Finanssiala ry

Säästämisen ja sijoittamisen suosio kasvaa – 64 prosenttia suomalaisista varautuu sekä hyvän että pahan päivän varalle

Jaa

Yhä useampi suomalaisista säästää ja sijoittaa. 64 prosenttia Finanssiala ry:n (FA) teettämään Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimukseen osallistuneista kertoi omistavansa säästöjä tai sijoituksia eri kohteissa. Osuus on noussut kuusi prosenttiyksikköä kahden vuoden takaisesta. Omaa omistusasuntoa ei kyselyssä laskettu mukaan.

Suomalaisen rahastosäästäjän profiili
Suomalaisen rahastosäästäjän profiili

Tuttuun tapaan suomalaiset säästävät yleisimmin (57 %) pahan päivän varalle ja eläkeaikaan (28 %). Aiempaa useampi (24 %) säästää myös asunnon hankintaan. Edelliseen tutkimukseen verrattuna asuntosäästäjien osuus on noussut kuudella prosenttiyksiköllä.

Useimmiten suomalaisilla on säästöjä ja sijoituksia erilaisilla pankkitileillä. Rahastosäästäminen on kuitenkin selvästi aiempaa suositumpaa. 30 prosentilla vastaajista on sijoituksia rahastoissa. Määrä on kasvanut kuudella prosenttiyksiköllä kahden vuoden takaisesta. Myös kiinnostus pörssiosakkeisiin on kasvussa. Niitä oli 18 prosentilla vastaajista.

Kotitalouksien keskimääräinen sijoitusvarallisuuden arvo ilman kiinteää omaisuutta on kyselyn perusteella 30 600 euroa.

Rahastosäästäjistä yli kolmasosa on työväestöä ja alempia toimihenkilöitä

FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mukaan säästämisestä ja sijoittamisesta on tullut lähes koko kansan harrastus. ”Säästämis- ja sijoitusinnon kasvua ei pidä latistaa minkäänlaisilla veronkiristyksillä. Nyt on aika kannustaa. Keskeinen kulmakivi siinä on, että sijoittamisen verokohtelun on oltava pitkäjänteistä ja ennustettavaa”, Kauppi linjaa.

Kauppi muistuttaa, että laajat kansanjoukot ovat oivaltaneet, että hyvinvointiyhteiskunnassakin yksilön on tärkeä varautua sekä hyvän päivän että mahdollisen pahan päivän varalle. Esimerkiksi rahastosäästäjistä 37 prosenttia on työväestöä ja alempia toimihenkilöitä. ”Sijoitusrahastotoimintaan kohdistuvat uudet verot tuntuisivat heidän kukkaroissaan”, Kauppi toteaa.

On tärkeää, että eri sijoitusmuotojen verokohtelu on mahdollisimman yhdenmukaista. Sijoitustuotteiden verotusta onkin uudistettu vuonna 2019, jolloin verokohtelusta tehtiin mahdollisimman neutraalia eri sijoitusmuotojen välillä.

Asuntolainaa omaavilla yhä useammin muuta varallisuutta

Asuntolainaa omaavilla säästö- ja sijoitusvarallisuutta on muita useammin. 73 prosenttia niistä, joilla on asuntolaina, kertoi omistavansa säästö- ja sijoitusvarallisuutta. Osuus on kasvanut peräti kahdeksan prosenttiyksikköä keväästä 2019.

Lainan osuus asuntokaupan rahoituksessa on kääntynyt asunnonvaihdon yhteydessä laskuun. Myös ensiasunnon ostajilla lainan osuus on selvästi pienempi kuin keväällä 2019.

Asuntolainaa omaavien osuudet ovat kasvaneet etenkin johtavassa asemassa olevilla ylemmillä toimihenkilöillä sekä pääkaupunkiseudulla asuvilla. Eniten lainaa on siis niillä, jotka ovat yleensä myös maksukykyisimpiä ja asuvat alueella, jolla asunnon arvon jyrkän pudotuksen todennäköisyys on pieni.

Johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila FA:sta arvioi, että asuntolainoihin kaavaillut uudet rajoitukset iskisivät muun muassa ensimmäisen oman asunnon hankkimista suunnitteleviin nuoriin.

”Hallituksen on syytä ottaa asuntolainojen sääntelyesitysten valmistelussa huomioon se, että niillä, joilla on asuntovelkaa, on yhä useammin myös muuta varallisuutta ja kykyä maksaa velkansa takaisin”, Mattila toteaa.

Mobiilit maksutavat yleistyvät vauhdilla

Maksaminen on tutkimuksen mukaan siirtymässä yhä enemmän mobiileihin laitteisiin. Tavallisin laskunmaksuväline on edelleen tietokone (42 %), mutta sen osuus pienenee jatkuvasti. Matkapuhelimen osuus tavallisimpana laskunmaksuvälineenä on puolestaan kasvanut kahdessa vuodessa peräti 13 prosenttiyksikköä 37 prosenttiin.

Korona-aikana lähimaksaminen löi itsensä läpi lopullisesti. Peräti 93 prosenttia niistä vastaajista, joiden maksukortissa on lähimaksuominaisuus, kertoo käyttävänsä sitä. Osuus on kasvanut kahden vuoden takaisesta 14 prosenttiyksikköä. Suurin osa (88 %) lähimaksun käyttäjistä kertoo käyttävänsä sitä päivittäin tai vähintään viikoittain. 66 prosenttia vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen nykyiseen 50 euron maksurajaan. 22 prosenttia kuitenkin toivoisi korkeampaa, korkeintaan 150 euron lähimaksurajaa.

Käteinen raha menettää asemaansa isoin harppauksin. Vain yhdeksän prosenttia tutkimuksen vastaajista kertoi maksavansa päivittäisostoksensa tavallisimmin käteisellä. Kaksi vuotta sitten prosenttiosuus oli 17. Lisäksi 11 prosenttia vastaajista kertoi, ettei nosta käteistä rahaa juuri koskaan.

Suurin osa vastaajista (60 %) arvioi käteisen käytön loppuvan Suomessa jollain aikavälillä, yleisimmin 6 – 10 vuoden sisällä. 29 prosenttia puolestaan arvioi, ettei käteisen käyttö lopu koskaan.

“Siirtymä käteisestä korttimaksamiseen jatkuu. Erityisesti lähimaksaminen on kasvattanut suosiotaan. 50 euron lähimaksuraja on toistaiseksi palvellut hyvin kasvavaa käyttäjäkuntaa”, toteaa johtava asiantuntija Kirsi Klepp.

Lähimaksuraja nostettiin Suomessa vuonna 2019 suuren yleisön toiveesta 50 euroon. Kleppin mukaan maksurajoja pitäisikin voida sopeuttaa nopeasti muuttuvassa markkinassa ilman liian yksityiskohtaista sääntelyä. ”Nykyisin maksurajoja säännellään ja se luo jäykkyyttä markkinalle.”

Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat on kahden vuoden välein tehtävä seurantatutkimus. Tutkimuksen on Finanssiala ry:n toimeksiannosta toteuttanut IROResearch Oy. Tutkimusaineisto on kerätty helmi-maaliskuussa 2021, jolloin haastateltiin noin 2 500 henkilöä puhelimitse. Kohderyhmänä olivat mannersuomalaiset 15-79 -vuotiaat henkilöt.

Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimusraportti

Säätäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -grafiikkapaketti

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Suomalaisen rahastosäästäjän profiili
Suomalaisen rahastosäästäjän profiili
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Digitalisaation on palveltava kansalaisia ja yrityksiä – digitaalinen kompassi osoittaa oikeaan suuntaan30.1.2023 10:16:19 EET | Tiedote

Valtion digitaalinen kompassi -projekti etsii erilaisia tapahtumia, joiden digitalisointia olisi tarpeen edistää. Vakuutusala ajaa yhdeksi digikompassin tapahtumaksi työtapaturmassa tai liikenneonnettomuudessa loukkaantumisen jälkiselvittelyn digitalisointia. Toinen digisujuvoittamista kaipaava asia on omaisen kuoleman jälkeinen paperisota. Julkisen ja yksityisen sektorin on kyettävä tarvittaessa rakentamaan kansalaisten digitaalista palveluinfraa yhdessä.

Yhden koon sukkahousut eivät sovi kaikille – unohtiko parlamentti EU-kansalaiset kompromississaan Basel III -pankkisääntelystä?25.1.2023 06:30:00 EET | Tiedote

EU-parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta on 24.1.2023 äänestänyt kannastaan pankkien vakavaraisuussääntöjä koskevaan Basel III:een. Finanssiala ry:n mielestä valiokunta ei huomioi kannassaan tarpeeksi kansallisten markkinoiden erityispiirteitä. Valiokunnan kannassa on jonkin verran parannuksia parlamentin raportoijan alkuperäiseen kantaan.

Eläkejärjestelmä toimii kuin kone – tuore selvitys avaa järjestelmään kohdistuvia riskejä20.1.2023 11:21:25 EET | Tiedote

Finanssiala ry on julkaissut selvityksen työeläkejärjestelmään kohdistuvista riskeistä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tarkasteltavat riskit ovat sekä yhteiskunnasta johtuvia, kuten inflaatio tai työttömyys, että eläkejärjestelmän itsensä vaikutettavissa olevia, kuten sijoitustoiminta. Erilaisia riskejä tarkastellaan sekä erikseen että yhdessä. Eläkejärjestelmää ei tarkastella selvityksessä yksinään, vaan järjestelmää peilataan myös ulkopuolisiin voimiin, kuten sääntelyyn.

Olisitko osannut? Talousguru-kilpailussa analysoitiin Arttu Wiskarin taloussanoituksia11.1.2023 14:36:17 EET | Tiedote

Lukiolaisten Talousguru-kilpailun alkuosa on pidetty tänään 11.1. ympäri Suomen. Alkukilpailu käydään ylioppilaskirjoitusten tapaan kaikkialla yhtä aikaa. Tänä vuonna kilpailuun osallistui 120 lukiota. Arvioiden mukaan kilpailuun osallistuu noin tuhat lukiolaista. Talousosaamista ja -ymmärrystä mittaava lukiolaisten tietokilpailu järjestetään jo 25. kerran. Talousguru-kilpailussa menestyneille on tarjolla opiskelupaikkoja peräti 8 yliopistossa. Osallistuneiden joukosta valitaan loppukilpailuun 14 kilpailijaa. Kustakin lukiosta finaaliin voi päästä vain yksi oppilas. Finaali käydään 1.3. ja sen suullista osuutta, pariväittelyitä, voi seurata suorana Kauppalehdestä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme