Merenrantojen ruoppauksesta syntyneiden pehmeiden maamassojen stabiloiminen eli kovettaminen on tarpeen, kun maamassan päälle halutaan rakentaa. Stabilointiin on perinteisesti käytetty sementtiä. Sementin lisäksi on käytettävissä kuitenkin myös jätteiksi ja sivuvirroiksi luettavia sideaineita, joista osa ohjautuu nykyisin kaatopaikoille.

SYKEn ja Åbo Akademin tekemässä tutkimuksessa uusiosideaineina käytettiin muun muassa masuunikuonaa, kalkkiuunipölyä sekä polttolaitosten tuhkia ja pohjakuonia. Sideaineilla saavutettiin rakentamisen mahdollistavat puristuslujuudet.
Tutkimus suoritettiin rajatulla koealalla Naantalin Matalahdella, joka toimii tämän vuoden asuntomessualueena.

Päästövähennysten lisäksi suuri säästöpotentiaali

Tulosten mukaan sementin korvaamisella teollisuuden jäte- ja sivuvirroista syntyvillä sideaineilla voidaan säästää merkittävästi myös kustannuksissa, sillä käytetyt sivuvirrat olivat selvästi halvempia kuin sementti.
”Kun yhdellä ruoppauskohteella stabiloitavia massoja syntyy tuhansia kuutiometrejä, on sideainevalinnassa kyse jo kymmenientuhansien eurojen säästöpotentiaaleista”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Jaakko Karvonen.

Raportin kirjoittajat arvioivat, että sementin korvaaminen on mahdollista vähintään osittain kaikissa stabilointikohteissa, tuottaen ilmasto- ja taloushyötyjä. Tutkimus osoittaakin, että sementin korvaaminen on toimiva vaihtoehto myös tosielämässä.

Ruoppausmassojen stabilointi on suoritettava tapauskohtaisesti

Sideainereseptien optimointi on tehtävä tapauskohtaisesti, sillä maamassojen ominaisuudet saattavat vaihdella paljon toisistaan. Ruoppausmassojen nosto maalle aiheuttaa esimerkiksi usein happamoitumisriskin ja johtaa sitä myöten haitta-ainevalumiin. Tämän vuoksi ruoppausmassan neutralointi on usein tarpeen. Läjitetyt ruoppausmassat voidaan yhtä aikaa neutraloida ja lujittaa sekoittamalla niihin pH:ta nostavia sideaineita tai sideaineseoksia. Lisäksi stabilointityön tilaajan on arvioitava tapauskohtaisesti, minkälainen lujuus on vähintään saavutettava.

Lisää aiheesta

• Ruoppausmassan stabilointi uusiosideaineilla – Hiilijalanjäljen, lujuuden ja kustannusten tarkastelu Matalahden kenttäkokeessa

Selvitystyön suorittivat Åbo Akademin ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat osana CircVol 2 – Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa-hanketta, joka toteutettiin 1.5.2021–30.4.2022.

Selvitystyötä rahoittavat Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) sekä Åbo Akademi ja Suomen ympäristökeskus.

Lisätiedot

Tutkija Jaakko Karvonen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 875, etunimi.sukunimi@syke.fi