Saimaan järvilohen pelastamiseen lisääntymisalueita, vaellusväyliä ja resursseja
Äärimmäisen uhanalainen järvilohi on ahdingossa, säilytysviljelyä vaivaa vesihome ja luonnossa ei ole vaellusmahdollisuuksia järvilohen luontaisille lisääntymisalueille ilman ihmisen apua. Järvilohen pelastamisessa riittää työtä vuosikymmeniksi ja siihen tarvitaan tehokkaita lisäpanostuksia. Nykyisillä resursseilla Saimaan järvilohen häviäminen on todennäköisempää kuin säilyminen. Pitkän aikavälin tavoitteena on uhanalaisuusluokituksen kohentuminen ja Saimaan järvilohen säilyttäminen Vuoksen vesistössä luonnossa lisääntyvänä lajina.
Järvilohi on yksi Saimaan ja Pielisen uhanalaisista lajeista ja luonnon monimuotoisuuden helmiä. Sen menettäminen olisi kansallinen häpeä. Järvilohella on kaksi hoitoaluetta, suurjärvemme Pielinen – Lieksanjoki kokonaisuus sekä Pielisjoki – Ala-Koitajoki – Saimaa.
ELY-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen kertoo, että molemmat hoitoalueet ovat järvilohen kannalta haasteellisia, luonnonkierto ei voi toteutua ilman ihmisen apua. - Harvoja valonpilkahduksia on havaittu, kun Lieksanjoella emokalojen ylisiirtojen ansiosta luonnonkudusta syntyneet pienpoikaset ovat selviytyneet jokivaiheesta ja vaeltaneet onnistuneesti Pieliselle. Tämä on iso askel järvilohen suojelussa, joka on ollut vuosikymmeniä pelkästään laitosviljelyn varassa, Hentinen kertoo toiveikkaana.
Järvilohen pelastamista seurataan ensimmäistä kertaa tulosmittareilla
Viime vuosina muun muassa järvilohen säilytysviljelyyn, elinympäristökunnostuksiin ja tutkimukseen on käytetty merkittäviä summia. Myös kalastusrajoituksia on tiukennettu. Järvilohen tilasta kertovaa seurantajärjestelmää ja mittareita ei ole ollut käytössä. Tulosmittaristo on tarpeen kokonaiskuvan luomiseksi järvilohen tilanteesta. Tulosmittareilla voidaan viestiä toimenpiteiden onnistumisesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Mittarit kuvaavat lajin säilyttämisen ja luonnonlisääntymisen kehittymistä.
Seurattavat mittarit ovat 1) kannanhoidollisten, rasvaevällisten istukkaiden määrä Pielisjoella ja Lieksanjoella, 2) emokalojen määrä Pielisjoella ja Lieksanjoella, 3) järvilohen käytettävissä olevat poikastuotantoalueet ja 4) keskimääräinen poikastiheys poikastuotantoalueilla. Maaliskuussa saatiin valmiiksi kaksi ensimmäistä mittaria ja kaksi muuta otetaan käyttöön kevään aikana. Lisäksi seurataan vesihomeen haittojen torjuntaan ja tutkimukseen liittyviä hankkeita. Laajapohjainen järvilohityöryhmä tekee työtä järvilohen pelastamiseksi ja edistävät tavoitteen saavuttamista.
- Tulosmittareiden perusteella ollaan lajin häviämisen kynnyksellä, mikäli järvilohen hoitokohteissa ja säilytysviljelyssä sekä resursseissa ei tapahdu nopeita muutoksia. Kannanhoidollisten poikasten elossa säilyminen tulee kohentua Saimaalla ja Pielisellä, sillä nykyään poikasista noin 99,8 % ei selviä järvivaelluksesta takaisin, kalastusbiologi Hentinen arvioi.
Mittareilla havainnollistetaan säilytysviljelyn ja syönnösvaelluksen onnistumista. Kudulle palaavien emolohien määrä ratkaisee, kuinka paljon voidaan tehdä ylisiirtoja lisääntymisalueille ja kuinka paljon säilytysviljelyyn sekä poikaskasvatukseen saadaan materiaalia. Tavoitteena on istuttaa vuosittain 100 000 järvilohen 2-vuotiasta poikasta Pielisjokeen ja 60 000 poikasta Lieksanjokeen. Järvilohen poikaset suuntaavat Pielisjoesta Saimaan suurille selkävesille kasvamaan, aina Etelä-Saimaalle ja Yövedelle saakka. Sukukypsänä ne palaavat Pielisjoelle, Kuurnan voimalaitoksen alapuolelle. Lieksanjokeen istutetut järvilohen poikaset vaeltavat suurjärveemme Pieliseen ja palaavat lyhyemmän järvivaelluksen jälkeen Lieksanjoelle.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Järvi-Suomen kalatalouspalvelut:
Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus, puh. 0295 024 037, teemu.hentinen@ely-keskus.fi
Kalatalousasiantuntija Heli Peura, ELY-keskus, puh. 0295 026 088, heli.peura@ely-keskus.fi
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Äkillisen rakennemuutoksen tuella uusia työpaikkoja Kemi-Tornion seudulle (Pohjois-Pohjanmaa, Lappi)24.3.2023 12:21:32 EET | Tiedote
ÄRM-yritystuen vaikutuksesta Kemi-Tornion elinkeinorakenne monipuolistuu ja seudulle syntyy satoja uusia työpaikkoja. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on rahoittanut seudun pienten ja keskisuurten yritysten kehittämistä ja investointeja 8,5 miljoonalla eurolla.
Rekordersättning för skador orsakade av fridlysta arter 2022 – ny lag underlättar förebyggandet av skador24.3.2023 12:00:00 EET | Tiedote
Närings-, trafik- och miljöcentralerna (NTM-centralerna) betalade 2022 sammanlagt cirka 5,1 miljoner euro i ersättning för skador orsakade av fridlysta djur. En ny lag som trädde i kraft i februari gör det lättare att förebygga skador och söka ersättning.
Rauhoitettujen lajien aiheuttamiin vahinkoihin ennätyskorvaukset vuonna 2022 – uusi laki helpottaa vahinkojen ennaltaehkäisyä24.3.2023 12:00:00 EET | Tiedote
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) maksoivat vuonna 2022 korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi yhteensä noin 5,1 miljoonaa euroa. Helmikuussa voimaan tullut uusi laki helpottaa vahinkojen ennaltaehkäisyä ja korvausten hakemista.
Uutelan kaivoksella lisätään tarkkailua (Kainuu, Lappi)24.3.2023 09:52:29 EET | Tiedote
Kainuun ja Lapin ELY-keskukset ovat hyväksyneet Elementis Minerals B.V. Suomen sivuliikkeen Uutelan kaivoksen laajennusvaiheelle tarkkailuohjelman. Kaivoksen toiminta laajenee uuden ympäristöluvan mukaiseksi nykyisen kaivospiirin alueella, joten tarkkailua on tarpeellista lisätä.
Kevään kelirikosta arvioidaan vaikeaa (Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)20.3.2023 10:27:21 EET | Tiedote
Kelirikolla tarkoitetaan tien pinnan tai tierakenteen pehmenemisen aiheuttamaa kulkukelpoisuuden merkittävää vaikeutumista tai estymistä. Tien pinta tai rakenne voi pehmentyä keväällä roudan sulamisen yhteydessä tai rakenteiden vettyessä märkänä myöhäissyksynä tai lämpimänä alkutalvena. Rakenne voi pehmentyä ja kantavuus heikentyä joko tien pinnalta tai myös syvemmältä. Sorateillä voi siten esiintyä erityyppistä kelirikkoa, kuten pinta- ja runkokelirikkoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme