Sappitieatresian uusi merkkiaine ennustaa tarvitseeko vastasyntynyt maksansiirron
23.3.2023 08:58:00 EET | HUS | Tiedote
Sappitieatresia on lasten vaikein maksasairaus ja yleisin lasten maksansiirron syy kaikissa länsimaissa. Sappitieatresiassa sappitiet tuhoutuvat, eikä sappi voi enää kulkea maksasta ohutsuoleen. Vastasyntyneillä sappitieatresian merkkejä ovat pitkittynyt keltaisuus, vaaleat ulosteet ja kohonneet veren bilirubiiniarvot.
Sappitieatresiaa sairastavalle lapselle tehdään muutaman kuukauden iässä portoenterostomia-leikkaus, jossa vioittuneet sappitiet korvataan ohutsuolella, jotta sappi pääsee normaalisti virtaamaan suoleen. Useimmiten leikkaus onnistuu hyvin, mutta kaikilla se ei riitä pysäyttämään maksan tuhoutumista, jolloin tehdään maksansiirto.
Väitöskirjatutkija, LL, Iiris Nyholmin tutkimusartikkeli julkaistiin vastikään johtavassa maksatautien Hepatology-tiedelehdessä. Väitöskirjansa ensimmäisessä artikkelissaan Nyholm selvitti sappiartresian ennusteita ja patologisia taustoja.
Nyholm on tehnyt ensimmäisenä havainnon, että FGF19-kasvutekijä toimii merkkiaineena, jonka avulla voidaan luotettavasti ennustaa vastasyntyneiden portoenterostomia-leikkauksen tulos, miten lapsi voi jatkossa selviytyä omalla maksallaan vai tarvitseeko hän maksansiirron.
”Keskeistä sappitieatresian hoidossa on pystyä ennustamaan, ketkä vastasyntyneet hyötyvät portoenterostomia-leikkauksesta ja ketkä tarvitsevat maksansiirron”, sanoo professori ja väitöskirjan ohjaaja Mikko Pakarinen HUSista.
”Merkkiaineen avulla saisimme selville, ketkä tarvitsevat tehostettua seurantaa ja mahdollisen maksansiirron. Jos muut, riippumattomat tutkimukset vahvistavat ennustevaikutuksen, sappitieatresiaa sairastavilta vastasyntyneiltä voisi selvittää merkkiaineen verinäytteestä leikkauspäivänä”, Iiris Nyholm kertoo.
Lääkehoidon valinta helpottuu
Uusia sappihappoaineenvaihduntaan vaikuttavia lääkeaineita on jo käytössä, ja lisää on tulossa. Nyholmin tutkimuksessa selvisi myös, että FGF19-kasvutekijän avulla voitaneen ennustaa, hyötyykö potilas uusista lääkehoidoista. Ensimmäisiä tuloksia näistä tutkimuksista on odotettavissa vuoden sisällä.
Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että verikokeesta tutkittava FGF19-kasvutekijä voi kertoa tarkemmin myös maksavaurion patologiasta.
Tutkimuksessa oli HUSissa sekä Kings College -sairaalassa hoidetun 87 sappitieatresiaa sairastavan lapsen veri- ja maksanäytteet. Verinäytteistä mitattiin sappihappojen määrä, tyypitettiin sappihapot ja etsittiin merkkiaineita. Maksanäytteitä mallinnettiin ja tyypitettiin tietokoneavusteisesti.
Suomen sappitieatresia-potilaiden hoito on keskitetty HUSiin ja heistä on koko maailman mittakaavassa ainutlaatuiset seurantatiedot pitkältä aikaväliltä. Suomessa sappitieatresia todetaan noin neljällä vastasyntyneellä vuosittain.
Tutkimusartikkeli:
https://journals.lww.com/hep/Abstract/9900/Serum_fibroblast_growth_factor_19_predicts.251.aspx
Lisätietoa:
väitöskirjatutkija, LL Iiris Nyholm, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, Lastentautien tutkimuskeskus iiris.nyholm@helsinki.fi
osastonylilääkäri, prof. Mikko Pakarinen, HUS Lasten ja nuorten sairaudet mikko.pakarinen@hus.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudenmaan alueella. Meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder den 11 maj 20268.5.2026 08:25:11 EEST | Pressmeddelande
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder måndagen den 11 maj 2026 för att besluta om förslaget till sammanslutningens stämma om ramen för budgeten för 2027. Sammanslutningens styrelse behandlar också verksamheten och ekonomin för januari–mars 2026 samt valet av resultatområdesdirektör för Diagnostikcentrum och resultatområdesdirektör för Medicinska tjänster. Föredragningslistan för mötet finns här. Sammanslutningens styrelse leder HUS verksamhet, förvaltning och ekonomi. Sammanslutningens styrelse har 17 ledamöter och av dem är två företrädare för Helsingfors universitet. Sammanslutningens styrelse sammanträder cirka en gång per månad. Sammanslutningens stämma är HUS högsta beslutande organ. Sammanslutningens stämma godkänner HUS budget, bokslut och strategi. Medlemmar i den är fem stämmorepresentanter som har utsetts av Nylands välfärdsområden och Helsingfors stad. Sammanslutningens stämma sammanträder minst två gånger per år. HUS medietjänst betjänar medier måndag–torsdag kl. 10–1
HUSin yhtymähallitus kokoontuu 11.5.20268.5.2026 08:25:11 EEST | Tiedote
HUSin yhtymähallitus kokoontuu maanantaina 11.5.2026 päättämään vuoden 2027 talousarvion kehysesityksestä yhtymäkokoukselle. Yhtymähallitus käsittelee myös tammi-maaliskuun 2026 toimintaa ja taloutta sekä päättää Diagnostiikkakeskuksen tulosaluejohtajan ja Medisiinisten palveluiden tulosaluejohtajan valinnasta. Kokouksen esityslistan pääset lukemaan täältä. Yhtymähallitus johtaa HUSin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Yhtymähallituksessa on 17 jäsentä, joista kaksi on Helsingin yliopiston edustajia. Yhtymähallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Yhtymäkokous on HUSin ylintä päätösvaltaa käyttävä elin. Yhtymäkokous hyväksyy HUSin talousarvion, tilinpäätöksen ja strategian. Sen jäseniä ovat Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin nimeämät viisi yhtymäkokousedustajaa. Yhtymäkokous kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi. Katso poikkeusaukioloajat
Fosterdiagnostiska enheten flyttar till Öronsjukhuset7.5.2026 13:03:59 EEST | Pressmeddelande
Enheten flyttar till tillfälliga lokaler på grund av totalrenoveringen av Kvinnokliniken och byggarbeten som föregår totalrenoveringen. Verksamheten i tillfälliga lokaler beräknas pågå i uppskattningsvis tre år.
Sikiötutkimusyksikkö muuttaa Korvasairaalaan7.5.2026 13:03:59 EEST | Tiedote
Yksikkö muuttaa väistötiloihin Naistenklinikan peruskorjauksen ja siihen liittyvien edeltävien rakennustöiden vuoksi. Väistö kestää arviolta kolme vuotta.
Sjunkande abort- och födelsetal förklaras främst av samhällsförändringar – inte preventivmedelspolitik7.5.2026 07:39:24 EEST | Pressmeddelande
Antalet aborter och förlossningar bland unga kvinnor har minskat tydligt i Norden under de senaste 50 åren. I dag är antalet kvinnor som föder barn före 25 års ålder mindre än en tiondel av nivån på 1970-talet. Utvecklingen har gått i samma riktning i alla nordiska länder, trots skillnader i ländernas preventivmedelspolitik och servicelösningar.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme