Selvitys: Koronakriisin vastaava päätöksenteko sivuutti sukupuolten tasa-arvon
Koronakriisiin liittyvien lakiesitysten sukupuolivaikutusten arviointi oli puutteellista. Esimerkiksi yhdenkään yritystukiin liittyvän esityksen sukupuolivaikutuksia ei arvioitu. Sukupuolinäkökulma ei ollut mukana roolissa hallituksen muiden koronapäätösten valmistelussa tai eduskunnan kriisin liittyvässä päätöksenteossa.
– Sukupuolinäkökulman sivuuttamista voi pitää epäonnistumisena sukupuolten tasa-arvoon sitoutuneelta hallitukselta. Lisäksi osana koronatoimia tehtiin vain vähän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen kohdennettuja toimia ja investointeja tasa-arvolle tärkeisiin hoivapalveluihin, arvioi yliopistotutkija Anna Elomäki Tampereen yliopistosta.
Yritystuet olivat koronatoimien euromääräisesti suurin kokonaisuus, mutta niiden jakautuminen eri toimialoille ei ollut tasa-arvonäkökulmasta täysin tasapainoinen. Koronakriisi koetteli etenkin kriisin alkuvaiheessa erityisesti naisenemmistöisiä toimialoja ja naisyrittäjiä. Tästä huolimatta analyysin kohteina olleista, vuonna 2020 myönnetyistä suorista yritystuista 38 prosenttia tuista kohdistui miesenemmistöisille aloille ja vain 14 prosenttia naisenemmistöisille aloille, loput tasatoimialoille.
– Business Finlandin koronahäiriötuki oli selvästi merkittävin osa vuonna 2020 myönnetyistä koronayritystuista, mutta vain 11 prosenttia tästä lähes miljardista eurosta myönnettiin naisenemmistöisille aloille. Päätöksenteon tueksi olisi ollut tärkeää tehdä arvio sukupuolivaikutuksista, sanoo Tampereen yliopiston tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg.
Yksilöitä kriisissä tukeneet toimet kohdentuivat sukupuolinäkökulmasta tasaisemmin. Miehet ja naiset hyötyivät sosiaaliturvan väliaikaisista muutoksista, kuten yrittäjien työmarkkinatuesta, keskimäärin yhtä paljon.
Selvitys liittyy valtioneuvoston kanslian rahoittamaan VN-TEAS hankkeeseen Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa. THL:n johtamassa hankkeessa olivat mukana Kela,Tilastokeskus ja Tampereen yliopisto.
– Toisaalta tilapäiset koronaetuudet omalta osaltaan toistivat työmarkkinoilla jo olemassa olevia sukupuolieroja, jotka johtuvat työmarkkinoiden jakautumisesta mies- ja naisvaltaisiin toimialoihin ja ammatteihin, arvioi tutkija Tapio Räsänen Kelasta.
Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -selvitys on luettavissa verkossa.
Yhteyshenkilöt
Lisätietoa
Yliopistotutkija Anna Elomäki, Tampereen yliopisto, 050 437 7562
Tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg, Tampereen yliopisto, 050 512 2684
Tutkija Tapio Räsänen, Kela, Kela 020 63 41789
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu25.11.2025 14:06:42 EET | Tiedote
Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.
Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja instituutiosta25.11.2025 13:25:23 EET | Tiedote
Maanantaina 8. joulukuuta Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa järjestetään kaikille avoin tapahtuma Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja presidentti-instituutiosta Suomessa. Tilaisuudessa esitellään myös päätulokset vuoden 2024 presidentinvaalien tutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme