Säätytalolla syytä arvioida uusien verojen vaikutuksia

Suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta on syytä meidän kaikkien olla ylpeitä. Olemmehan luoneet sen vuosikymmenten aikana laajan rintaman voimin. Kansalta valtakirjan saaneilla päättäjillä on velvollisuus huolehtia, että kaikkien hyvinvointiin on varaa tulevaisuudessakin. Säätytalolla parhaillaan vedetäänkin alkaneen vaalikauden uudistuslinjat.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on haistanut ilmassa olevan vero- ja investointivastaisuutta, kun elinkeinoelämä ja finanssiala ovat julkisesti kyseenalaistaneet kaavailtuja uusia veroja. Tämä Anderssonin toteama arvio MTV:n blogissaan (19.5.2019) ei ole totuudenmukainen.
Suomalaista finanssialaa kohtaan Anderssonin puheet ovat epäreiluja. Pankit toimivat merkittävinä kotitalouksien ja yritysten lainoittajina ja sitä kautta talouskasvun mahdollistajina. Vakuutusyhtiöt tarjoavat kuluttajille ja yrittäjille vakuutustuotteita, joiden avulla pystytään suojautumaan erilaisilta riskeiltä. Työeläkeyhtiöt ovat tärkeitä kotimaisia sijoittajia.
Taloudellisen taantumankin aikana pankit pystyivät lainoittamaan suomalaisille kodin hankinnan ja rahoittamaan kannattavia investointeja. Mikä olisikaan nyt hyvinvointimme taso vajaan kymmenen taantumavuoden jälkeen, jos pankkien lainahanat olisivat menneet kiinni? Onneksi hyvässä kunnossa oleva finanssisektori pystyi hoitamaan täysimääräisesti tehtävänsä. Samanaikaisesti merkittävä osa verotuloistamme tuli suoraan tai epäsuorasti finanssialalta.
On hyvä muistaa, että suomalainen finanssiala ei tarvinnut euroakaan veronmaksajien varoja edellisen finanssikriisin aikana.
Lähdevero antaisi kilpailuedun ulkomaisille rahastoille
Li Andersson nostaa esille institutionaalisille sijoittajille kaavaillun lähdeveron osinkotuotoille. Anderssonin mukaan lähdeverolla voitaisiin tuoda ulkomaisiin sijoitusrahastoihin virtaavat verottomat osingot verotuksen piiriin. Tämä ei ole näin yksinkertaista.
Ensinnäkin EU-oikeus estää ETA-alueelle rekisteröityjen institutionaalisten sijoittajien verottamisen silloin, kun vastaava kotimainen yhteisö on vapautettu verosta. Esimerkiksi ulkomaisten eläkelaitosten saamia osinkoja ei voi verottaa, mikäli emme samalla verota kotimaisten eläkerahastojen osinkotuottoja.
Toiseksi osinkojen lähdevero antaisi kilpailuedun ulkomaisille rahastoille, joita tarjotaan rajat ylittävästi Suomeen. EU:ssa rahastot ovat keskittyneet Irlantiin ja Luxemburgiin, joissa on puolet unionin rahastopää-omista. Lähdevero Suomessa tekisi rahastojen rekisteröinnin esimerkiksi Irlantiin houkuttelevaksi. Irlanti ei verota osinkoja. Lisäksi Irlannin samoin kuin mm. Britannian kanssa solmitut verosopimukset rajoittavat Suomen verotusoikeutta näihin maihin maksettuihin osinkoihin.
Työeläkemaksuihin tulisi korotuspaineita
Andersson vähättelee lähdeveron vaikutusta työeläkejärjestelmään. Telan tekemien laskelmien mukaan lähdevero lisäisi työeläkemaksuun kohdistuvia korotuspaineita noin 0,2 – 0,4 prosenttiyksikköä. Syntyvyyden laskun ja huoltosuhteen heikkenemisen johdosta eläkemaksuihin kohdistuu muutenkin tulevaisuudessa korotuspainetta. Ei ole vastuullista politiikkaa ajaa veromuutoksia, jotka murentaisivat yhteisesti vaalittua työeläkejärjestelmää.
Finanssiala vastustaa uutta lähdeveroa myös sen takia, että se iskee kotimaisten sijoitusrahastoihin asiakkaisiin, joita on peräti miljoona. Heistä moni on tavallinen palkansaaja, joka säästää tulevaisuuden varalle. On vastuutonta väittää, että säästämistä sijoitusrahastojen kautta ei tällä hetkellä millään tavoin verotettaisi. Sijoitusrahastojen osakesijoitusten kohdeyritykset maksavat yhteisöveroa. Sijoitusrahastoja hallinnoivat rahastoyhtiöt ovat verovelvollisia. Tavallisia rahastosijoittajia vuorostaan verotetaan, kun ne nostavat tuottonsa rahastosta
Pidetään talouden pyörät pyörimässä
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yritysjuridiikan professorin Reijo Knuutisen mukaan verotuksen kiristystoimilla voi olla sellaisia dynaamisia vaikutuksia, että tavoitellut lisätulot jäävät ainakin osittain saamatta. ”Esitetty osinkojen lähdevero on tästä näkökulmasta ongelmallinen, ja sisältää ainakin jonkinlaisia mutta toisaalta vaikeasti arvioitavissa olevia riskejä”, kirjoittaa Knuutinen Verotus-lehdessä.
Toivottavasti Säätytalon neuvottelijat muistavat, että ilman tervettä ja hyvin toimivaa finanssialaa ei ole mahdollista ylläpitää talouskasvua ja hyvinvointia. Me jaamme hallitusta muodostavien puolueiden näkemyksen, että veropohjan pitää olla kattava ja tiivis. Uusia veroja pohdittaessa on kuitenkin tarkoin arvioitava niiden mahdolliset vaikutukset.
Finanssiala pystyy parhaiten tukemaan kasvua ja hyvinvointia, kun alan sääntely ja verot säilyvät viisaan maltillisella tasolla. Pidetään talouden pyörät pyörimässä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia-Noora KauppiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210Piia-Noora.Kauppi@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Fiva pitää asuntolainakaton ennallaan – pankkien lisäpääomavaatimuksia olisi pitänyt alentaa27.6.2025 13:23:02 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä Finanssivalvonnan päätöstä pitää asuntolainakatto ennallaan. Lainakatto pysyy perustasollaan 95 prosentissa ensiasunnon hankintaan tarkoitetuissa lainoissa ja 90 prosentissa muissa uusissa asuntolainoissa. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy nollatasolla, mikä on FA:n mielestä hyvä asia. Sen sijaan muita lisäpääomavaatimuksia olisi pitänyt alentaa, sillä niiden perusteena olevat riskit eivät ole muuttuneet, mutta valvojan viimeaikaisten päätösten vuoksi vaateiden täyttämiseksi tarvitaan aiempaa enemmän varoja.
Kysely: Digihuijareille rahaa menettäneitä yhtä paljon kuin Oulussa ja Turussa on asukkaita26.6.2025 08:24:24 EEST | Tiedote
Tuoreen kyselyn mukaan 7,3 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Koko maan väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 400 000 suomalaista. Miehet ovat joutuneet huijauksen uhreiksi hieman naisia useammin. 4,6 prosenttia vastanneista kertoo, että pankki onnistui estämään tai palauttamaan rahansiirron rikollisille. Finanssiala ry:n tilaamaan kyselytutkimukseen digihuijausten yleisyydestä vastasi 2 500 suomalaista. Kyselyssä selvitettiin digihuijausten yleisyyttä sekä ihmisten tietämystä huijauksiin liittyen.
Koonti tuoreimmista talousennusteista: Suomi sinnittelee vastatuulessa – varovaisia merkkejä toipumisesta nähtävissä25.6.2025 10:55:34 EEST | Tiedote
Viimeisimpien ennusteiden mukaan Suomen talouteen on luvassa hidasta kasvua vuosille 2025 ja 2026. Kesäkuussa julkaistuista ennusteista alhaisimman arvion Suomen talouskasvusta antaa Suomen Pankki, joka ennakoi BKT:n kasvavan 0,5 prosenttia vuonna 2025. Korkeinta kasvulukua vuodelle 2025 ennustavat valtiovarainministeriö ja POP Pankki -ryhmä, joiden arvioiden mukaan talous kasvaisi 1,0 prosenttia. Kauppa- ja geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen varjostaa globaalia kehitystä, mikä on tuntunut myös Suomessa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten ja suomalaisten tutkimuslaitosten tuoreimmista talousennusteista. Linkki FA:n taulukoimiin tietoihin löytyy tiedotteen lopusta. Kesäkuussa talousennusteensa julkaisivat POP Pankki -ryhmä, Danske Bank, valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki.
ASP-uudistus on hyväksytty mutta ei valmis – kehitettävää jäi seuraavallekin hallitukselle14.6.2025 09:14:00 EEST | Tiedote
ASP-järjestelmän uudistus on hyväksytty, mutta toteutuksen kunnianhimo ei ollut yhtä korkealla kuin Finanssiala ry (FA) odotti. FA ehdotti järjestelmään monia ensiasunnon ostajaa hyödyttäviä muutoksia, kuten pienempää omasäästöosuutta, tavallisten asuntolainojen kanssa yhdenmukaista laina-aikaa sekä keinotekoisten rajojen ja rajoitteiden purkamista. Järjestelmää on kehitetty vuosien saatossa hyvässä yhteistyössä valtion ja pankkien välillä, ja FA on sitoutunut jatkamaan kehitystyötä. Tulevaisuudessa ASP-järjestelmää voitaisiin käyttää myös suomalaisten talousosaamisen kasvattamiseen, kansankapitalismin edistämiseen ja vihreän siirtymän tukemiseen.
Huhtikuun markkinamyllerrys vaihtui toukokuussa kurssinousuun – rahaa virtasi erityisesti osake- ja yhdistelmärahastoihin10.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin toukokuussa yhteensä 230 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääomaan vaikutti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 183 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme