Suomen ympäristökeskus

Ruoppausmassojen kovettaminen uusiosideaineilla vähensi päästöjä ja kustannuksia merkittävästi

Jaa

Ruoppausmassojen stabiloinnissa käytetyn sementin korvaaminen uusiosideaineilla voi vähentää päästöjä kymmenillä prosenteilla ja madaltaa selvästi toimenpiteen kustannuksia. Tulokset käyvät ilmi Suomen ympäristökeskus SYKEn ja Åbo Akademin tuoreesta tutkimuksesta.

Kuva: Jan-Erik Eriksson
Kuva: Jan-Erik Eriksson

Merenrantojen ruoppauksesta syntyneiden pehmeiden maamassojen stabiloiminen eli kovettaminen on tarpeen, kun maamassan päälle halutaan rakentaa. Stabilointiin on perinteisesti käytetty sementtiä. Sementin lisäksi on käytettävissä kuitenkin myös jätteiksi ja sivuvirroiksi luettavia sideaineita, joista osa ohjautuu nykyisin kaatopaikoille.

SYKEn ja Åbo Akademin tekemässä tutkimuksessa uusiosideaineina käytettiin muun muassa masuunikuonaa, kalkkiuunipölyä sekä polttolaitosten tuhkia ja pohjakuonia. Sideaineilla saavutettiin rakentamisen mahdollistavat puristuslujuudet.
Tutkimus suoritettiin rajatulla koealalla Naantalin Matalahdella, joka toimii tämän vuoden asuntomessualueena.

Päästövähennysten lisäksi suuri säästöpotentiaali

Tulosten mukaan sementin korvaamisella teollisuuden jäte- ja sivuvirroista syntyvillä sideaineilla voidaan säästää merkittävästi myös kustannuksissa, sillä käytetyt sivuvirrat olivat selvästi halvempia kuin sementti.
”Kun yhdellä ruoppauskohteella stabiloitavia massoja syntyy tuhansia kuutiometrejä, on sideainevalinnassa kyse jo kymmenientuhansien eurojen säästöpotentiaaleista”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Jaakko Karvonen.

Raportin kirjoittajat arvioivat, että sementin korvaaminen on mahdollista vähintään osittain kaikissa stabilointikohteissa, tuottaen ilmasto- ja taloushyötyjä. Tutkimus osoittaakin, että sementin korvaaminen on toimiva vaihtoehto myös tosielämässä.

Ruoppausmassojen stabilointi on suoritettava tapauskohtaisesti

Sideainereseptien optimointi on tehtävä tapauskohtaisesti, sillä maamassojen ominaisuudet saattavat vaihdella paljon toisistaan. Ruoppausmassojen nosto maalle aiheuttaa esimerkiksi usein happamoitumisriskin ja johtaa sitä myöten haitta-ainevalumiin. Tämän vuoksi ruoppausmassan neutralointi on usein tarpeen. Läjitetyt ruoppausmassat voidaan yhtä aikaa neutraloida ja lujittaa sekoittamalla niihin pH:ta nostavia sideaineita tai sideaineseoksia. Lisäksi stabilointityön tilaajan on arvioitava tapauskohtaisesti, minkälainen lujuus on vähintään saavutettava.

Lisää aiheesta

Selvitystyön suorittivat Åbo Akademin ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat osana CircVol 2 – Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa-hanketta, joka toteutettiin 1.5.2021–30.4.2022.

Selvitystyötä rahoittavat Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) sekä Åbo Akademi ja Suomen ympäristökeskus.

Lisätiedot

Tutkija Jaakko Karvonen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 875, etunimi.sukunimi@syke.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Kuva: Jan-Erik Eriksson
Kuva: Jan-Erik Eriksson
Lataa
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Blågrönalgsläget lugnt i sjöar och till havs, men det varma vädret kan fortfarande öka antalet blomningar mot slutet av sommaren4.8.2022 13:37:26 EEST | Tiedote

Blågrönalgsläget i sjöar har försämrats ställvis sedan förra veckan, även om den nationella situationen i insjöar är lugn. I havsområden har antalet ytblomningar minskat, och på många ställen har blågrönalgerna blandats med vattnet. Det varma och lugna vädret kan ytterligare öka antalet blågrönalgblomningar under sensommaren. Ställvis har döda blågrönalgceller drivit in på stränderna och färgat stränderna turkosa på grund av färgpigmentet i algerna.

Sinilevätilanne järvillä ja merellä rauhallinen, mutta lämmin sää voi nostaa kukintojen määrää vielä loppukesällä4.8.2022 13:04:47 EEST | Tiedote

Sinilevätilanne järvillä on paikoin heikentynyt viime viikosta, vaikka valtakunnallisesti tilanne sisävesillä on rauhallinen. Merialueilla pintakukinnat ovat vähentyneet, ja sinilevä on monin paikoin sekoittuneena veteen. Lämmin ja tyyni sää voi edelleen nostaa sinileväkukintojen määrää loppukesällä. Paikoin rannoille on ajautunut kuolleita sinileväsoluja, jotka ovat värjänneet rannat turkoosiksi sinilevien sisältämän väripigmentin takia.

Det dåliga blågrönalgsläget till havs har blivit lite bättre, små algmängder i sjöarna28.7.2022 13:15:17 EEST | Tiedote

Det nationella blågrönalgsläget har förbättrats något sedan förra veckan. Blågrönalgobservationerna i sjöar har minskat till följd av det blåsiga och regniga vädret, och situationen i insjöar är fortfarande bättre än vanligt. Det dåliga blågrönalgsläget i havsområdena har också blivit lite bättre, men blågröna alger har fortfarande observerats i större mängder än i genomsnitt under de senaste åren. Observationer har gjorts särskilt i Skärgårdshavets kustområden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme