Liikenteen sähköistyessä myös jätehuoltoa pyritään kehittämään hiljaisemmaksi ja ympäristöystävälliseksi. HSY:n ja VTT:n viisi vuotta sitten alkaneessa yhteiskokeilussa pyrittiin rakentamaan hiljainen jäteauto, jonka melutaso ja lähipäästöt olisivat huomattavan alhaiset. Alustan sähköistämisen ohella projektissa testattiin monia muita keinoja vaimentaa jäteastioiden tyhjennystoiminnasta aiheutuvaa melua.

Ilvesmaalauksella koristeltu auto on useasta osasta koottu prototyyppi. Se toimii selkeästi hiljaisemmin kuin dieselkäyttöiset jäteautot, eikä aiheuta lainkaan pakokaasupäästöjä lähiympäristöön. Ilves-autolla on kerätty pilotin aikana sekajätettä Helsingin kantakaupungin alueella.

Mainio akkukesto ja parempi ilmanlaatu

Ilves kuluttaa jätteenkeräystyössä keskimäärin 2,3 kilowattituntia kilometrillä. Suurin osa energiankulutuksesta (1,4 kWh / km) kertyy ajosta. Erityisen tarkastelun kohteena on ollut auton toimivuus talviolosuhteissa. Helmikuisena esimerkkipäivänä sillä pystyi ajamaan 12 tunnin aikana yli 120 kilometriä tyhjennysajoa, minkä aikana kuljettaja tyhjensi yli 500 jäteastiaa ja kävi purkamassa kuorman kaksi kertaa. Päivän päätteeksi akkutehoa oli jäljellä lähes 30 prosenttia.

- Akkujen kestävyys yllätti positiivisesti, joskaan auto ei aivan kykene kahteen perättäiseen työvuoroon ilman välilatausta. Sähköisessä jätekalustossa on selvästi paljon potentiaalia, mutta laajempi käyttö vaatisi parempaa pikalatausinfraa, kertoo HSY:n käyttöpäällikkö Juho Nuutinen.

Myös kuljettajilta saadut käyttökokemukset olivat rohkaisevia. Auto on kaupunkiolosuhteissa yllättävän ketterä, vääntöä löytyy runsaasti ja se kiihtyy hyvin varsinkin taajamanopeuksissa. Kovilla pakkasilla sähkönkulutus on luonnollisesti suurempi, mutta silloinkin autolla voi helposti ajaa yhden vuoron ilman välilatauksia.

Suurimpina haasteina jätepakkaajan toimivuus ja sisätilan lämmitys

Kokeilu osoitti hyvin sähköisen jäteauton toimivuuden Suomen talviolosuhteissa – myös muutamine ongelmineen. Suhteellisen paljon akkutehoa syö auton sisälämmitin, jota tarvitaan sateisella ja kylmällä säällä estämään ikkunoiden huurtumista. Hytin lämmitystä ja kosteuden poistoa täytyykin jatkossa kehittää toimivammaksi ja energiatehokkaammaksi.

- Alusta toimi odotetusti ja jätteenkäsittelyn alhainen energiankulutus oli jopa yllättävää. Käyttöä helpottavat optimaalinen reittisuunnittelu ja kompaktit etäisyydet. Tärkeintä pilotissamme oli, että seuraavat sähköiset jäteautoratkaisut eivät kärsisi enää samoista ongelmista, sanoo VTT:n projektipäällikkö Tommi Muona.

Sääntelyn vuoksi autossa jouduttiin käyttämään perinteistä hydraulista tyhjennyskoneistoa, jonka yhteensovittaminen sähköisen käyttövoiman kanssa ei ollut ongelmatonta. Autoon saatiin pakattua kerrallaan 9,5 tonnia sekajätettä, kun teoreettinen maksimikapasiteetti olisi 11 tonnia.

- Olisimme voineet rakentaa prototyypin sähköisestä jätepakkaajasta, mutta viranomaiset eivät voi myöntää sille poikkeuslupaa työkäyttöön. Työsuojelullisesti hydraulinen pakkaaja ja astiahissi olivat tällä haavaa paras ratkaisu, joskin ne toimivat sähkövoimalla vain hieman hiljaisemmin kuin normaali dieselkäyttöinen pakkaaja, Muona toteaa.

Sähköisen jätepakkaajan työkäyttöön hyväksyttämisestä tulee helpompaa, kun sähköiset toimilaitteet yleistyvät ja niistä tulee tarjolle myös turvaluokiteltuja versioita. Projektin alussa autovalmistajilla ei vielä ollut valmiutta tuottaa samantyyppistä kalustoa, joten kokeilusta on runsaasti hyötyä sähköisen raskaan liikenteen kehitystyössä.

- Saimme Ilveksen avulla arvokasta tietoa, miten sähköistä raskasta kalustoa voidaan lisätä jätteenkeräykseen tiheästi asutuilla alueilla, millaista työ on ja millaisia latausolosuhteita kalusto edellyttää, Nuutinen jatkaa.

Ilves-auton käyttö jatkuu edelleen Helsingissä. HSY vuokraa autoa koekäyttöön myös muille jätelaitoksille, jotta ne voivat testata auton soveltuvuutta omiin tarpeisiinsa ja saada käyttökokemuksia. Sopivasta keräysalueesta riippuen Nuutinen arvioi seuraavan sähköisen jäteauton porhaltavan Helsingin kaduilla jo 2–3 vuoden kuluttua.

HSY:n ja VTT:n kehittämishankkeiden osarahoittajana on toiminut Business Finland.

Lisätiedot:

HSY:n käyttöpäällikkö Juho Nuutinen, puh. 045 657 9310, juho.nuutinen@hsy.fi

VTT:n projektipäällikkö Tommi Muona, puh. 050 346 5058, tommi.muona@vtt.fi