalia paikkakunnittain.

Terminaaleihin tuodaan kerätyt lasipakkaukset Rinki-ekopisteistä, kaupalta ja teollisuudelta sekä kiinteistöiltä. Terminaalien toiminta-alueiden säde vaihtelee alueittain ja se ei noudata paikkakuntien rajoja. Yhteensä lasipakkausjätteen terminaaleja on Suomessa 37.

Alueellisista terminaaleista lasipakkausjäte toimitetaan Tolkkisten satamaan, mistä se lähetetään Hollantiin ja Englantiin kierrätettäväksi. Jokainen lasierä tarkastetaan lähtösatamassa, jotta saadaan selville laadulliset epäpuhtaudet, kuten kuumaa kestävän pyrex-lasin määrä.

Paremmuusjärjestys perustuu lasierässä olleen pyrex-lasin määrään, toisin sanoen mitä vähemmän pyrexia on lasin joukossa, sitä paremmin lajittelu toimii. Tiedot ovat vuodelta 2018.

Parhaimmat lasipakkausten lajittelijat, alueittain top 5

1. Salo
2. Savonlinna
3. Rovaniemi
4. Forssa                              
5. Alajärvi

Parannettavaa vielä lasipakkausten lajittelussa, alueittain top 5

1. Äänekoski
2. Jämsä
3. Kuusamo
4. Leppävirta
5. Tornio