Ruoppausmassojen kovettaminen uusiosideaineilla vähensi päästöjä ja kustannuksia merkittävästi

Merenrantojen ruoppauksesta syntyneiden pehmeiden maamassojen stabiloiminen eli kovettaminen on tarpeen, kun maamassan päälle halutaan rakentaa. Stabilointiin on perinteisesti käytetty sementtiä. Sementin lisäksi on käytettävissä kuitenkin myös jätteiksi ja sivuvirroiksi luettavia sideaineita, joista osa ohjautuu nykyisin kaatopaikoille.
SYKEn ja Åbo Akademin tekemässä tutkimuksessa uusiosideaineina käytettiin muun muassa masuunikuonaa, kalkkiuunipölyä sekä polttolaitosten tuhkia ja pohjakuonia. Sideaineilla saavutettiin rakentamisen mahdollistavat puristuslujuudet.
Tutkimus suoritettiin rajatulla koealalla Naantalin Matalahdella, joka toimii tämän vuoden asuntomessualueena.
Päästövähennysten lisäksi suuri säästöpotentiaali
Tulosten mukaan sementin korvaamisella teollisuuden jäte- ja sivuvirroista syntyvillä sideaineilla voidaan säästää merkittävästi myös kustannuksissa, sillä käytetyt sivuvirrat olivat selvästi halvempia kuin sementti.
”Kun yhdellä ruoppauskohteella stabiloitavia massoja syntyy tuhansia kuutiometrejä, on sideainevalinnassa kyse jo kymmenientuhansien eurojen säästöpotentiaaleista”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Jaakko Karvonen.
Raportin kirjoittajat arvioivat, että sementin korvaaminen on mahdollista vähintään osittain kaikissa stabilointikohteissa, tuottaen ilmasto- ja taloushyötyjä. Tutkimus osoittaakin, että sementin korvaaminen on toimiva vaihtoehto myös tosielämässä.
Ruoppausmassojen stabilointi on suoritettava tapauskohtaisesti
Sideainereseptien optimointi on tehtävä tapauskohtaisesti, sillä maamassojen ominaisuudet saattavat vaihdella paljon toisistaan. Ruoppausmassojen nosto maalle aiheuttaa esimerkiksi usein happamoitumisriskin ja johtaa sitä myöten haitta-ainevalumiin. Tämän vuoksi ruoppausmassan neutralointi on usein tarpeen. Läjitetyt ruoppausmassat voidaan yhtä aikaa neutraloida ja lujittaa sekoittamalla niihin pH:ta nostavia sideaineita tai sideaineseoksia. Lisäksi stabilointityön tilaajan on arvioitava tapauskohtaisesti, minkälainen lujuus on vähintään saavutettava.
Lisää aiheesta
Selvitystyön suorittivat Åbo Akademin ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat osana CircVol 2 – Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa-hanketta, joka toteutettiin 1.5.2021–30.4.2022.
Selvitystyötä rahoittavat Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) sekä Åbo Akademi ja Suomen ympäristökeskus.
Lisätiedot
Tutkija Jaakko Karvonen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 875, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Selvitys: Merituulivoima ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle4.7.2025 08:57:54 EEST | Tiedote
Merituulivoimalat tulisi rakentaa lintujen suojelemiseksi kokonaan riskialtteimpien alueiden ulkopuolelle, suosittaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys. Laajan asiantuntijajoukon valmistelema raportti kokoaa yhteen Suomen merialueen herkät lintualueet ja esittää suosituksia merituulivoiman suunnittelun tueksi.
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme