– Erityisesti muutoksesta kärsivät pienituloiset, joilla ei ole taloudellista puskuria ottaa hintojen nousua vastaan. Inflaatio ja sen seuraukset täytyy ottaa vakavasti, vaatii SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Suomalaisten palkansaajien ostovoima laski tammi–maaliskuussa 2,7 prosenttia. Kyse on merkittävästä ja historiallisesta muutoksesta. Reaaliansioiden vuosilasku on ollut neljännesvuosittain vertailtuna suurempi viimeksi vuonna 1977.

– Ongelma vaatii ratkaisua pian. Palkkainflaatio ei ole kuitenkaan kenenkään etu. Siksi palkansaajien ostovoiman turvaaminen vaatii palkankorotusten rinnalle muita keinoja. Myös palkankorotuksien tyylillä on väliä. Tähän tilanteeseen sopisivat euromääräiset korotukset. Ne auttaisivat eniten pienituloisia ja pitäisivät parhaiten talouden rattaat pyörimässä, Jarkko Eloranta toteaa.

Eloranta muistuttaa euromääräisten korotusten myös kaventavan palkkaeroja.

– Euromääräisessä korotuksessa matalapalkkaisten ansiot nousisivat suhteessa enemmän. Pienituloisten ostovoiman kasvu ei mene säästöön vaan suoraan kulutukseen. Suomessa merkittävä osa työpaikoista on pienissä yrityksissä, jotka toimivat kotimarkkinoilla. Erityisesti pienituloisten ostovoimasta huolehtiminen takaisi näiden yritysten kyvyn työllistää.

Osana kilpailukykysopimusta vuonna 2016 siirrettiin kaksi prosenttiyksikköä sosiaalivakuutusmaksuja työnantajilta työntekijöiden maksettavaksi. Nyt tämä siirto pitää perua ja työnantajien on osallistuttava suomalaisten ostovoiman turvaamiseen. Näin voidaan tukea työllisyyttä.

Elorannan mukaan sosiaalivakuutusmaksujen siirto voisi myös tulevina vuosina olla elementti, jolla sopeudutaan erilaisiin suhdanteisiin. Ajankohtaista haastetta Eloranta ratkoisi isommalla kokonaisuudella, johon palkankorotuksen lisäksi voisivat kuulua mainittu maksusiirto ja maltillinen veroale.