SDP EDUSKUNTA

SDP:n ryhmäpuheenvuoro UTP-selonteon palautekeskustelussa 9.6.2021

Jaa

Kansanedustaja Erkki Tuomioja
Sosialidemokraattinen ryhmäpuheenvuoro Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon palautekeskustelussa 9.6.2021


Arvoisa Puhemies!

Ulkoasiainvaliokunta on yksimielisesti voinut yhtyä selonteon suuriin linjauksiin. Se ei poista erilaisia painotuseroja ryhmien kesken, mutta alleviivaa ymmärrystä siitä miten yhteinen näkemys ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisistä linjauksista on Suomessa edelleen tärkeä, turvallisuuttamme ja vaikutusmahdollisuuksiamme vahvistava asia. Sen saavuttamista tukee parlamentaarisen seurantaryhmän osuus selontekoprosessissa, kuten valiokunta mietinnössään painottaa.

Sosialidemokraatit yhtyvät selonteon painotuksiin ja näkemyksiin laaja-alaisesta turvallisuudesta ja siitä, miten maailman tilanne edellyttää meiltä varautumista, valppautta ja vaikuttamista. Ydinaseet, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja maailmanlaajuiset pandemiat ovat koko ihmiskuntaa koskettavia eksistentiaalisia uhkia. Ne on sellaisina myös mietinnössä asianmukaisesti huomioitu.

Vaikka uudet laaja-alaiseen turvallisuuteen kohdistuvat uhat eivät ole syntyneet sotilaallisesta voimankäytöstä eikä niitä sotilaallisin keinoin voida ratkaista olemme nähneet perinteisen voimapolitiikan paluun, myös lähialueillamme. Siitä seuraa, että meidänkin on varauduttava sekä kansallisin toimin että kansainvälisessä yhteistyössä estämään aseellisten konfliktien ja Suomen turvallisuutta ja yhteiskunnan toimintakykyä vaarantavien tilanteiden syntyminen sekä Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin.

Suomen puolustuskyvyn kehittäminen linjataan yksityiskohtaisemmin tämän selonteon pohjalta valmisteltavassa puolustusselonteossa. Sitä tuetaan laajalla kansainvälisellä puolustusyhteistyöllä, jossa keskeisimmässä asemassa on yhteistyömme Suomen tavoin sotilaallisesti liittoutumattoman Ruotsin kanssa. Emme Suomen puolelta aseta rajoja, kuinka pitkälle yhteistyössä voimme mennä.

Me emme käytä puolustusyhteistyöhön kuuluvaa harjoittelua mielenilmaisuihin vaikka sellaisiakin pyrkimyksiä esiintyy. Kansainvälisen harjoitustoiminnan ainoa signaaliarvo on meille siinä, että se kertoo meidän käyttävän sen kehittämää osaamista ja yhteistyökykyä oman puolustuskykymme uskottavuuden ja kyvykkyyden vahvistamiseen.

Meille keskeinen yhteistyön foorumi on Euroopan Unioni, jonka yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamisessa olemme täysipainoisesti mukana ja jonka kehittämisessä on edelleen paljon työtä tehtävänä.

Tilanteessa, jossa monet maat ja äärinationalistiset toimijat murentavat avoimesti tai tosiasiallisesti monenkeskistä sääntöpohjaista kansainvälistä yhteistyötä tarvitsemme EU:n johtajuutta tämän yhteistyön. puolustamisessa ja vahvistamisessa. Unionin sitoutumisesta demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen ei saa syntyä epäilyjä.

Turvallisuus edellyttää meiltä laaja-alaista varautumista myös huoltovarmuuden, kyberturvallisuuden ja yleensä ihmisten arjen turvallisuuden osalta. Tärkeätä on huolehtia siitä, että Suomi pysyy maana, jossa ei muodostu sellaisia sisäisiä ihmisiä erottelevia ja vastakkain asettavia jakolinjoja, jotka synnyttävät turvattomuutta ja jota maamme rajojen ulkopuolelta voitaisiin käyttää hyväksi.

Turvallisuuspolitiikka ei ole vain varautumista, vaan sen täytyy olla myös aktiivista vaikuttamista. Valiokunta painottaakin aivan oikein aloitteellisen osallistumisen merkitystä työssä ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseksi sekä ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseksi. Tämä kaikki on myös sotilaallisten konfliktien ennaltaehkäisyä.

Näihin turvallisuuteen kohdistuviin haasteisiin voidaan kestävästi ja menestyksellisesti vastata vain laajassa monenkeskisessä sääntöpohjaisessa yhteistyössä. Erityisen huomion saa mietinnössä ansaitusti työ, mitä tehdään YK:ssa, Euroopan neuvostossa ja ETY-järjestössä.

Ihmisoikeusperustaista ulkopolitiikkaa toteuttavan Suomen on tärkeätä reagoida voimapolitiikan käyttöön ja ihmisoikeusloukkauksiin johdonmukaisesti kaikkialla missä sitä kansainvälistä oikeutta rikkovalla tavalla esiintyy. Reagointi ei saa olla vain ilmaus moraalisesta närkästyksestä vaan sen tulee perustua harkintaan siitä, miten voitaisiin tehokkaimmin vaikuttaa loukkauksien lopettamiseen ja siihen, että rikoksiin syylliset saataisiin vastuuseen. Dialogin ja diplomatian käyttö on erityisen tarpeen suurvaltajännitteiden leimaamassa kansainvälisessä tilanteessa.

Ydinasevallat modernisoivat ja kehittävät nyt myös ydinasejärjestelmiään. Tammikuussa voimaan astuneeseen YK:n ydinasekieltosopimukseen liittyminen on yksi Suomellekin avoin tapa olla edistämässä todellista ydinaseriisuntaa, johon ydinasevallat ovat ydinsulkusopimuksessa ovat sitoutuneet. Asevalvonta ja esim. autonomisten asejärjestelmien säätely ovat myös selonteossa ja mietinnössä asianmukaisesti esillä.

Peruuttamattoman keskinäisriippuvuuden maailmassa ei kukaan voi uskotella elävänsä muusta irrallisessa lintukodossa. Me Suomessa ymmärrämme tämän ja luotamme siihen, että kun pidämme omat asiamme ja valmiutemme kunnossa, pystymme myös asettamaan osaamisemme ja yhteistyökykymme kansainvälisen yhteistyön käyttöön ja antamaan rakentavan panoksemme yhteisten ongelmien ratkaisemiseen kaikkien turvallisuutta lujittavalla tavalla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Erkki TuomiojaKansanedustaja

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

Socialdemokraterna i Nordiska rådet: Norden är en styrka i framtidens pandemikamp24.6.2021 10:05:39 EEST | Tiedote

Pandemin har lett till stora störningar i vardagen för många både privatpersoner och företag över gränserna i Norden. Därför måste vi i Norden vara förenade i att utveckla och producera vacciner, så att vi är redo att snabbt kunna öppna våra samhällen nästa gång vi möter en aggressiv virusmutation. För första gången på ett sekel står världen inför en pandemi. Världens länder har reagerat på olika sätt på utmaningarna från pandemin. I de nordiska länderna har vi i allmänhet gjort det bra. Vi har få dödsfall och våra ekonomier verkar komma genom krisen utan stora motgångar. Vi kan vara stolta över det. Vi kan ändå börja se ljuset i slutet av tunneln. Pandemin har dock visat att vi i Norden är sårbara vad gäller vaccinutveckling och vaccinproduktion, men så behöver det inte vara. I Norden har vi en lång tradition av en stark sjukvårdssektor, eftersom vår höga utbildningsnivå ger tillgång till en välutbildad arbetskraft och att våra offentliga välfärdssystem fokuserar på att skapa största

Pohjoismaiden neuvoston sosiaalidemokraatit: Pohjola on voimatekijä tulevaisuuden pandemiataistelussa24.6.2021 10:05:00 EEST | Tiedote

Pandemia on haitannut suuresti niin monien yksityishenkilöiden kuin yritystenkin arkea kaikissa Pohjoismaissa. Tämän takia meidän Pohjoismaissa on toimittava yhdessä rokotteiden kehittämisessä ja tuottamisessa, jotta olemme valmiit avaamaan yhteiskuntamme nopeasti, kun seuraavan kerran kohtaamme aggressiivisen virusmutaation. Maailma on pandemian edessä ensimmäistä kertaa vuosisataan. Maailman maat ovat reagoineet eri tavoin pandemian haasteisiin. Me Pohjoismaissa olemme yleisesti ottaen selviytyneet pandemiasta hyvin. Kuolemantapauksia on ollut vähän, ja maidemme taloudet näyttävät pääsevän kriisistä ilman suuria vastoinkäymisiä. Tästä voimme olla ylpeitä. Voimme myös vihdoin alkaa nähdä valoa tunnelin päässä. Pandemia on osoittanut kuitenkin sen, että me Pohjolassa olemme haavoittuvia rokotteiden kehittämisessä ja tuottamisessa, mutta näin ei tarvitse olla. Pohjoismailla on pitkät perinteet vahvasta terveydenhuoltoalasta, sillä korkea koulutustasomme mahdollistaa hyvin koulutetun työ

Piirainen: ”On tätä yritettykin. Sote on kansanvallan voitto!”23.6.2021 14:37:24 EEST | Tiedote

– Kansanvallan näkökulmasta nyt saavutettu voitto ja lopputulos soteen on suuri askel, joka kunnioittaa demokratiaa sekä ottaa huomioon erilaiset alueet ja niiden tarpeet. Ja on tätä yritettykin, monen hallituksen aikana, kaikkiaan yli 15 vuoden aikana, kahdeksan eri hallituksen aikana, jos Paras-hanke keväältä 2006 katsotaan lähtökohdaksi, sanoo kainuulainen SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen.

SDP:n kansanedustaja Tuula Väätäinen: Tärkeä ja historiallisesti merkittävä sote-uudistus valmistuu SDP:n johdolla23.6.2021 14:15:00 EEST | Tiedote

Eduskunta on tänään 23.6.2021 äänestänyt sote-uudistusta koskevasta lakiehdotuksesta. Eduskunnan suuri sali hyväksyi lakiehdotuksen hallituspuolueluiden enemmistöllä. Kyseessä on historiallinen uudistus, jonka myötä Suomessa kuntien ja kuntayhtymien järjestämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä pelastustoimen järjestäminen siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä 22:n leveämmät hartiat omaavien hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Sote-uudistus vahvistaa julkista terveydenhuoltoa ja ihmisten välistä yhdenvertaisuutta. Tasa-arvoiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut turvataan riippumatta asuinpaikasta tai lompakon paksuudesta. - Sote-uudistus on käynyt pitkän matkan saavuttaakseen tämän pisteen. Uudistusta on yritetty saada valmiiksi yli 10 vuotta eri hallituskokoonpanojen voimin. Olen iloinen ja erittäin huojentunut, että tämän prosessi on nyt maalissa ja Suomeen saadaan vihdoin sote-uudistus. Kyseessä on historiallinen ja tärkeä uudistus, joka on verrattavissa aiempiin

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme