Selvitys: Koronakriisin vastaava päätöksenteko sivuutti sukupuolten tasa-arvon
Tiistaina 31.5. julkaistu selvitys osoittaa, että sukupuolinäkökulma ja tasa-arvotavoitteet sivuutettiin koronakriisin liittyvässä päätöksenteossa. Tasa-arvonäkökulmien puute näkyi koronatoimien sisällössä etenkin yritystukien tapauksessa.
Koronakriisiin liittyvien lakiesitysten sukupuolivaikutusten arviointi oli puutteellista. Esimerkiksi yhdenkään yritystukiin liittyvän esityksen sukupuolivaikutuksia ei arvioitu. Sukupuolinäkökulma ei ollut mukana roolissa hallituksen muiden koronapäätösten valmistelussa tai eduskunnan kriisin liittyvässä päätöksenteossa.
– Sukupuolinäkökulman sivuuttamista voi pitää epäonnistumisena sukupuolten tasa-arvoon sitoutuneelta hallitukselta. Lisäksi osana koronatoimia tehtiin vain vähän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen kohdennettuja toimia ja investointeja tasa-arvolle tärkeisiin hoivapalveluihin, arvioi yliopistotutkija Anna Elomäki Tampereen yliopistosta.
Yritystuet olivat koronatoimien euromääräisesti suurin kokonaisuus, mutta niiden jakautuminen eri toimialoille ei ollut tasa-arvonäkökulmasta täysin tasapainoinen. Koronakriisi koetteli etenkin kriisin alkuvaiheessa erityisesti naisenemmistöisiä toimialoja ja naisyrittäjiä. Tästä huolimatta analyysin kohteina olleista, vuonna 2020 myönnetyistä suorista yritystuista 38 prosenttia tuista kohdistui miesenemmistöisille aloille ja vain 14 prosenttia naisenemmistöisille aloille, loput tasatoimialoille.
– Business Finlandin koronahäiriötuki oli selvästi merkittävin osa vuonna 2020 myönnetyistä koronayritystuista, mutta vain 11 prosenttia tästä lähes miljardista eurosta myönnettiin naisenemmistöisille aloille. Päätöksenteon tueksi olisi ollut tärkeää tehdä arvio sukupuolivaikutuksista, sanoo Tampereen yliopiston tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg.
Yksilöitä kriisissä tukeneet toimet kohdentuivat sukupuolinäkökulmasta tasaisemmin. Miehet ja naiset hyötyivät sosiaaliturvan väliaikaisista muutoksista, kuten yrittäjien työmarkkinatuesta, keskimäärin yhtä paljon.
Selvitys liittyy valtioneuvoston kanslian rahoittamaan VN-TEAS hankkeeseen Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa. THL:n johtamassa hankkeessa olivat mukana Kela,Tilastokeskus ja Tampereen yliopisto.
– Toisaalta tilapäiset koronaetuudet omalta osaltaan toistivat työmarkkinoilla jo olemassa olevia sukupuolieroja, jotka johtuvat työmarkkinoiden jakautumisesta mies- ja naisvaltaisiin toimialoihin ja ammatteihin, arvioi tutkija Tapio Räsänen Kelasta.
Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -selvitys on luettavissa verkossa.
Yhteyshenkilöt
Lisätietoa
Yliopistotutkija Anna Elomäki, Tampereen yliopisto, 050 437 7562
Tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg, Tampereen yliopisto, 050 512 2684
Tutkija Tapio Räsänen, Kela, Kela 020 63 41789
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Uusi 3D-tulostin mahdollistaa keraamisten tuotteiden suunnittelun joustavasti halutuilla ominaisuuksilla1.7.2022 10:30:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto ottaa käyttöön uuden keraamien 3D-tulostusteknologian. Tampereelle juuri saapunut laite perustuu tulostukseen sideaineen suihkutus -menetelmällä. Se mahdollistaa suunnittelun ja valmistuksen keraamirakenteiden toiminnallisuuden mukaan. Laitteen käyttöönotossa huomioidaan teollisuuden tarpeet yhteisissä työpajoissa.
Väitös: Yritysten tulee linjata arvonluontinsa taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten kestävyystavoitteiden kanssa23.6.2022 14:52:05 EEST | Tiedote
Vallitsevat liiketoiminta- ja arvonluontimallit korostavat edelleen liiketoiminnan ja asiakkaiden näkökulmia jättäen muut sidosryhmät vähemmälle huomiolle. KTM Riikka Tapaninahon väitöskirja tarjoaa vaihtoehtoisen mallin tyypillisille käsityksille liiketoiminnasta ja arvonluonnista. Erityisesti viimeaikaiset globaalit kriisit ovat osoittaneet, kuinka riippuvaisia olemme toisistamme ja luonnonympäristöstä niin paikallisesti kuin globaalisti. Näiden riippuvuuksien ja suhteiden ymmärtäminen tulisi olla tämän päivän johtajien ydinosaamista.
Väitös: Robotit ovat tulossa työelämään, mutta työkavereina ne koetaan uhaksi21.6.2022 15:05:10 EEST | Tiedote
YTM Nina Savelan sosiaalipsykologian väitöskirja tarkastelee robotteihin kohdistuvia ennakkoasenteita. Lisääntyvä vuorovaikutus robottien kanssa työpaikoilla herättää epämukavuutta sekä haastaa työhön ja työyhteisöön sitoutumista. Väitöstutkimus esittää, että robottien esitteleminen työntekijöinä korostaa niiden sosiaalista toimijuutta, mikä uhkaa ihmisten identiteettiä ja auktoriteettiasemaa.
Ennakkokutsu medialle: Verotutkimuksen huippuyksikön avajaistilaisuus 1.9.202221.6.2022 09:39:25 EEST | Kutsu
Verotus vaikuttaa meidän kaikkien elämään, vaikkemme sitä aina huomaa. Verotuloilla rahoitetaan hyvinvointipalvelut varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta eläkkeisiin. Verotuksella voidaan myös pyrkiä ratkomaan merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita, kuten eriarvoisuuden kasvua sekä ympäristö- ja terveysongelmia.
Väitös: Aktivoiva alkuverryttely ehkäisee liikuntavammoja lasten jalkapallossa21.6.2022 09:00:17 EEST | Tiedote
Sekä äkilliset liikuntavammat että rasitusvammat ovat yleisiä lasten jalkapalloharrastuksessa. LL Matias Hilska havaitsi väitöstutkimuksessaan, että jopa kolmasosa ilman kontaktia sattuvista alaraajavammoista voidaan ehkäistä hermo-lihasjärjestelmää aktivoivan alkuverryttelyn avulla. Suurin vammoilta suojaava vaikutus saavutetaan harjoittelemalla säännöllisesti 2–3 kertaa viikossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme