Savonkadun ympäristöön esitetään uutta toimitilaa ja asuntoja

Savonkadun alue sijaitsee Alppilan pohjoisosassa muutaman sadan metrin päässä Pasilan asemalta. ”Savonkadun suunnittelualue on keskustan laajenemisaluetta ja maankäyttöratkaisut tulee suunnitella kantakaupungin rakenteeseen sovittaen ja Pasilan keskusta-aluetta tukien. Kaupungin omistamat toimitilatontit kantakaupungissa ja Pasilassa ovat vähissä, joten Savonkadun kehittäminen on merkittävä laajentumissuunta Pasilan toimitilarakentamisessa”, taustoittaa kiinteistökehityspäällikkö Ilkka Aaltonen.

Savonkatu yhdistää uutta ja vanhaa

Aluetta hallitsevat nykyisin avokallioiset rakentamattomat alueet isoine korkeuseroineen. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi oppilaitosrakennusta radan varressa. Suunnittelun arkkitehtina toimii JKMM Arkkitehdit. Arkkitehtuurilla haetaan korkeatasoista, tiivistä kaupunkirakennetta ja yhdistävää luonnetta historiallisen Alppilan alueen ja uuden Keski-Pasilan välille. Asuinkortteleiden ja toimitilakortteleiden väliin jää jatkossakin vihervyöhyke avokallioineen. Oppilaitosrakennusten tulevat toiminnot sekä näistä vanhemman suojelutarve huomioidaan osana suunnittelua.

Alueen halkaisevalle viheralueelle tarkastellaan viheryhteyttä ja virkistysreittiä. Suunnittelun yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta radan ylittävälle kävely- ja pyöräilysillalle, joka tulevaisuudessa toimisi suorana jatkeena Savonkadun ylittävälle uusimistarpeessa olevalle sillalle. Sillalta olisi yhteys myös Veturitalleille.

Pysäköinti on tarkoitus toteuttaa keskitettynä Savonkadun itäpuolen toimistorakennusten alle. Pysäköinti mitoitetaan palvelemaan kaikkia alueen tulevia käyttäjiä ja myös yhteiskäyttö- ja sähköautoilun tarpeet tutkitaan osana suunnittelua.

Energiatehokkaat ratkaisut ja jakamistalous tukevat Hiilineutraali Helsinki 2035 –ohjelman tavoitteita

Suunnittelun tavoitteena on toteuttaa alueen toimintoja keskitetysti, jolloin saavutetaan tehokkaampia ratkaisuja kuin yksittäiseen kiinteistöön toteutettuna. Alueen keskiössä on yhteisö, joka jakaa resurssejaan työyhteisöjen ja asukkaiden välillä. Asukkaat, alueen toimijat ja käyttäjät otetaan mukaan konseptin kehittämiseen. Rakennettavien rakennuksien käyttöasteen nostamista tilaresurssien jakamisen kautta suunnitellaan yhdessä kiinteistöalan startup Tractr Oy:n kanssa.

Alueen energiakokonaisuuden kehityssuunnittelun toteutuskumppanina on Helen Oy. Korkean alueellisen energiatehokkuuden saavuttamiseksi keskitytään paikallisten resurssien, kuten geoenergian, aurinkosähkön ja -lämmön, hyödyntämiseen.

Kehittämissuunnittelun ja asemakaavamuutoksen tavoitteena on kehittää keskeisellä sijainnilla oleva alue kantakaupunkimaiseksi, aktiiviseksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi uusine työpaikkoineen, asuntoineen ja palveluineen huomioiden korkeatasoinen arkkitehtuuri ja Helsingin ilmastotavoitteet.

Uusi rakentaminen sijoittuu pääosin katujen varsille muodostaen kantakaupungille ominaista urbaania ympäristöä. ”Savonkadun ympäristössä tutkitaan alueen erilaisia mahdollisuuksia merkittävälle uudisrakentamiselle – toimitilarakentamisen osalta alustavana tavoitteena on noin 160 000 kerrosneliömetriä, lisäksi alueelle tutkitaan asuinrakentamista”, kertoo kantakaupungin asemakaavoituksen tiimipäällikkö Hanna Pikkarainen. ”Alueen rakentamisella tuetaan monimuotoisesti Pasilan aseman vaikutusalueen modernien toimistotyöpaikkojen kysynnän täyttämistä. NCC on alustavasti kiinnostunut sijoittamaan myös oman pääkonttorinsa alueelle”, lisää Pikkarainen.

Päätös kehittämisvarauksesta käynnistää vuorovaikutuksen

Kaupunkilaiset kutsutaan mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan alueen kehittämiseen useammassa hankkeen vaiheessa. Kehittämisvaraukseen pohjautuvan asemakaavatyön aikana kaupunkilaiset voivat tutustua ja kommentoida eri suunnitelmavaihtoehtoja ja myöhemmin asemakaavamuutosta.

Asukkaiden ja alueen eri käyttäjien lisäksi yhteistyö lähialueiden muiden maanomistajien kanssa on tärkeää. ”Savonkadun ympäristöä halutaan elävöittää ja liittää tehokkaasti nykyisiin kantakaupungin toimintoihin. Yhdessä NCC:n ja yhteistyökumppaneiden kanssa haemme eri vaihtoehtoja aktiivisen osallistamisen kautta”, kuvaa Pikkarainen.

Kehittämisvarauksessa kaupunki antaa kumppanille luvan suunnitella kaupungin omistamalle maalle. Varauksen käsittely alkaa Kaupunkiympäristölautakunnassa 15.9.2020. Varauksesta päättää kaupunginhallituksen elinkeinojaosto kaupunkiympäristölautakunnan esityksestä vielä tämän syksyn aikana. Kehittämisvaraus on voimassa kaksi vuotta. Varaus ei vielä mahdollista tontin luovuttamista, vaan kaupunki päättää toteutukseen tähtäävästä tontinvarauksesta erikseen.

Asemakaavoitus käynnistyy kehittämisvarauksen yhteydessä vuonna 2021. Rakentaminen alkaisi aikaisintaan vuonna 2023.