SDP EDUSKUNTA

SDP:n Mäkisalo-Ropponen: ryhmäpuheenvuoro Agenda 2030 kestävän kehityksen keskustelussa

Jaa

Tulevaisuusvaliokunnan jäsen Merja Mäkisalo-Ropposen ryhmäpuhe valtioneuvoston Agenda2030 -selontekoon.

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander

Arvoisa puhemies!

Läpileikkaavana teemana sekä Agenda 2030- selonteossa että lausuntovaliokuntien ja asiantuntijoiden lausunnoissa on tarve systeemisen kestävyysmurroksen aikaansaamiselle koko yhteiskunnassa. Tässä puheenvuorossa tuon esille joitakin kestävyysmurroksen välttämättömiä reunaehtoja.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa korostui ympäristön nopeasti huononeva tila. Maailman talousfoorumin mukaan ilmastonmuutoksen torjunnan epäonnistuminen ja luonnon monimuotoisuuden romahdus ovat nousseet kuuden vakavimman ihmiskuntaa uhkaavan riskin joukkoon.

Vaikka useita asiantuntijoiden ja myös valiokuntien lausuntoja yhdistää näkemys tarvittavien systeemisten muutosten vaikeudesta ja raskaudesta, niin useimmat toteavat muutosten olevan samalla myös merkittävä taloudellinen mahdollisuus ja tulevaisuusinvestointi kestävään työllistävään kasvuun. 

Sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden rinnalla on puhuttava myös kulttuurisesta kestävyydestä, sillä murrokselliset ratkaisut edellyttävät huomion kiinnittämistä niihin tapoihin, arvoihin ja merkityksiin, joiden varassa elämäntapamme rakentuu.

Esimerkiksi kulutuksen eetos on sulautunut kulttuuriimme ja koska kulutuskulttuuria olisi kestävyysmurroksessa suunnattava kiertotalouteen, muutoksen on tapahduttava myös yksilöiden identiteetissä ja toimintatavoissa, joihin puolestaan vaikuttavat yhteisöllisessä toiminnassa ilmenevät kulttuuriset tavat, tottumukset ja arvostukset. 

Kestävyysmurroksen kulttuurin tukemiseksi olisi syytä vahvistaa tieteidenvälistä kestävyystutkimusta etenkin ihmistieteiden piirissä.

Arvoisa puhemies,

Politiikkajohdonmukaisuus on merkittävä osa Agenda2030-toimenpideohjelmaa ja tulevaisuusvaliokunta on jo pitkään lausunut politiikkajohdonmukaisuuden, ilmiöpohjaisen budjetoinnin sekä bkt-mittaria täydentävien kestävän hyvinvointitalouden mittareiden tarpeesta, joilla voidaan seurata kestävän kehityksen edistymistä pitkäjänteisesti yli budjetti- ja vaalikausien.

Erityisen tärkeää on luontopääoman ja inhimillisen pääoman seurannan kehittäminen ja kytkeminen talouden seurannan yhteyteen. Meidän on opittava myös laskemaan toimimattomuuden hintaa eli sitä, mitä maksaa inhimillisesti, ekologisesti ja taloudellisesti jos emme edisty kestävän kehityksen tavoitteissa.

Tulevaisuusvaliokunta ehdottaa kehitettäväksi myös erityistä tulevaisuusarviointia, jolla voidaan arvioida ennakointitiedon hyödyntämistä lainsäädännön valmistelutyössä. Tarkastusvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan yhteiskuulemisessa syksyllä 2021 nousi esille myös tarve vahvistaa riskien arvioinnin, varautumisen ja ennakointitoiminnan välistä kytkentää valtionhallinnossa.

Politiikkajohdonmukaisuudessa korostuu myös ilmiöpohjaisen lähestymistavan, esimerkiksi ilmiöpohjaisen budjetoinnin merkitys. Toimenpiteitä konkretisoivat, koordinoivat ja arvioivat tiekartat ja seurantamittaristot ovat keskeisiä politiikkajohdonmukaisuuden ja tietoon perustuvan päätöksenteon välineitä. Kehityksen etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista tulee arvioida systemaattisesti yli hallituskausien.

Tärkeää on saada kaikki yhteiskunnan jäsenet, myös lapset, nuoret, maahanmuuttajat, erityisryhmät ja ikääntyneet mukaan aktiivisiksi toimijoiksi ja kestävyysmurroksen tekijöiksi. Konkreettinen yhteistyö lisää työn ja arjen toimien mielekkyyttä ja luottamusta siihen, että kukaan ei jää jälkeen tai yksin. Osallistuminen etenkin arkea muuttavista ja parantavista muutoksista päättämiseen on tehokas tapa edistää kansankunnan henkistä, tulevaisuuteen suuntaavaa resilienssiä. Kansalaiskeskustelussa on kyettävä tuomaan esiin erilaisia kantoja ja näkökulmia ja keskusteltava avoimesti sekä murroksen hyvistä että huonoista seurauksista.

Arvoisa puhemies,

Lopuksi muutama sana toivon viestin tärkeydestä. Useissa asiantuntijalausunnoissa toivottiin tunnetason parempaa huomiointia viestinnässä. Ihmiset tarvitsevat mahdollisuuden ympäristösyyllisyyden, surun ja suuttumuksen tunteiden tunnustamiseen.

Samaan aikaan yhteisöllinen tuki, myötätuntoinen kohtaaminen, myönteiset tulevaisuuskuvat, ylpeydenaiheet ja merkityksellisyyden ja toivon korostaminen ovat tärkeitä kaikille ja etenkin nuorille. Ne mahdollistavat tunteiden kanavoimisen kansalaisaktiivisuudeksi.   Tarvitaan entistä laajempaa viestintää siitä, että on monenlaisia toimia, valintoja ja kulutuspäätöksiä, joiden kautta itse kukin voi kantaa vastuuta kestävyysmurroksen edistämisestä.

Vastuuta kestävästä kehityksestä ei kuitenkaan saa vyöryttää ensisijaisesti yksilötasolle, vaan päättäjien on luotava kestävälle toiminnalle uskottavat ja toivoa antavat suuntaviivat ja edellytykset. Tämä näkökulma korostui varsinkin nuorilta saaduissa lausunnoissa. Parhaiten muutokseen innostavat positiiviset esimerkit läheltä ihmisen omaa arkea.  Kestävästä tulevaisuudesta on tehtävä ihmisen kokoinen ja näköinen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Lataa

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Matias Mäkynen: "Kokoomuksella hyvät tavoitteet, mutta huonosti toimivat keinot"26.11.2021 13:32:07 EET | Tiedote

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kiittää kokoomusta vahvasta sitoutumisesta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen nostamiseen vaihtoehtobudjetissaan. Vaikka valtiovarainministeriö epäröi laskelmissaan julkisten TKI-investointien kannattavuutta, on tärkeää, että investointeihin sitoudutaan yli hallitus-oppositio -rajan. - Tutkimustoimintaan satsaaminen on tärkeää, mutta rahoituksen ottaminen kaikista heikoimmassa asemassa olevilta ei ole kestävää. Kokoomuksen leikkaukset työttömien toimeentuloon lasketaan sadoissa miljoonissa, asumistuki mukaan luettuna yli miljardissa. Tämä olisi katastrofi monen pienituloisen toimeentulon kannalta ja erittäin epäoikeudenmukaista, sanoo Mäkynen. Kokoomus perustelee leikkauksia kannustinloukkujen purkamisella. Tutkimusten mukaan suomalaisen sosiaaliturvan kannustinongelmat eivät kuitenkaan liity sosiaaliturvan tasoon tai ratkea etuuksia heikentämällä. Päinvastoin, työttömyysturvan sovittelu on kansainvälisesti vertaillen erittäin kannustava

SDP:n ja eduskunnan globaaliryhmän puheenjohtaja al-Taee: Suomalaiset järjestöt tekevät tarpeellista kehitysyhteistyötä maailmalla26.11.2021 11:00:07 EET | Tiedote

Ulkoministeriö on myöntänyt yhteensä noin 276 miljoonaa euroa rahoitusta kehitysyhteistyöohjelmiin vuosille 2022-2025. Myönnetyt tuet ovat ohjelmatukia ja ne ovat osa kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyöhön suunnattua kehitysyhteistyömäärärahaa. Ohjelmatuet ovat merkittävä osa Suomen kehityspolitiikan ja kansalaisyhteiskuntalinjauksen toimeenpanoa. Kansanedustaja al-Taee näkee tämän erittäin positiivisena asiana.

Eduskunnan Saaristomeriryhmä: Itämeri ei pelastu vain juhlapuheilla – vaikuttavia toimenpiteitä tarvitaan ja niistä päätetään nyt25.11.2021 16:34:27 EET | Tiedote

Hallitus on piakkoin päättämässä mihin ympäristötoimenpiteisiin ja millä ehdoilla Suomen CAP-suunnitelmassa rahaa kohdennetaan. Tämä pian valmistuva Suomen vuosien 2023-2027 CAP-suunnitelma vaikuttaa siihen miten hyvin Saaristomeren ravinnevirtoihin saadaan käänne vuoteen 2027 mennessä ja voidaanko pääministeri Marinin hallituksen huhtikuinen päätös Saaristomeriohjelman perustamisesta vaikuttavasti toteuttaa. Nyt on viime kädessä kyse siitä saadaanko Saaristomeren valuma-alue pois HELCOMin hotspot-listalta vuoteen 2027 mennessä, eduskunnan Saaristomeriryhmän puheenjohtajat Kai Mykkänen, kok ja Eeva-Johanna Eloranta, sdp korostavat. -Vuosikaudet ympäristötoimenpiteet ovat olleet tehottomia eikä parannusta ole nytkään näköpiirissä. Jos Itämerta suojellaan vain juhlapuheissa, ei tilanne koskaan korjaannu. Kyse ei ole edes rahasta vaan ainoastaan sen järkevästä kohdentamisesta, toteaa Mykkänen. - Kierrätysravinteen käytön täytyy olla viljelijälle kannattavaa. Jos kaupasta saa teollista lan

SDP:n Eveliina Heinäluoma ehdottaa pohjoismaista säätelyä esteettisille pistoshoidoille23.11.2021 15:36:37 EET | Tiedote

Kauneudenhoidon asiakkaat eivät tällä hetkellä voi varmistua esteettisten pistoshoitojen toteuttajan koulutuksesta, mikäli tämä ei ole terveydenhuollon ammattilainen. Suomessa kaikkien muiden täyteaineiden paitsi botuliinin osalta hoitojen tarjoajalta ei edellytetä terveydenalan koulutusta. Eveliina Heinäluoma ehdottaa, että pistoshoitojen antaminen rajataan pohjoismaissa vain terveydenhuollon ammattilaisille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme