Routakuohunta ja muut maanpinnan prosessit muokkaavat arktista kasvillisuutta

Arktinen ympäristö vaikuttaa kasvien kokoon ja resurssitehokkuuteen. Kansainvälinen ryhmä luonnonmaantieteilijöitä ja ekologeja tutki routakuohunnan ja muiden maanpinnan prosessien vaikutusta kasvillisuuteen. Tutkimusta varten kerättiin laaja aineisto Huippuvuorilta, Grönlannista ja Fennoskandiasta.
Oulun yliopiston tutkijatohtori, luonnonmaantieteilijä Julia Kemppinen yhdessä kollegoidensa kanssa selvitti miten maanpinnan prosessit eli geomorfologiset prosessit vaikuttavat arktisiin kasveihin. Tutkimus edistää ymmärrystä pohjoisista ekosysteemeistä, missä sekä geomorfologia että kasvillisuus kohtaavat nopeasti etenevän ilmastonmuutoksen.
Maanpinnan prosessit muokkaavat elollista ja elotonta luontoa. Etenkin arktisella alueella matalat lämpötilat ja runsaat sulamisvedet muovaavat ympäristöä. Tämä luo geomorfologista monimuotoisuutta, mikä näkyy pakkasen, tuulen, virtavesien ja hitaiden rinneprosessien kuluttamana maaperänä.
Pohjoisen piskuisten kasvien on kestettävä äärimmäiset olosuhteet, ja kasvien toiminnalliset ominaisuudet auttavat niitä tässä. Toiminnalliset ominaisuudet viittaavat kasvien kokoon ja rakenteeseen sekä niiden resurssitehokkuuteen.
Tutkijat tarkastelivat miten geomorfologiset prosessit vaikuttavat arktisten kasviyhteisöjen toiminnallisiin ominaisuuksiin. He havaitsivat, että etenkin routakuohunta muokkaa kasviyhteisöjä. Routakuohunta on seurausta maaperän jäätymisestä ja sulamisesta, mikä aiheuttaa maa-aineksen sekoittumista ja siirtymistä. Tämä vaikuttaa kasveihin, jotka kasvavat routakuohunnan muovaamalla maaperällä.
”Routakuohunnan seurauksena kasvit jäävät lyhyiksi. Toisaalta maa-aineksen sekoittuminen voi myös nostaa pinnalle ravinteita syvemmistä maakerroksista, ja tämä näkyy lehtien ravinnepitoisuudessa”, sanoo Kemppinen.
Tulokset osoittivat, että kasviyhteisöt eri puolilla pohjoista reagoivat samoin geomorfologisiin prosesseihin. Tutkijat keräsivät aineistoa 200 kasvilajista yli 5000 tutkimusruudusta eri puolilta arktista aluetta. Tutkijat löysivät säännönmukaisuuksia, vaikka tutkimusalueet olivat keskenään kaikki erilaisia.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Global Ecology and Biogeography -sarjassa 4.5.2022.
Tutkimusartikkeli: Julia Kemppinen, Pekka Niittynen, Konsta Happonen, Peter C. le Roux, Juha Aalto, Jan Hjort, Tuija Maliniemi, Olli Karjalainen, Helena Rautakoski & Miska Luoto. 2022. Geomorphological processes shape plant community traits in the Arctic. Global Ecology and Biogeography. https://doi.org/10.1111/geb.13512
Tutkimuksen aineisto ja koodi ovat avoimesti saatavilla:
Julia Kemppinen, Pekka Niittynen, Konsta Happonen, Peter C. le Roux, Juha Aalto, Jan Hjort, Tuija Maliniemi, Olli Karjalainen, Helena Rautakoski & Miska Luoto. 2022. Data and code from: Geomorphological processes shape plant community traits in the Arctic. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.6410637
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Julia Kemppinen Oulun yliopisto, sähköposti: etunimi.sukunimi@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, Oulun yliopisto, sähköposti: kaisu.koivumaki@oulu.fi, p. 050 4344261
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme