Saimaannorpan alkuperä yhä myyttisempi? Uudet tutkimustulokset yllättivät tutkijat
Saimaannorppia (Pusa hispida saimensis) elää ainoastaan Saimaalla, jonne sen on aiemman tiedon mukaan ajateltu jääneen eristyksiin muista norpista noin 9000 vuotta sitten, kun jääkauden päättyessä maankohoaminen katkaisi väylän Itämereen. Uuden tutkimuksen tulokset eivät näyttäisi tukevan perinteistä käsitystä.
Yllättävät tutkimustulokset saatiin vertailtaessa saimaannorpan historiallisia mtDNA–sekvenssejä muiden norppien sekvensseihin. Saimaannorppa ei fylogenian perusteella näytä olevan lähisukua ainakaan nykyisille itämerennorpille, vaan saimaanhylkeet jäävät arktisen alueen ja tarkemmin pohjoisamerikkalaisten norppien ryhmän sisään. Vienanmeren nykynorpat, jotka ovat saimaannorpan maantieteellisesti läheisimpiä arktisia norppia eivät näyttäneet olevan saimaannorpille läheistä sukua. Myöskään laatokannorpat eivät vaikuta olevan läheistä sukua saimaanorpalle, vaan ne sijoittuivat varsin hajalleen norppien sukupuuhun.
”Tutkimustuloksia voisi selittää se, että norpalla on ollut useita muuttoaaltoja Itämereen ja välillä laji olisi hävinnyt sieltä. Saimaannorpat voisivat siis edustaa nykyisiä itämerennorppia aiemmasta muuttoaallosta Saimaaseen kulkeutuneita jälkeläisiä” Oulun yliopiston professori Jouni Aspi pohtii. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Matti Heino jatkaa: ”Vaihtoehtoinen saimaannorpan alkuperä olisi polveutuminen muinaisesta Fennoskandian mannerjäätikön reunalla sijainneesta järvestä. Tätä teoriaa tukee se, että myös muilla lajeilla, kuten lohella, harjuksella ja ahvenella tunnetaan samanlaisia vetäytymispopulaatioita. Varmoja todisteita ei kuitenkaan ole, ja saimaannorpan syntyhistorian selvittäminen vaatii jatkotutkimuksia.”
Geneettinen vaihtelu tärkeää lajien selviytymiselle ympäristön muuttuessa – saimaannorpalla romahtanut
"Tutkimuksessa puhuttelevaa on nyt dokumentoitu saimaannorpan 1900-luvun ihmisen aiheuttama populaation pullonkaula ja geneettisen monimuotoisuuden romahdus, joka on aikaisemmin jäänyt epäselväksi”, Aspi toteaa. Jo aiemmin tiedettiin, että saimaannorpan geneettinen monimuotoisuus verrattuna muihin hylkeisiin –tai melkein mihin tahansa muihin nisäkkäisiin– on erittäin alhainen. Vähäinen geneettinen monimuotoisuus voi heikentää lajin kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.
Aiemmin ei kuitenkaan pystytty kertomaan, missä vaiheessa geneettinen vaihtelu on vähentynyt. Monimuotoisuuden vähenemisen on nähty geneettisissä simulaatioissa olleen hyvin hidas prosessi. Museomateriaaliin perustuvassa tutkimuksessa tarkoituksena oli arvioida tarkemmin sitä, miten geneettinen vaihtelu on muuttunut ajan myötä.
”Tutkimusanalyysissa selvisi, että saimaannorpan populaatiokoko on laskenut hitaasti mahdollisesti 1100–luvulta, mutta 1800–luvun puolivälistä alkaen populaatiokoko laski dramaattisemmin. Samaan aikaan osuu selkeästi myös populaation geneettisen monimuotoisuuden aleneminen”, Heino vahvistaa.
Saimaannorppakanta romahti ihmisen toiminnan seurauksena 1900-luvun aikana. Norppien määrä on kasvanut hitaasti ja jäljellä olevat yli 400 yksilöä ovat edelleen erittäin uhanalaisia. Suurimmat uhat ovat kalanpyydyskuolleisuus, ilmastonmuutos ja ihmislähtöinen häirintä sekä pienen populaation vähäinen geneettinen vaihtelu.
Uusi tutkimus on julkaistu Ecology and Evolution tieteellisessä lehdessä 18.1.2023. Tutkimuksessa mukana oli tutkijoita Oulun yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta, Helsingin yliopistosta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta ja Turun yliopistosta sekä kansainvälisistä tutkimuslaitoksista.
Tutkimusartikkeli: Heino, Nyman, Palo, Harmoinen, Valtonen, Pilot, Översti, Salmela, Kunnasranta, Väinölä, Hoelzel & Aspi. (2023). Museum specimens of a landlocked pinniped reveal recent loss of genetic diversity and unexpected population connections. Ecology and Evolution, 13, e9720. https://doi.org/10.1002/ece3.9720
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Oulun yliopisto, professori Jouni Aspi, 040 8777 466, jouni.aspi@oulu.fi
Helsingin yliopisto, tutkijatohtori Matti Heino, 040 512 1085, matti.heino@helsinki.fi
Oulun yliopisto, viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, 050 43444 261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Uupumuksen hallintaan tarkoitettua terveyssovellusta testataan MS-potilailla17.3.2023 08:02:43 EET | Tiedote
Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala ovat aloittaneet pilottitutkimuksen, jossa testataan uupumuksen hallintaan tarkoitettua digitaalista terveyssovellusta multippeliskleroosia eli MS-tautia sairastavilla potilailla. Tavoitteena on tarjota potilaille omahoidon työkalu, jonka avulla he voivat hallita paremmin omaa jaksamistaan. Tutkimus on osa Sitran rahoittamaa digitaalisten terapiaratkaisujen ohjelmaa. Osallistujat käyttävät sovellusta kaksi kuukautta ja raportoivat samalla kokemuksistaan.
Vetytutkijoilta hallitusneuvotteluihin: Suomen menestys vetykilpailussa vaatii osaajia ja tutkimusinnovaatioiden kiihdyttämistä16.3.2023 06:05:00 EET | Tiedote
Suomella on erinomaiset edellytykset menestyä kansainvälisessä vetykilpailussa, jos vetyosaajien ja -innovaatioiden lisäämistä kiihdytetään hallitusohjelmassa 2023–2027. Myös hiilidioksidipäästöjen radikaali vähentäminen vaatii siirtymää kohti vetytaloutta.
Uusi kansainvälinen maisterikoulutus etsii innovatiivisia ratkaisuja jälkiteollisiin kaupunkeihin15.3.2023 10:28:51 EET | Tiedote
Oulun yliopistossa on tarjolla uusi kansainvälinen maisteriohjelma ”Redesigning the Post-Industrial City” (RePIC), jonka tavoitteena on vastata jälkiteollisten kaupunkien ja niiden asukkaiden haasteisiin. Kyseessä on ensimmäinen yhteistutkinto-ohjelma, joka on kehitetty yhdessä Eurooppa-yliopisto UNICin kanssa. Valmistuttuaan opiskelijat voivat toimia esimerkiksi kaupunkisuunnittelijoina ja -johtajina. Hakuaika koulutukseen alkaa 15.3.
Pienet yritykset tarvitsevat osaamista riskienhallinnassa ja johtamisessa – entinen huippujääkiekkoilija Lasse Kukkonen kouluttaa yrittäjiä rakentamaan kestävää tiimiä14.3.2023 09:46:25 EET | Tiedote
Riskienhallinta- ja johtamisosaaminen ovat keskeisiä yritysten liiketoimintaan vaikuttavia tekijöitä. Epävarmuus- ja häiriötilanteissa yritykset tarvitsevat resilienssiä eli muutoskykyä, joka auttaa niitä selviytymään. Huippujääkiekkoilija, valmennusyrittäjä ja Kärppien kehitysjohtaja Lasse Kukkonen luotsaa yrittäjiä menestyvän tiimin johtamiseen Oulu yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin koordinoiman Ketterän muutoskyvykkyyden valmennusohjelman työpajassa Kuusamossa 23.3.
Tutkimuksen mukaan kotien sisäympäristössä on tapahtunut myönteisiä muutoksia – Tupakansavulle, radonille ja hajusteille altistutaan entistä vähemmän14.3.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston toteuttaman valtakunnallisen Asuinympäristön laatu, terveys ja turvallisuus -kyselyn (ALTTI 2022) alustavien tulosten mukaan viimeisen 15 vuoden aikana asuinympäristössämme on tapahtunut myönteisiä muutoksia. Esimerkiksi pienempi osa vastaajista raportoi tupakoinnista sisätiloissa ja tietoisuus asunnon radonpitoisuuksista on lisääntynyt. Alustavia tuloksia esitellään ensi kertaa Sisäilmastoseminaarissa 14.3.2023 alan ammattilaisille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme