SDP:n Matias Mäkynen: “Ensi vaalikaudella järjestettävä laaja kokeilu nelipäiväisestä työviikosta”

Britanniassa järjestettiin viime vuonna maailman laajin nelipäiväisen työviikon kokeilu, johon osallistui 61 työpaikkaa ja noin 2900 työntekijää.
- Nelipäiväisen työviikon ajatuksena on, että työstä maksetaan edelleen sama palkka ja työntekijälle jää enemmän vapaa-aikaa. Britanniassa päättyneen laajan kokeilun tulokset ovat sen tasoisia, että Suomessakin tulisi viimein lopettaa aiheesta SDP:lle naljailu ja nähdä nelipäiväinen työviikko realistisena ja toivottavana lähitulevaisuuden kehityssuuntana. Tämä olisi paitsi työntekijöiden, myös yritysten kannalta järkevää, Mäkynen toteaa.
Tutkimukseen osallistuneet saivat neljässä päivässä enemmän töitä aikaan kuin viidessä päivässä. Lisäksi he alkoivat voimaan paremmin sekä fyysisesti että psyykkisesti. Myös poissaoloja kertyi vähemmän ja henkilöstön halu pysyä työpaikassaan parani, mistä syntyi säästöjä rekrytointikuluihin. Tuottavuuden kasvu syntyi hyvinvoinnin paranemisen lisäksi siitä, että työpäiviä tehostettiin karsimalla muun muassa kokousten ja työmatkojen määrää niin, että varsinaisille työtehtäville vapautui enemmän aikaa. Yli 90% kokeiluun osallistuneista yrityksistä aikoo toistaiseksi jatkaa nelipäiväistä työviikkoa.
- Kokeilu osoitti nelipäiväisen työviikon olevan kaikin puolin järkevä ja kokeilemisen arvoinen ratkaisu sekä työntekijöiden että yritysten kannalta. Siksi ensi vaalikaudella tulisi järjestää vastaava laaja kokeilu myös Suomessa. Kun työntekijät voivat paremmin ja poissaoloja kertyy vähemmän, mahdollisesti myös sairausvakuutusmaksuja voitaisiin laskea kokeilussa mukana oleville, Mäkynen jatkaa.
- Työuupumus on nykyään valtavan yleistä, ja sen seurauksena myös Suomeen on rantautunut keskustelu quiet quitting -ilmiöstä. Siinä ajatuksena on, että työssä tehdään vain rooliin määritellyt tehtävät ja omaa vapaa-aikaa arvostetaan niin, ettei esimerkiksi ennalta sopimattomiin ilta- tai viikonlopputehtäviin tai muuhun jatkuvaan yllättävään joustamiseen suostuta automaattisesti oman terveyden ja onnellisuuden kustannuksella. Tämä on mielestäni oikea suunta kohti terveempää työskentelykulttuuria. Samaan aikaan täytyy kuitenkin turvata yritysten tuottavuus. Britannian kokeilu osoittaa, että molemmat ovat mahdollisia samanaikaisesti, Mäkynen päättää.
Yhteyshenkilöt
Matias MäkynenKansanedustaja
Puh:040 509 4409Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA
Kim Berg (SDP): Regeringen kan inte längre blunda för välfärdsområdenas finansieringsproblem2.11.2025 12:48:13 EET | Pressmeddelande
Välfärdsområdenas ekonomi har hamnat i ett ohållbart läge, vilket hotar tillgången till social- och hälsovårdstjänster. Riksdagsledamot Kim Berg (SDP) kräver att regeringen omedelbart vidtar åtgärder för att rätta till finansieringslagen.
SDP:n Kim Berg: Hallitus ei voi enää sivuuttaa hyvinvointialueiden rahoitusongelmaa2.11.2025 12:48:13 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden talous on ajautunut kestämättömään tilanteeseen, mikä uhkaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta. Kansanedustaja Kim Berg (SDP) vaatii hallitusta ryhtymään kiireellisesti toimiin rahoituslain korjaamiseksi.
Kim Berg vald till vicepresident för Nordiska rådet30.10.2025 15:31:53 EET | Pressmeddelande
Nordiska rådet har valt riksdagsledamot Kim Berg (SDP) till rådets vicepresident. Till president valdes Ville Väyrynen (Saml). Berg fungerar som vicepresident under år 2026, då Finland och Åland är ordförandeland i Nordiska rådet.
Kim Berg Pohjoismaiden neuvoston varapresidentiksi30.10.2025 15:31:53 EET | Tiedote
Pohjoismaiden neuvosto on valinnut kansanedustaja Kim Bergin (SDP) neuvoston varapresidentiksi. Neuvoston presidentiksi valittiin Ville Väyrynen (Kok.). Berg toimii varapresidenttinä vuonna 2026, jolloin Suomi ja Ahvenanmaa ovat Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa.
SDP:n Aki Lindén: Miten soterahoituksen kriisi ratkaistaan30.10.2025 12:45:24 EET | Tiedote
Keskustelu soterahoituksen riittävyydestä ja eräiden hyvinvointialueiden suoranaisesta kriisistä on käynyt viime päivinä kuumana. Tämä ei ole ihme, sillä yt-neuvotteluja käydään jo 16 alueella 22:sta, ja joillakin niistä on uhattuna satoja työpaikkoja. Irtisanomiset johtaisivat palveluiden rajuun heikentymiseen. Myös poliittinen keskustelu on kiivasta. Hyvinvointialueiden valtionrahoitus muodostaa 30 % valtion vuoden 2026 talousarviosta. Merkittävin yksittäinen syy tilanteeseen on hyvinvointialueiden aloitusvuoden 2023 korkea inflaatio ja muu voimakas kustannustason nousu, joita ei vuonna 2021 säädetyssä hyvinvointialueiden rahoituslaissa voitu ennakoida. Vuoden 2023 kustannukset ylittivät 5 % (1,4 miljardia euroa) alueiden rahoituksen. Tämä toistui lievempänä (1,1 miljardia euroa) vuonna 2024. Tätä ei alueiden enemmistö pysty kuromaan umpeen vuoteen 2026 mennessä, vaikka taloustilanne vuosina 2025 ja 2026 on parempi. Nykyisen hallituksen olisi pitänyt reagoida tähän jo vuonna 2024 pid
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
