Arviot perustuvat asiantuntijahaastatteluihin, joita tehtiin 13 SAK:laisessa ammattiliitossa.

– Liittojen haastateltavat kokivat ilmastotoimien työelämävaikutusten arvioinnin haastavaksi ja epävarmaksi kaikilla aloilla. Erityisen vaikeaksi osoittautui murroksen mittakaavan arvioiminen, SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka sanoo.

Suurimmat päästövähennystavoitteet kohdistuvat teollisuus- ja kuljetusaloihin, ja näillä aloilla myös poliittisesti ohjattujen ilmastotoimien määrä on suurin. Myös julkisilla palvelualoilla ilmastotoimet perustuvat pääasiassa julkiseen ohjaukseen.

Yksityisillä palvelualoilla ja joillain kuljetusaloilla ilmastotoimet puolestaan johtuvat usein kuluttajakäyttäytymisen muutoksista ja yritysten energiatehokkuustoimista. Kuluttajakysynnän muutokset näkyvät myös teollisuudessa.

– Esimerkiksi uudet ruoka- ja terveystrendit sekä kasvava ilmastotietoisuus ovat synnyttäneet Suomeen kokonaan uutta liiketoimintaa ja työtä kasviperäisten elintarvikkeiden jalostuksessa. Akkuteknologian kasvava kysyntä tuo lisää mahdollisuuksia suomalaiselle kaivos- ja metalliteollisuudelle, fossiilisia raaka-aineita korvaavat kasviperäiset tuotteet paperi- ja kemianteollisuudelle sekä puurakentaminen puutuoteteollisuudelle, Björkbacka listaa.

Ilmastopolitiikan pitää ennakoida toimien vaikutukset osaamistarpeisiin

SAK:n selvityksen perusteella kaikilla toimialoilla tarve työntekijöiden ammatillisen osaamisen päivittämiselle kasvaa ilmastotoimien vuoksi. Haastateltavat arvelivat, että osaamisen päivitys voidaan hoitaa useimmilla aloilla pääosin työpaikoilla. Useilla teollisuusaloilla nähtiin kuitenkin tarvetta myös kokonaan uudelle osaamiselle.

Pia Björkbacka pitää tärkeänä, että ilmastopolitiikassa otetaan huomioon toimien vaikutukset paitsi hiilidioksidipäästöihin myös työllisyyteen ja osaamistarpeisiin.

– Työnantajien on otettava vastuuta työntekijän ilmastotietoisuuden vahvistamisesta, osaamisen päivittämisestä ja siirtymästä uusiin tehtäviin. Työpaikoilla oppimista on kehitettävä yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden kesken.

SAK:n aikaisemmin lokakuussa julkaiseman jäsentutkimuksen mukaan ammattiliittojen 20–40-vuotiaista jäsenistä lähes 70 prosenttia suhtautuu myönteisesti uuden ammatin opiskelemiseen, jos se on tarpeen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

– Ammatillisen koulutuksen on oltava monipuolista ja muuntokykyisyyttä vahvistavaa, jotta se antaa mahdollisuudet uudelleen kouluttautumiseen toisiin työtehtäviin. Myös osaamisen päivittämisen taloudelliset mahdollisuudet on taattava, Björkbacka toteaa.

Ilmastotoimien vaikutus työhön ja työntekijöiden asemaan -selvityksen teki SAK:lle korkeakouluharjoittelija Tiina Ohrling. Selvitys on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta, jonka teema tänä syksynä on ilmastopolitiikka ja sen merkitys työllisyydelle. Ammattiliittoja koskevan selvityksen ja jäsentutkimuksen lisäksi SAK on kartoittanut luottamushenkilöiden näkemyksiä ilmastonmuutoksen hillinnästä. Kartoituksessa vain 15 prosenttia luottamushenkilöistä kertoi henkilöstön tai luottamushenkilöiden pääsevän mukaan päättämään työpaikkansa ympäristötoimista.

Tammikuussa SAK julkaisee lisäksi kansainvälisen vertailun ay-liikkeen ilmastotoimista sekä erityisesti oppilaitoksille suunnatun videon ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän vaikutuksista työhön.