Selvitys: Koronakriisin vastaava päätöksenteko sivuutti sukupuolten tasa-arvon
Koronakriisiin liittyvien lakiesitysten sukupuolivaikutusten arviointi oli puutteellista. Esimerkiksi yhdenkään yritystukiin liittyvän esityksen sukupuolivaikutuksia ei arvioitu. Sukupuolinäkökulma ei ollut mukana roolissa hallituksen muiden koronapäätösten valmistelussa tai eduskunnan kriisin liittyvässä päätöksenteossa.
– Sukupuolinäkökulman sivuuttamista voi pitää epäonnistumisena sukupuolten tasa-arvoon sitoutuneelta hallitukselta. Lisäksi osana koronatoimia tehtiin vain vähän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen kohdennettuja toimia ja investointeja tasa-arvolle tärkeisiin hoivapalveluihin, arvioi yliopistotutkija Anna Elomäki Tampereen yliopistosta.
Yritystuet olivat koronatoimien euromääräisesti suurin kokonaisuus, mutta niiden jakautuminen eri toimialoille ei ollut tasa-arvonäkökulmasta täysin tasapainoinen. Koronakriisi koetteli etenkin kriisin alkuvaiheessa erityisesti naisenemmistöisiä toimialoja ja naisyrittäjiä. Tästä huolimatta analyysin kohteina olleista, vuonna 2020 myönnetyistä suorista yritystuista 38 prosenttia tuista kohdistui miesenemmistöisille aloille ja vain 14 prosenttia naisenemmistöisille aloille, loput tasatoimialoille.
– Business Finlandin koronahäiriötuki oli selvästi merkittävin osa vuonna 2020 myönnetyistä koronayritystuista, mutta vain 11 prosenttia tästä lähes miljardista eurosta myönnettiin naisenemmistöisille aloille. Päätöksenteon tueksi olisi ollut tärkeää tehdä arvio sukupuolivaikutuksista, sanoo Tampereen yliopiston tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg.
Yksilöitä kriisissä tukeneet toimet kohdentuivat sukupuolinäkökulmasta tasaisemmin. Miehet ja naiset hyötyivät sosiaaliturvan väliaikaisista muutoksista, kuten yrittäjien työmarkkinatuesta, keskimäärin yhtä paljon.
Selvitys liittyy valtioneuvoston kanslian rahoittamaan VN-TEAS hankkeeseen Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa. THL:n johtamassa hankkeessa olivat mukana Kela,Tilastokeskus ja Tampereen yliopisto.
– Toisaalta tilapäiset koronaetuudet omalta osaltaan toistivat työmarkkinoilla jo olemassa olevia sukupuolieroja, jotka johtuvat työmarkkinoiden jakautumisesta mies- ja naisvaltaisiin toimialoihin ja ammatteihin, arvioi tutkija Tapio Räsänen Kelasta.
Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -selvitys on luettavissa verkossa.
Yhteyshenkilöt
Lisätietoa
Yliopistotutkija Anna Elomäki, Tampereen yliopisto, 050 437 7562
Tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg, Tampereen yliopisto, 050 512 2684
Tutkija Tapio Räsänen, Kela, Kela 020 63 41789
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Eturauhassyövän seulonta PSA-testillä vähentää pitkän aikavälin kuolleisuutta31.10.2025 10:40:00 EET | Tiedote
Eurooppalainen tutkimus osoittaa PSA-testauksen vähentävän eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta. Tulokset tuovat kuitenkin samalla esiin testaukseen liittyvää ylidiagnostiikkaa eli merkityksettömien syöpätapausten toteamista. Tutkijoiden mukaan onkin tärkeä kehittää seulontaa riskiin perustuvaksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme