Suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta on syytä meidän kaikkien olla ylpeitä. Olemmehan luoneet sen vuosikymmenten aikana laajan rintaman voimin. Kansalta valtakirjan saaneilla päättäjillä on velvollisuus huolehtia, että kaikkien hyvinvointiin on varaa tulevaisuudessakin. Säätytalolla parhaillaan vedetäänkin alkaneen vaalikauden uudistuslinjat.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on haistanut ilmassa olevan vero- ja investointivastaisuutta, kun elinkeinoelämä ja finanssiala ovat julkisesti kyseenalaistaneet kaavailtuja uusia veroja. Tämä Anderssonin toteama arvio MTV:n blogissaan (19.5.2019) ei ole totuudenmukainen.

Suomalaista finanssialaa kohtaan Anderssonin puheet ovat epäreiluja. Pankit toimivat merkittävinä kotitalouksien ja yritysten lainoittajina ja sitä kautta talouskasvun mahdollistajina. Vakuutusyhtiöt tarjoavat kuluttajille ja yrittäjille vakuutustuotteita, joiden avulla pystytään suojautumaan erilaisilta riskeiltä. Työeläkeyhtiöt ovat tärkeitä kotimaisia sijoittajia.

Taloudellisen taantumankin aikana pankit pystyivät lainoittamaan suomalaisille kodin hankinnan ja rahoittamaan kannattavia investointeja. Mikä olisikaan nyt hyvinvointimme taso vajaan kymmenen taantumavuoden jälkeen, jos pankkien lainahanat olisivat menneet kiinni? Onneksi hyvässä kunnossa oleva finanssisektori pystyi hoitamaan täysimääräisesti tehtävänsä. Samanaikaisesti merkittävä osa verotuloistamme tuli suoraan tai epäsuorasti finanssialalta.

On hyvä muistaa, että suomalainen finanssiala ei tarvinnut euroakaan veronmaksajien varoja edellisen finanssikriisin aikana.

Lähdevero antaisi kilpailuedun ulkomaisille rahastoille

Li Andersson nostaa esille institutionaalisille sijoittajille kaavaillun lähdeveron osinkotuotoille. Anderssonin mukaan lähdeverolla voitaisiin tuoda ulkomaisiin sijoitusrahastoihin virtaavat verottomat osingot verotuksen piiriin. Tämä ei ole näin yksinkertaista.

Ensinnäkin EU-oikeus estää ETA-alueelle rekisteröityjen institutionaalisten sijoittajien verottamisen silloin, kun vastaava kotimainen yhteisö on vapautettu verosta. Esimerkiksi ulkomaisten eläkelaitosten saamia osinkoja ei voi verottaa, mikäli emme samalla verota kotimaisten eläkerahastojen osinkotuottoja.

Toiseksi osinkojen lähdevero antaisi kilpailuedun ulkomaisille rahastoille, joita tarjotaan rajat ylittävästi Suomeen. EU:ssa rahastot ovat keskittyneet Irlantiin ja Luxemburgiin, joissa on puolet unionin rahastopää-omista. Lähdevero Suomessa tekisi rahastojen rekisteröinnin esimerkiksi Irlantiin houkuttelevaksi. Irlanti ei verota osinkoja. Lisäksi Irlannin samoin kuin mm. Britannian kanssa solmitut verosopimukset rajoittavat Suomen verotusoikeutta näihin maihin maksettuihin osinkoihin.

Työeläkemaksuihin tulisi korotuspaineita

Andersson vähättelee lähdeveron vaikutusta työeläkejärjestelmään. Telan tekemien laskelmien mukaan lähdevero lisäisi työeläkemaksuun kohdistuvia korotuspaineita noin 0,2 – 0,4 prosenttiyksikköä. Syntyvyyden laskun ja huoltosuhteen heikkenemisen johdosta eläkemaksuihin kohdistuu muutenkin tulevaisuudessa korotuspainetta. Ei ole vastuullista politiikkaa ajaa veromuutoksia, jotka murentaisivat yhteisesti vaalittua työeläkejärjestelmää.

Finanssiala vastustaa uutta lähdeveroa myös sen takia, että se iskee kotimaisten sijoitusrahastoihin asiakkaisiin, joita on peräti miljoona. Heistä moni on tavallinen palkansaaja, joka säästää tulevaisuuden varalle. On vastuutonta väittää, että säästämistä sijoitusrahastojen kautta ei tällä hetkellä millään tavoin verotettaisi. Sijoitusrahastojen osakesijoitusten kohdeyritykset maksavat yhteisöveroa. Sijoitusrahastoja hallinnoivat rahastoyhtiöt ovat verovelvollisia. Tavallisia rahastosijoittajia vuorostaan verotetaan, kun ne nostavat tuottonsa rahastosta

Pidetään talouden pyörät pyörimässä

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yritysjuridiikan professorin Reijo Knuutisen mukaan verotuksen kiristystoimilla voi olla sellaisia dynaamisia vaikutuksia, että tavoitellut lisätulot jäävät ainakin osittain saamatta. ”Esitetty osinkojen lähdevero on tästä näkökulmasta ongelmallinen, ja sisältää ainakin jonkinlaisia mutta toisaalta vaikeasti arvioitavissa olevia riskejä”, kirjoittaa Knuutinen Verotus-lehdessä.

Toivottavasti Säätytalon neuvottelijat muistavat, että ilman tervettä ja hyvin toimivaa finanssialaa ei ole mahdollista ylläpitää talouskasvua ja hyvinvointia. Me jaamme hallitusta muodostavien puolueiden näkemyksen, että veropohjan pitää olla kattava ja tiivis. Uusia veroja pohdittaessa on kuitenkin tarkoin arvioitava niiden mahdolliset vaikutukset.

Finanssiala pystyy parhaiten tukemaan kasvua ja hyvinvointia, kun alan sääntely ja verot säilyvät viisaan maltillisella tasolla. Pidetään talouden pyörät pyörimässä.