SAK, Akava ja STTK: Työntekijöiden osaamista vahvistettava reilun vihreän siirtymän varmistamiseksi
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK vaativat Suomen pysyvän tavoitteessaan olla hiilineutraali vuonna 2035.Samalla on varmistettava, että siirtymä toteutuu oikeudenmukaisesti ja työntekijöiden ääni kuuluu ilmastotoimista päätettäessä.
Järjestötpainottavat, että vihreä siirtymä on mahdollisuus Suomelle ja Euroopalle, kunhan se tehdään oikeudenmukaisesti ja siten, että kaikki kokevat hyötyvänsä siitä. Jotta hiilinegatiivisuuteen pyrkiviä ratkaisuja syntyy riittävän nopeasti, tarvitaanuuden teknologian käyttöönotto-osaamista.
Onnistuneessa vihreässä siirtymässä avainasemassa on työntekijöiden osaamisen päivittäminen. Yhteiskuntamme on kyettäväennakoimaan vihreän siirtymän työllisyysvaikutukset javiimeistään nytkartoitettava toimialakohtaisesti osaamistarpeet.Mahdollisiin osaamisvajeisiin on reagoitava ajoissa, mikä varmistaa parhaiten siirtymisen työstä työhön ilman työttömyysjaksoja, järjestöt korostavat.
Seuraavan hallituksen kiireellisimpiä tehtäviä on aloittaa valmistelu, jolla määritellään toimettyövoiman osaamisen varmistamiseksi. Yhdessäkoulutuksen järjestäjien, työntekijöiden ja työnantajien kanssa on selvitettävä,millainen yhteiskunnallinen tilaus onerilaisille koulutuskokonaisuuksille otettaessa käyttöön vihreään siirtymään liittyvää teknologiaa.Samallaon varmistettava, että Suomessa jatkuvan oppimisen kokonaisuudet tarjoavatriittävää koulutusta, jolla haasteeseen voidaan vastata.
YK:lla on selkeät periaatteet oikeudenmukaiseen siirtymään. Keskeistä on kansallisesti vahvistaa velvollisuuttaa noudattaa niitä ilmastopoliittisessa päätöksenteossa. Tämä luo selkeät puitteet sille, että vihreässä siirtymässä kaikki pysyvät mukana.
Palkansaajakeskusjärjestöjen vaalipaneelissa tänään keskiviikkona pureudutaan muun muassa osaavan työvoiman saatavuuteen, jotta vihreän siirtymän tuomia uusia teknologioita voidaan ottaa käyttöön sekä siihen, miten varmistamme työpaikkojen säilymisen. Paneelikeskusteluun osallistuvat parlamentaarisen ilmastopolitiikan seurantaryhmän jäsenet Johan Kvarnström (SDP), Lulu Ranne (PS), Saara-Sofia Sirén (Kokoomus), Inka Hopsu (Vihreät) ja Mai Kivelä (Vasemmistoliitto) sekä kansanedustaja Mikko Kärnä(Keskusta). Keskustelun juontaa toimittaja Kirsi Alm-Siira ja sitä kommentoi Suomen Ilmastopaneelin jäsen Annukka Vainio.
Lisätietoja
Pia Björkbacka, SAK, puhelin 050 464 5342
Piia Rekilä, Akava, puhelin044 3009484
Jaakko Haikonen, STTK, puhelin 0400 273 385
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 430 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan enemmän ja eettisempää maahanmuuttopolitiikkaa27.3.2023 15:00:00 EEST | Tiedote
Alhaisen syntyvyyden ja vähenevän työikäisen väestön Suomessa on vauhditettava kansainvälistä rekrytointia. Nyt päättyvällä hallituskaudella on laadittu ensimmäinen työ- ja osaamisperusteisen maahanmuuton tiekartta, joka sisältää selkeän numeerisen tavoitteen. ─ Seuraavan hallituksen on jatkettava tätä työtä ja samalla nostettava kunnianhimon tasoa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola esittää. Vuosi 2022 on toistaiseksi maahanmuuton ennätysvuosi; tuolloin nettomaahanmuutto Suomeen oli noin 35 000 henkilöä. ─ Tämä on merkittävä muutos pitkään paikallaan junnanneessa kehityksessä. Suunta on oikea, Palola painottaa. Väestökehityksen seuraukset heijastuvat laajasti yhteiskuntaan ja myös esimerkiksi eläkejärjestelmän kestävyyteen. Osaajapula on kasvun este. ─ Maali on jatkuvassa liikkeessä, eikä sitä saavuteta sirpaleisilla uudistuksilla. Seuraavan hallituksen on arvioitava kokonaisvaltaisesti, miten maahanmuuttoa säätelevällä lainsäädännöllä tuetaan työelämän tavoitteita ja tarpeita. Maahanm
STTK: Eduskuntavaalit ovat myös työelämävaalit – käytä äänioikeuttasi22.3.2023 05:55:00 EET | Tiedote
Tänään alkaa eduskuntavaalien ennakkoäänestys. Varsinainen vaalipäivä on 2. huhtikuuta. STTK:n mielestä eduskuntavaalit ovat palkansaajien ja työelämän kannalta mitä tärkeimmät. ─ Viime vuosien työelämän, sopimusjärjestelmän ja yhteiskunnan murrokset sekä kriisit haastavat meitä ennen näkemättömällä tavalla. On tärkeää, että saamme palkansaajien arkea ymmärtävän eduskunnan, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Päättyvällä hallituskaudella on STTK:n mielestä tehty monia hyviä uudistuksia. Oppivelvollisuusiän nosto, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen uudistus, vihreän siirtymän kirittäminen ja halu lisätä kansainvälistä rekrytointia tarvitsevat edelleen ansaitsemansa huomion ja resurssit. ─ Uudistusten toimeenpano on varmistettava. Kriisien jälkeen ihmiset haluavat ennen kaikkea jatkuvuutta ja varmuuden siitä, että arjessa pärjää jatkossakin. Tämä on tärkeää myös näiden asioiden parissa työskenteleville. Eduskunnan tehtävä on varmistaa asianmukaiset resurssit ja keskittyä
STTK selvitti: Suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon ja ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin muuttunut myönteisemmäksi20.3.2023 06:30:00 EET | Tiedote
Tänään käynnistyvän rasismin vastaisen viikon (20.-26.3.2023) teemana on työelämän rasismi. STTK:n teettämän kansalaiskyselyn mukaan suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon sekä ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin on kehittynyt myönteisemmäksi. Lokakuussa 2022 kyselyyn vastanneista henkilöistä 21 prosenttia suhtautui asiaan erittäin myönteisesti ja 40 prosenttia jokseenkin myönteisesti. Vuonna 2018 vastaavat luvut olivat 12 ja 39. Asenneilmapiirissä on tapahtunut merkittävä muutos myönteiseen suuntaan. - Tottumus on ihmisen toinen luonto. Muutoksen taustalla vaikuttaa todennäköisesti neljän vuoden aikana lisääntynyt työperäinen maahanmuutto Suomeen sekä asiasta käyty erittäin aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelu, johtaja Taina Vallander toteaa. STTK:n mielestä kansainvälistä rekrytointia Suomeen on tarpeen kasvattaa laajasti, koska työikäisen väestön arvioidaan supistuvan 130 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Myös romahtanut syntyvyys haastaa työmarkkinat. - Kärsimme nyt jo
STTK:n hallitus: Julkista taloutta vahvistettava, mutta ei heikoimpien kustannuksella6.3.2023 14:52:10 EET | Tiedote
STTK:n mielestä julkista taloutta on vahvistettava seuraavilla vaalikausilla. Valtiovarainministeriö on tänään julkaissut meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen. Se on erittäin laaja kokonaisuus sisältäen eri tasoisia ja vaikutuksiltaan eri suuruisia esityksiä. STTK:n hallitus keskusteli kartoituksesta tänään. Työ suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseksi on alkanut ja sosiaaliturvakomitean välimietintö annettu. STTK:n mielestä sosiaaliturvaa on kehitettävä pitkäjänteisemmin kuin yhden vaalikauden mittaisena projektina. VM:n raportissa on useita esityksiä, jotka käytännössä heikentäisivät sosiaaliturvaa. - Suunnitelmallinen sosiaaliturvan uudistaminen on tärkeämpää kuin yksittäisten leikkausten ideoiminen. Tilkkutäkkimäinen kehittäminen ei ole kestävä tapa uudistaa sosiaaliturvaa, sillä se ainoastaan kurittaa heikoimpia. Ytimessä on palvelujärjestelmän uudistaminen sekä etuuksien ja palveluiden nykyistä parempi yhteensovittaminen, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. STTK k
STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon palkat karkaavat palkansaajien ansiotasosta6.3.2023 06:00:00 EET | Tiedote
Palkansaaja on tänään (6.3.2023) tienannut pörssiyhtiön toimitusjohtajan yhden päivän palkan. Tilastokeskuksen yksityisen sektorin palkansaajan mediaanipalkkaa on verrattu vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien mediaanipalkkoihin. Toimitusjohtajien palkkatiedot perustuvat yhtiöiden palkitsemisraportteihin. Vertailun perusteella palkansaaja tienaa pörssiyhtiön toimitusjohtajan päiväpalkan 44 päivässä. STTK on useita vuosia laskenut niin sanotun Fat Cat Day´n. Viime vuonna vastaava luku oli 37 päivää ja sitä edellisenä 39. Laskentatapaa on nyt hieman muutettu ja siksi luku ei ole täysin vertailukelpoinen aiempiin vuosiin. Aiemmin on tarkasteltu 30 suurinta pörssiyhtiötä, nyt Helsingin pörssin vaihdetuimpiin kuuluvia OMX Helsinki 25 -indeksin yhtiöitä. Laskentatapa on ennallaan: siinä huomioidaan sekä varsinaiset palkat että erilaiset palkitsemisjärjestelyt ja johtajien palkansaajaa pidempi työaika. Huipputuloisten tulokehitys karkaa Suurituloisten palkkojen erkaantuminen palkan
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme