Finanssiala ry

Säätytalolla syytä arvioida uusien verojen vaikutuksia

Jaa

Pankit ja vakuutusyhtiöt ovat olleet jo pitkään Suomen suurimpia veronmaksajia, joten finanssiala on vahvasti mukana yhteisissä talkoissa hyvinvoinnin rakentajana ja uuden kasvun mahdollistajana. Finanssialan toimijat maksavat vastuullisesti veronsa Suomeen, kirjoittaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi kolumnissaan.

Suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta on syytä meidän kaikkien olla ylpeitä. Olemmehan luoneet sen vuosikymmenten aikana laajan rintaman voimin. Kansalta valtakirjan saaneilla päättäjillä on velvollisuus huolehtia, että kaikkien hyvinvointiin on varaa tulevaisuudessakin. Säätytalolla parhaillaan vedetäänkin alkaneen vaalikauden uudistuslinjat.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on haistanut ilmassa olevan vero- ja investointivastaisuutta, kun elinkeinoelämä ja finanssiala ovat julkisesti kyseenalaistaneet kaavailtuja uusia veroja. Tämä Anderssonin toteama arvio MTV:n blogissaan (19.5.2019) ei ole totuudenmukainen.

Suomalaista finanssialaa kohtaan Anderssonin puheet ovat epäreiluja. Pankit toimivat merkittävinä kotitalouksien ja yritysten lainoittajina ja sitä kautta talouskasvun mahdollistajina. Vakuutusyhtiöt tarjoavat kuluttajille ja yrittäjille vakuutustuotteita, joiden avulla pystytään suojautumaan erilaisilta riskeiltä. Työeläkeyhtiöt ovat tärkeitä kotimaisia sijoittajia.

Taloudellisen taantumankin aikana pankit pystyivät lainoittamaan suomalaisille kodin hankinnan ja rahoittamaan kannattavia investointeja. Mikä olisikaan nyt hyvinvointimme taso vajaan kymmenen taantumavuoden jälkeen, jos pankkien lainahanat olisivat menneet kiinni? Onneksi hyvässä kunnossa oleva finanssisektori pystyi hoitamaan täysimääräisesti tehtävänsä. Samanaikaisesti merkittävä osa verotuloistamme tuli suoraan tai epäsuorasti finanssialalta.

On hyvä muistaa, että suomalainen finanssiala ei tarvinnut euroakaan veronmaksajien varoja edellisen finanssikriisin aikana.

Lähdevero antaisi kilpailuedun ulkomaisille rahastoille

Li Andersson nostaa esille institutionaalisille sijoittajille kaavaillun lähdeveron osinkotuotoille. Anderssonin mukaan lähdeverolla voitaisiin tuoda ulkomaisiin sijoitusrahastoihin virtaavat verottomat osingot verotuksen piiriin. Tämä ei ole näin yksinkertaista.

Ensinnäkin EU-oikeus estää ETA-alueelle rekisteröityjen institutionaalisten sijoittajien verottamisen silloin, kun vastaava kotimainen yhteisö on vapautettu verosta. Esimerkiksi ulkomaisten eläkelaitosten saamia osinkoja ei voi verottaa, mikäli emme samalla verota kotimaisten eläkerahastojen osinkotuottoja.

Toiseksi osinkojen lähdevero antaisi kilpailuedun ulkomaisille rahastoille, joita tarjotaan rajat ylittävästi Suomeen. EU:ssa rahastot ovat keskittyneet Irlantiin ja Luxemburgiin, joissa on puolet unionin rahastopää-omista. Lähdevero Suomessa tekisi rahastojen rekisteröinnin esimerkiksi Irlantiin houkuttelevaksi. Irlanti ei verota osinkoja. Lisäksi Irlannin samoin kuin mm. Britannian kanssa solmitut verosopimukset rajoittavat Suomen verotusoikeutta näihin maihin maksettuihin osinkoihin.

Työeläkemaksuihin tulisi korotuspaineita

Andersson vähättelee lähdeveron vaikutusta työeläkejärjestelmään. Telan tekemien laskelmien mukaan lähdevero lisäisi työeläkemaksuun kohdistuvia korotuspaineita noin 0,2 – 0,4 prosenttiyksikköä. Syntyvyyden laskun ja huoltosuhteen heikkenemisen johdosta eläkemaksuihin kohdistuu muutenkin tulevaisuudessa korotuspainetta. Ei ole vastuullista politiikkaa ajaa veromuutoksia, jotka murentaisivat yhteisesti vaalittua työeläkejärjestelmää.

Finanssiala vastustaa uutta lähdeveroa myös sen takia, että se iskee kotimaisten sijoitusrahastoihin asiakkaisiin, joita on peräti miljoona. Heistä moni on tavallinen palkansaaja, joka säästää tulevaisuuden varalle. On vastuutonta väittää, että säästämistä sijoitusrahastojen kautta ei tällä hetkellä millään tavoin verotettaisi. Sijoitusrahastojen osakesijoitusten kohdeyritykset maksavat yhteisöveroa. Sijoitusrahastoja hallinnoivat rahastoyhtiöt ovat verovelvollisia. Tavallisia rahastosijoittajia vuorostaan verotetaan, kun ne nostavat tuottonsa rahastosta

Pidetään talouden pyörät pyörimässä

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yritysjuridiikan professorin Reijo Knuutisen mukaan verotuksen kiristystoimilla voi olla sellaisia dynaamisia vaikutuksia, että tavoitellut lisätulot jäävät ainakin osittain saamatta. ”Esitetty osinkojen lähdevero on tästä näkökulmasta ongelmallinen, ja sisältää ainakin jonkinlaisia mutta toisaalta vaikeasti arvioitavissa olevia riskejä”, kirjoittaa Knuutinen Verotus-lehdessä.

Toivottavasti Säätytalon neuvottelijat muistavat, että ilman tervettä ja hyvin toimivaa finanssialaa ei ole mahdollista ylläpitää talouskasvua ja hyvinvointia. Me jaamme hallitusta muodostavien puolueiden näkemyksen, että veropohjan pitää olla kattava ja tiivis. Uusia veroja pohdittaessa on kuitenkin tarkoin arvioitava niiden mahdolliset vaikutukset.

Finanssiala pystyy parhaiten tukemaan kasvua ja hyvinvointia, kun alan sääntely ja verot säilyvät viisaan maltillisella tasolla. Pidetään talouden pyörät pyörimässä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4200http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

KORJATTU LINKKI // Pankkibarometri: Kotitalouksien luotonkysyntä laimenemassa18.6.2019 06:52:51 EESTTiedote

Finanssiala ry:n tuoreen Pankkibarometrin mukaan kotitalouksien luotonkysyntä on vuoden toisella neljänneksellä ollut laimeampaa kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Erityisesti kotitalouksien sijoitustoimintaa ja sijoitusasuntojen hankintaa varten otettujen lainojen kysynnän arvioidaan edelleen heikentyvän. Yritysten luotonkysynnässä on havaittavissa hienoista elpymistä. Erityisesti yritysten investointilainakysynnässä odotetaan talven notkahduksen jälkeen varovaista kasvua. Barometrikysely II/2019 tehtiin touko-kesäkuun vaihteessa.

Pankkibarometri: Kotitalouksien luotonkysyntä laimenemassa18.6.2019 06:00:00 EESTTiedote

Finanssiala ry:n tuoreen Pankkibarometrin mukaan kotitalouksien luotonkysyntä on vuoden toisella neljänneksellä ollut laimeampaa kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Erityisesti kotitalouksien sijoitustoimintaa ja sijoitusasuntojen hankintaa varten otettujen lainojen kysynnän arvioidaan edelleen heikentyvän. Yritysten luotonkysynnässä on havaittavissa hienoista elpymistä. Erityisesti yritysten investointilainakysynnässä odotetaan talven notkahduksen jälkeen varovaista kasvua. Barometrikysely II/2019 tehtiin touko-kesäkuun vaihteessa.

Ikääntyneiden talous kuntoon - tule seuraamaan keskustelua Silver Economy Forumiin14.6.2019 12:07:12 EESTKutsu

Tule kuulemaan ennakkotuloksia tuoreesta tutkimuksesta Finanssiala ry:n ja Etlan yhteiseen tilaisuuteen 9.7.2019 Finlandia-talolla klo 12.30-13.30. Toimittajien tulee akkreditoitua tilaisuuteen. Tutkimuksen tuloksia esittelee tutkimusjohtaja Niku Määttänen Etlasta ja tutkimuksen pohjalta asiasta ovat keskustelemassa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin johdolla muun muassa eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn hallituksen puheenjohtaja Anneli Taina. Kommenttipuheenvuoron pitää sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.

Ilmastonmuutoksen hillintä toteutuu finanssialalla erityisesti sijoitustoiminnassa12.6.2019 16:00:00 EESTTiedote

Suomalaiset finanssialan yritykset ovat edelläkävijöitä Euroopassa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Finanssiala ry:n (FA) keväällä tekemään kyselyyn vastanneista jäsenyhtiöistä 87 prosenttia kertoi ottavansa ilmastonmuutoksen huomioon sijoitustoiminnassaan. Jäsenyhtiöistä lähes 90 prosenttia on mukana myös erilaisissa ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvissä sitoumuksissa tai yhteistyöhankkeissa.

Sähköisiä järjestelmiä terveydenhuollossa jo laajasti käytössä – tehtävää riittää silti4.6.2019 08:52:58 EESTTiedote

Terveydenhuollon asiakirjoja välitetään Suomessa organisaatiolta toiselle vuosittain satojatuhansia edelleen postitse. Finanssiala ry:n (FA), Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Kelan sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteisessä kestävän kehityksen sitoumuksessa on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita asiakirjojen sähköistämiselle. Sähköistämisen tiellä on vielä kuitenkin monia haasteita, joista lainsäädäntö on yksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme