SAK, Akava ja STTK: Paikallisen sopimisen laajentaminen ohi tes-järjestelmän kriisiyttäisi työmarkkinat
10.9.2020 09:00:00 EEST | STTK ry. | Tiedote
Paikallisen sopimisen edistämisen suuntaviivoja on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä budjettiriihtä varten. Työryhmä on jäänyt erimieliseksi, sillä Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen Yrittäjien tavoitteena on edistää paikallista sopimista lakiteitse - ohi työehtosopimuksen ja luottamusmiesjärjestelmän. Tällöin vaarana on työntekijän aseman merkittävä heikentyminen
SAK:n, Akavan ja STTK:n mielestä työnantajapuolen toiminta ja täydellinen kompromissihaluttomuus on tarkoitushakuista.
- Työnantajaliitot, ammattiliitot ja neuvottelujärjestöt ovat työehtosopimuksissa yhdessä sopineet paikallista sopimista koskevista asioista, menettelyistä ja osapuolista. Nyt EK saattaa kyseenalaiseksi koko sopimusjärjestelmän, luottamuksen ja työnantajaliittojen sitoutumisen itse sopimiinsa työehtosopimuksiin.
SAK, Akava ja STTK eivät hyväksy työehtosopimusten ja luottamusmiesjärjestelmän ohittamista. Sen sijaan järjestöt suhtautuvat myönteisesti paikallisen sopimisen edistämiseen hallitusohjelman mukaisesti, eli työ- ja virkaehtosopimusten kautta.
- Näin turvataan työntekijöiden vähimmäissuojelun periaate, Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten mukainen järjestäytymisvapaus, sopimusautonomia ja luottamusmiesjärjestelmä.
SAK, Akava ja STTK ovat valmiita jatkovalmisteluun kiky-mallin pohjalta. Sillä luotaisiin paikallisen sopimisen mahdollisuudet järjestäytymättömille yrityksille vastaavalla ja yhdenvertaisella tavalla kuin järjestäytyneille yrityksille.
- Tämä olisi merkittävä muutos nykytilaan nähden, järjestöt korostavat.
Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on paljon ja niitä on lisätty jokaisella sopimuskierroksella. Käytännön esteitä paikalliseen sopimiseen ovat esimerkiksi luottamuspula, tiedonkulun ongelmat, vaikutusmahdollisuuksien puute, työnantajan painostus ja sanelu, työnantajan haluttomuus sopia paikallisesti sekä työehtojen yksipuoliset heikentämispyrkimykset.
- Valmistelussa oleva yt-lain uudistus antaisi hyvät lähtökohdat paikallisen sopimisen edistymiseen käytännössä, jos lakiuudistus toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti. Tällöin työntekijän tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia lisättäisiin ja työntekijöiden asemaa parannettaisiin muutosneuvotteluiden ja muunkin yhteistoiminnan osalta.
Palkansaajakeskusjärjestöt vaativat, että työsopimuslain täsmennyksellä turvataan järjestäytyneiden työntekijöiden oikeus valita työehtosopimuksen tarkoittama luottamusmies kaikilla työpaikoilla.
-Työnantajapuoli ajaa pala palalta koko sopimusjärjestelmää alas, mikä uhkaa kriisiyttää työmarkkinat ja sopimustoiminnan. Jos paikallista sopimista ajetaan väkisin lakiteitse ohi työehtosopimusten, se vähentää halua tehdä paikallisia sopimuksia käytännössä. Silloin tavoiteltu suunta ei toteudu.
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
SAK: johtaja Heli Puura, puhelin 050 525 2673
Akava: työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko, puhelin 040 504 4356
STTK: johtaja Katarina Murto, puhelin 050 568 9188
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Palkansaaja ansaitsee toimitusjohtajan päiväpalkan 42 työpäivässä3.3.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien palkkakehitys kulkee eri tahtiin. STTK:n tuore laskelma kertoo, että palkansaajalta kuluu keskimäärin 42 työpäivää ansaitakseen saman verran kuin toimitusjohtaja ansaitsee yhdessä päivässä.
STTK: YT-asiamiehen toimiston lakkauttaminen ei tuo säästöjä2.3.2026 13:49:24 EET | Tiedote
Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamista koskeva mietintö lähtee tänään lausunnolle. Lakiesitys liittyy hallituksen puoliväliriihessä päättämiin valtionhallinnon 130 miljoonan euron lisäsäästöihin. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät lakiesityksestä yhteisen eriävän mielipiteen. ─ Toimiston lakkauttamisella ei oikeasti saavuteta säästöjä, koska yhteistoimintaan liittyvät valvontatehtävät todennäköisesti siirtyvät vain toisiin virastoihin: yhteistoiminta-asiat Lupa- ja valvontavirastolle ja henkilöstörahastoasiat Patentti- ja rekisterihallitukselle, STTK:n johtaja Minna Ahtiainen sanoo. ─ Kustannusarvioissa on epävarmuutta erityisesti siirtymävaiheeseen liittyvien kustannusten osalta, kuten henkilöstön määrän, perehdytykseen ja tietojärjestelmiin liittyen. Lisäksi henkilöstörahastojen valvonnan osalta lisääntyvät kustannukset siirretään työntekijöiden henkilöstörahastojen maksettavaksi. Yhteistoiminta-asiamies on työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimi
STTK julkaisi kärkitavoitteensa vuoden 2027 eduskuntavaaleihin: Sopimusyhteiskunta on palautettava, työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta parannettava2.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
STTK on julkaissut kevään 2027 eduskuntavaaleihin liittyvät kärkitavoitteensa. ─ Haluamme palauttaa sopimusyhteiskunnan toimintaedellytykset, joita kuluvalla hallituskaudella on horjutettu. Tulevassa hallitusohjelmassa on sitouduttava aitoon kolmikantaiseen valmistelutyöhön työelämän ja sosiaaliturvan kehittämisessä. Se tarkoittaa, että kolmikantaisen valmistelun on perustuttava neuvotteluun ja valmistelulle on varattava riittävästi aikaa ja resursseja, puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo. STTK:n mielestä seuraavan hallituksen on lisättävä konkreettisesti työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Käytännössä se merkitsee osan tämän hallituksen tekemien lainsäädäntömuutosten perumista tai muuttamista. ─ Naisvaltaisten alojen ja nuorten työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla on häikäilemättömästi heikennetty useilla lainsäädäntömuutoksilla. Näiden ryhmien oikeuksia ja suojaa on seuraavan hallituksen parannettava. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaa esitystä määräaikaisten työ
STTK: Velkajarruun liittyvä sopeutustarve heikentää entisestään Suomen taloutta25.2.2026 09:48:07 EET | Tiedote
Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä on julkaissut väliraportin, jonka perusteella julkisen talouden lähivuosien sopeutustarve on noin 8–11 miljardia euroa. Valtava sopeutustarve haastaa talouden kehitystä ja korostaa tarvetta valita sääntelyn puitteissa pienin mahdollinen sopeutus.
STTK: Hankintalakiin esitetyt muutokset lisäävät pienten kuntien hallinnollista taakkaa ja vaarantavat palvelujen laadun5.2.2026 14:36:05 EET | Tiedote
Oikeuskansleri keskeytti hiljattain hallituksen valmisteleman hankintalain uudistamisen etenemisen. Hän arvioi, että hallituksen esityksessä ei riittävästi perusteltu lain vaikutuksia kuntien itsehallintoon. Tänään (5.2. 2026) hankintalaki on jälleen hallituksen yleisistunnon käsittelyssä. Hallitusohjelman perusteella lakiuudistuksen tavoite on lisätä tehokkuutta julkisissa hankinnoissa ja yritysten edellytyksiä osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin. Erityisesti halutaan kiristää sidosyksiköitä koskevaa säätelyä (ns. in-house-yhtiöt) ja rajoittaa niiden käyttöä. Nykyisen lain myötä kunta tai hyvinvointialue voi hankkia sidosyksiköltä ilman kilpailutusta esimerkiksi it- ja sote-palveluita ja jätehuollon. STTK:n mielestä sidosyksiköiden käyttöä rajoittamalla hankaloitetaan merkittävästi etenkin pienten kuntien mahdollisuutta järjestää palveluita ja rikotaan toimivia palvelurakenteita. – Suomi on suuri maa ja asuinpaikkakuntien välillä isoja vaihteluita. Siksi palveluiden järje
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme