SAK:laiset jäsenet kantavat huolta ilmastonmuutoksesta – sen hillitsemiseksi ollaan valmiita jopa vaihtamaan ammattia

SAK:laisten ammattiliittojen 20–40-vuotiaista jäsenistä 69 prosenttia suhtautuu myönteisesti uuden ammatin opiskelemiseen, jos se on tarpeen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Valmius ammatin vaihtamiseen on suurin julkisilla ja yksityisillä palvelualoilla sekä naisten keskuudessa.

Kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka pitää ammatinvaihtovalmiutta osoituksena siitä, että työntekijät ottavat ilmastonmuutoksen hillinnän vakavasti.

– Yksittäisille työntekijöille ei kuitenkaan voi sälyttää kaikkea vastuuta ilmastonmuutoksen ja sen torjunnan aiheuttamista vaikutuksista työtehtäviin. Työnantajien on oltava mukana luomassa polkua uuteen työhön. Heidän pitäisi muun muassa ennakoida ilmastotoimien vaikutuksia työnkuviin ja antaa työntekijöille mahdollisuuksia päivittää osaamistaan työsuhteen aikana.

Myös ammattiliitojen on jäsenten mielestä osallistuttava ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen liittyvän koulutuksen järjestämiseen. Liittojen osallistumista muutosta hillitseviin toimiin kannattaa 77 prosenttia jäsenistä ja ammattiliittojen työpaikoilla järjestämää ekologisen toiminnan koulutusta 67 prosenttia.

Peräti 94 prosenttia SAK:laisista jäsenistä pitää tärkeänä, että työpaikoilla kehitetään energian ja materiaalien kulutusta vähentäviä työtapoja. Selvä enemmistö (89 %) myös luottaa siihen, että ympäristöystävällisen teknologian kehittyminen tuo mukanaan uusia työpaikkoja.

Ilmastonmuutosta koskevissa väitteissä liittojen jäseniä pohdituttaa eniten ympäristötoimien vaikutukset työllisyyteen. Vain lievä enemmistö (59 prosenttia) kannattaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä, jos se tarkoittaisi työpaikkojen vähenemistä joillakin aloilla. Vähiten kannatusta tämän väitteen suhteen löytyy teollisuudessa ja kuljetusaloilla työskentelevien jäsenten keskuudessa.

– SAK:lle on tärkeää, että toimet päästöjen vähentämiseksi ovat paitsi kunnianhimoisia myös oikeudenmukaisia. Niiden valmistelussa on myös arvioitava toimenpiteiden työllisyysvaikutukset ja työntekijöiden turva mahdollisessa murrosvaiheessa. Palkansaajilla pitääkin olla edustajat kaikissa niissä työryhmissä, joissa päätetään toimista päästöjen vähentämiseksi, Pia Björkbacka korostaa.

Ilmastopolitiikka ja sen merkitys työllisyydelle on SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen teema syksyllä 2019. SAK julkaisee loppuvuoden aikana lisää selvityksiä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta työhön ja työntekijöiden asemaan Suomessa ja muissa maissa.

Omassa työssä tärkeintä ovat hyvät työkaverit

SAK:n jäsentutkimuksessa liittojen jäseniltä kysyttiin ilmastonmuutoksen lisäksi jäsenyyteen ja ammattiliittojen tehtäviin sekä työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä. Jäsenten mukaan

• ammattiliittojen tärkeimpiä tehtäviä ovat työolojen ja työsuojelun edistäminen sekä alan työllisyydestä huolehtiminen
• omassa työssä tärkeintä ovat hyvät työkaverit
• oma osaaminen riittää tulevaisuuden työmarkkinoilla, mutta kouluttautuminen uuteen ammattiin on varteenotettava vaihtoehto
• ammattiliiton jäsenyys on tärkeä osa elämää
• maahanmuuttajat tuovat suomalaisiin työyhteisöihin uusia näkökulmia ja kansainvälistä osaamista.

Tutkimusasiantuntija Riitta Juntusen mukaan tärkeimmät perusteet ammattiliittoon liittymiselle ovat pysyneet samankaltaisina vuosien saatossa: jäsenet odottavat liitoilta tukea, jos heillä on ongelmia työnantajansa kanssa, sekä turvaa työttömyyden varalle.

– On hienoa huomata, että ammattiliittojen jäsenet pitävät jäsenyyttään vähintään melko tärkeänä osana elämäänsä.

Tämän vuoden jäsentutkimuksessa Juntunen pitää mielenkiintoisena naisten ja miesten antamien vastausten selkeitä eroja.

– Naiset ovat miehiä enemmän huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja valmiimpia toimiin sen hillitsemiseksi. He myös kantavat miehiä enemmän huolta työelämän tasa-arvosta sekä työttömyysturvan ja eläke-etujen riittävyydestä. Miehet puolestaan nostavat naisia tärkeämmäksi toimet työllisyyden puolesta ja ovat naisia vähemmän huolissaan omasta tulevaisuudestaan työmarkkinoilla sekä omasta osaamisestaan ja jaksamisestaan.

SAK on vuodesta 1984 lähtien kartoittanut viiden vuoden välein ammattiliittojensa jäsenten odotuksia liittojen toiminnalle ja edunvalvonnalle. Tänä vuonna jäsentutkimus suunnattiin 20–40-vuotiaille jäsenille. Kantar TNS haastatteli puhelimitse 1 216 liittojen jäsentä maalis- ja huhtikuussa 2019. Haastattelut kiintiöitiin liittojen jäsenmäärän mukaan.