Prosenttiosuus on kasvanut edellisvuosista, jolloin mukaan on ilmoittautunut noin 86 prosenttia kirkkoon kuuluvien ikäluokasta. Jälki-ilmoittautumiset kasvattavat vielä lopullista rippikoulun käyvien määrää. Lisäksi osa nuorista käy riparin muualla kuin seurakuntien rippikouluissa, esimerkiksi järjestöjen leireillä. Ensi vuonna 15 vuotta täyttävistä helsinkiläisistä, joiden äidinkieli on suomi tai ruotsi, kirkkoon kuuluu lähes 70 prosenttia.

Nuorisotyön sihteerin Pauli Syrjön mukaan rippikoulun vetovoima kertoo siitä, että ripari koetaan vahvasti kulttuuriin kuuluvaksi aikuistumisriitiksi ja että se vastaa moniin tarpeisiin 15-vuotiaan elämässä.

– Riparilla lähdetään nuorten elämän tärkeistä kysymyksistä, joihin tuodaan kristinuskon näkökulmaa. Keskustellaan ja eletään yhdessä – ilon kautta, turvallisten aikuisten kanssa. Tärkeää on sekin, että rippikoulussa 15-vuotias saa olla sekä lapsi että nuori. Leikeissä saa olla vielä lapsi menettämättä kasvojaan, Syrjö sanoo.

– Suurin tekijä riparikiinnostuksessa ovat edellisvuoden nuoret, jotka kertovat hyvistä kokemuksistaan ja suosittelevat riparia nuoremmille, kertoo nuorisotyönohjaaja Tonja Weckström itähelsinkiläisestä Matteus församlingista. Mukaan ilmoittautuneissa on myös kirkkoon kuulumattomia. He voivat halutessaan liittyä kirkkoon ennen konfirmaatiota.

”Oli niin kiva yhteisö, olen oppinut paljon uutta, kukaan ei tuomitse, saan kertoa mielipiteeni”, ovat esimerkkejä nuorten antamista kiittävistä palautteista.

Isosia ennätysmäisesti

Isoset ovat riparilaisille tärkeä vertaisryhmä. Nähdään, että hyvät riparikokemukset kantavat myös tuleviin vuosiin: esimerkiksi Matteus församlingissa isoseksi hakevia nuoria on ennätysmäisen paljon.

– He ilmoittavat syyksi kokea leiri-ilmapiiri uudestaan ja haluavat tarjota riparilaisille yhtä hienon kokemuksen kuin heillä itsellään on ollut. Moni myös haluaa miettiä uskoaan ja oppia tuntemaan uusia ihmisiä, Weckström summaa. – Osittain intoa voivat toki selittää myös koronan jälkeiset mahdollisuudet olla yhdessä ja löytää turvallinen yhteisö.

Rippikoulun voi käydä joko leirinä tai kaupunkiriparina. Se huipentuu konfirmaatiojuhlaan. Helsingin seurakunnissa on suunnitteilla ensi vuodelle kaikkiaan noin 120 leiririppikoulua ja lähes 20 kaupunkirippikoulua.

Lisätietoja: Nuorisotyön sihteeri Pauli Syrjö, Helsingin seurakuntayhtymä, p. 09 2340 2512