Selkeämmät uratoiveet ja oman osaamisen arvostaminen avaavat tradenominaisille oven kohti merkityksellistä työuraa

Tradenomien ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tutkimuksessa selvitettiin tradenominaisten työuralla edistymistä, palkan kehitystä sekä neuvottelu- ja vuorovaikutustilanteita.  

Tulosten perusteella tradenominaisten uralla eteneminen vaatii itsensä johtamista, mm. omien uratoiveiden selkeyttämistä ja työstämistä sekä poltetta ja halua uralla etenemiseen. Tärkeitä tekijöitä ovat lisäksi oma-aloitteisuus ja aktiivisuus, verkostojen kehittäminen ja hyödyntäminen sekä oman osaamisen kehittäminen työn ohella ja lisäkoulutus. 

Työn ohella rinnakkaiseen ammattiin tai yrittäjäksi 

Vuosina 2020–2021 teetetystä kyselytutkimuksesta käy ilmi, että työn sisällön kehitys on tradenominaisille palkan kehitystä tärkeämpää.  

Urakehitykseen ja palkkaan liittyvät toiveet ilmaistaan tyypillisesti kehityskeskusteluissa ja työpaikkojen vaihtojen yhteydessä tai ei koskaan. Ura- ja palkkakehitystä voivat haitata naistradenomien aikaisempi huonompi neuvottelu- tai työkokemus tai yritteliäisyyden puute, vaikka kokemuksen ja iän myötä usko itseen vahvistuukin. 

– Tradenominaisten ammatillisen kehittymisen polut näyttäytyvät moninaisina. Jatkuvaa oppimista ja osaamisen päivittämistä pidetään tärkeänä samoin kuin opiskelua työn ohella toiseen, lähinnä rinnakkaiseen ammattiin. Myös yrittäjyys nousi vahvasti esiin yhtenä vaihtoehtona päivätyön rinnalla, tutkija Anna Nikina-Ruohonen Haaga-Heliasta kommentoi. 

Tutkimuksen tekijöiden mukaan tämä lisää tarvetta ymmärtää paremmin, minkälaista on tradenominaisten yrittäjyys 2020-luvulla ja mitkä ovat sen tavoitteet ja ilmenemismuodot yksittäisten tradenominaisten kohdalla. 

Palkan pitkäaikaisvaikutuksia ei tiedosteta 

Tutkimukseen osallistuneiden tradenominaisten mielestä vaikeinta palkkaneuvotteluissa on ottaa palkka ja sen kehitys puheeksi, arvottaa oma osaaminen suhteessa muihin sekä palkkatoivomuksen perusteleminen esihenkilölle. Myös kulloisenkin työpaikan palkkatason selvittäminen oman palkkatoivomuksen perusteeksi voi olla hankalaa. 

Tutkimuksen mukaan menestyminen nykyistä paremmin palkkaneuvotteluissa edellyttää tradenominaisilta oman osaamisen tunnistamista, arvostamista ja sanoittamista sekä palkkaneuvottelutaitojen kehittämistä ja harjoittelemista etukäteen. 

– Tulosten perusteella tilausta on niin palkkaan liittyvän yleistiedon kuin palkka-avoimuuden lisäämiselle. Kun tällaista tietoa on käytettävissä, se edesauttaa palkkakeskustelujen käymistä ja oman palkankorotustarpeen perustelemista, sanoo erityisasiantuntija Joonas Kopra Tradenomeista. – Oman urakehityksen keskiössä ovat osaamisen tunnistamisen lisäksi sen aktiivinen kehittäminen. Kannustamme tradenominaisia tuomaan rohkeasti esiin osaamistaan kehitys- ja palkkakeskusteluissa, Kopra jatkaa. 

Tutkimus paljastaa, että tradenominaiset huomioivat harvoin, mitä pitkäaikaisvaikutuksia palkan kehityksellä on esimerkiksi eläkkeeseen tai vuosituloihin.  

Tämä herättää lisää kysymyksiä siitä, mitä tradenominaisten ansiotaso merkitsee koko työuraa ajatellen, mitä muut edut ja työntekoon liittyvät ratkaisut rahapalkan lisäksi merkitsevät tradenominaisille ja minkälaisilla urapoluilla he voisivat ansaita nykyistä enemmän.  

Tutkimusraportti on luettavissa  täällä.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu toteutti yhteistyössä Tradenomien kanssa tutkimuksen ”Lisäpotkua tradenominaisten urakehitykseen! Tradenominaiset liike-elämän vaikuttajina työuralla edistymisen ja palkkakehityksen näkökulmasta”, johon osallistui naistradenomeja Haaga-Helian alumnien ja Tradenomien jäsenten keskuudesta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tutkittua tietoa tradenominaisista ja hyödyntää tutkimuksen tuloksia heille suuntautuvassa koulutus-, kehittämis- ja viestintätyössä. Tutkimuksen kautta haettiin vahvempaa näkemystä tradenominaisten työuralla edistymisestä, palkan kehityksestä, neuvottelu- ja vuorovaikutustilanteista. Marraskuun 2020 ja tammikuun 2021 välillä tehtyyn haastattelututkimukseen osallistui yhteensä 15 iältään 29–49 -vuotiasta tradenominaista, joista noin puolet työskenteli isoissa, neljännes keskisuurissa ja viidennes pienissä yrityksissä ja organisaatioissa eri toimialoilla.