Selvitys: Koulutetut muuttavat toisten osaajien perässä – alueiden kannattaa pitää valmistuneista kiinni
Suomen kaikissa kolkissa yritykset ja päättäjät pohtivat, miten osaajat ja osaaminen saadaan riittämään. Väestö vähenee ja ikääntyy, työpaikoilla osaamistarpeet muuttuvat nopeasti ja koulutetut muuttavat valikoivasti.
Sitran ja Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tuore selvitys ja siihen liittyvä verkkopalvelu tarjoavat kokonaiskuvan osaajien sijoittumisesta ja koulutustasosta eri alueilla.
”Alueiden näkökulmasta tärkeintä näyttäisi olevan kyky työllistää oman alueen oppilaitoksista, erityisesti ammatilliselta toiselta asteelta, valmistuneita. Muutoin heidän osaamiseensa liittyvä potentiaali menetetään muualle. Valmistuneista kannattaisi pitää kiinni kaikin tavoin, vanhempi neuvonantaja Tapio Huttula Sitrasta sanoo.
Selvitys Miten osaajat liikkuvat alueilla? kertoo kunkin alueen väestön keskimääräisen koulutuksen vuosina koulutustasoindeksin avulla. Siitä käy myös ilmi, miten ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksesta valmistuneet sijoittuvat työmarkkinoille, mille alueille koulutetut sijoittuvat ja minne osaajien muuttoliike suuntautuu.
Selvityksen on toteuttanut Sitralle Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.
”Yllättävää on se, etteivät alueiden väliset, perinteisesti suuret koulutuserot ole poistuneet eivätkä kaventuneet, vaikka suomalaisten koulutustaso on noussut yhtäjaksoisesti jo vuosikymmenien ajan”, johtava asiantuntija Timo Aro MDI:stä toteaa.
Laaja aineiston perusteella näyttää Huttulan mukaan siltä, etteivät koulutetut enää muuttaisi työpaikkojen perässä yhtä suuressa määrin kuin aiemmin, vaan osaajat muuttavat sinne, missä on muita osaajia. Muuttoalttius kasvaa koulutustason nousun myötä.
”Kytkös väestökehityksen ja työpaikkojen välillä näyttäisi heikentyneen, mikä näkyy esimerkiksi teollisuusalan työpaikkoja tarjoavilla paikkakunnilla. Se, etteivät työpaikat ja osaaminen kohtaa, on haaste kansantaloudelle.”
Selvitys tuo alueiden erilaisuuden esiin. ”Siksi julkisten toimien – päätösvallan, ohjauksen ja rahoituksen - tulee olla sellaisia, jotka ottavat alueiden erot ja lähtötilanteet huomioon”, Huttula sanoo.
Erillisessä muistiossa Osaajien riittävyys alueilla tarkastellaan lähemmin neljän alueen lähestymistapoja osaajapulaan:
- Pirkanmaan maakunnan lähempi tarkastelu osoittaa, että koulutuksen erot maakunnan kuntien välillä ovat huomattavan suuria – lähes kaksi vuotta –, mikä tekee kehittämistyön maakunnassa vaikeammaksi kuin koulutustasoltaan yhtenäisemmän väestön.
- Raahen seutukunnassa osaajien riittävyyttä on ratkottu monikampusmallilla. Siinä toimijoiden yksituumaisella yhteistyöllä alueelle saadaan sen yritysten tarvitsemaa koulutusta ja osaamista.
- Seinäjoen ja Ilmajoen alueen elinvoiman tilanne on monella tapaa erinomainen mutta sen haasteena on matala osaamistaso. Jalostustasoa ja tuottavuutta voidaan nostaa alueen toimijoiden kyvyllä ennakoida ja tehdä hyvää yhteistyötä.
- Ylä-Savon seutukunta toimii hyvänä esimerkkinä siitä, miten osaamiskeskittymää rakennetaan aktiivisesti johtavien yritysten ja oppilaitosten yhteistyöllä. Siinä yhteinen visio ja julkisten toimijoiden aktiivinen rooli on merkittävä.
”Osaajien riittävyys voidaan ratkoa verkottuneella yhteistyöllä. Alueiden keskinäisellä kilpailulla ei saavuteta kestävää menestystä. Resurssit kannattaa laittaa kaikkia toimijoita hyödyttäviin ja osaamista ruokkiviin ratkaisuihin”, Huttula kiteyttää.
”Ainoa suhteellisen nopeavaikutteinen keino parantaa osaajien saatavuutta on aktiivinen koulutus- ja työperäinen maahanmuutto”, Huttula sanoo.
Selvitykseen liittyvästä Koulutustaso alueilla -verkkopalvelusta voi tarkastella kuntien, seutukuntien ja maakuntien väestön koulutustasoa sekä kymmentä muuta elinvoimaa kuvaavaa tunnuslukua.
Selvityksen, muistion ja verkkotyökalun yleisölle avoin julkistustilaisuus on ke 27.10. klo 9.00 - 10.30. Tilaisuutta voi seurata tapahtumasivun yläosaan tilaisuuden alkaessa tulevan YouTube-suoratoistolinkin kautta.
Tutustu myös Sitran Osaamisen aika -projektin tuottamaan Mille väestölle? -selvitykseen (2020), joka sisältää myös uusien opiskelijoiden määrien ennusteen alueittain 2040 asti.
Sitran Osaamisen aika -projekti edistää elinikäisen oppimisen politiikan syntymistä Suomeen. Osaamisen kehittäminen on pitkän aikavälin investointi ja hyvinvoinnin lähde yksilöille, yhteisöille ja koko Suomelle. Oman osaamisen kehittäminen tulee olla mahdollista kaikissa elämänvaiheissa. Sitra tuottaa tietoa, katsoo kokonaiskuvaa ja toimii sillanrakentajana elinikäisen oppimisen politiikan synnyttämisessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja
• Tapio Huttula, vanhempi neuvonantaja, Sitra, p. 040 563 7944, tapio.huttula@sitra.fi
• Timo Aro, johtava asiantuntija, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, p. 045 657 7890, timo.aro@mdi.fi
• Anna-Maija Vesa, asiantuntija, viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra, p. 040 522 1988, anna-maija.vesa@sitra.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
Sitra inleder omställningsförhandlingar – ledning och operativ modell föremål för förhandlingarna27.3.2024 14:12:38 EET | Tiedote
Jubileumsfonden för Finlands självständighet inleder omställningsförhandlingar som i stor utsträckning kommer att påverka dess verksamhet. Förhandlingarna hänför sig till förnyelsen av Sitras strategi. Finländarnas framtidshus strävar efter en effektivare och smidigare verksamhet samt att dämpa kostnadsökningen.
Sitra aloittaa muutosneuvottelut – kohteena johto ja toimintamalli27.3.2024 14:12:38 EET | Tiedote
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto käynnistää toimintaansa laajasti koskevat muutosneuvottelut. Neuvottelut liittyvät Sitran strategian uudistamiseen. Suomalaisten tulevaisuustalo tavoittelee toimintaansa lisää tehokkuutta ja ketteryyttä sekä kustannusten kasvun hillintää.
Estland behandlar medborgarinitiativ upp till tre gånger snabbare än Finland - Sitra jämför Finlands och Estlands system för medborgarinitiativ21.3.2024 07:12:21 EET | Tiedote
I Estland behandlas medborgarinitiativ inom den överenskomna tidsfristen, och det är enkelt att följa deras framsteg genom en enda tjänst. I Finland blir medborgarinitiativ allt populärare, men vårt system har utrymme för förbättringar. Enligt Sitras undersökning har Finland mycket att lära sig av Estlands flexibla system för medborgarinitiativ.
Virossa kansalaisaloitteet käsitellään jopa kolme kertaa nopeammin kuin Suomessa – Sitra vertaili Suomen ja Viron kansalaisaloitejärjestelmiä21.3.2024 07:12:21 EET | Tiedote
Virossa kansalaisaloitteet käsitellään sovitussa määräajassa ja aloitteiden etenemistä on kätevä seurata yhden palvelun kautta. Suomessa kansalaisaloitteiden suosio kasvaa, mutta järjestelmässämme on kehittämisen varaa. Sitran selvityksen mukaan Suomi voisi oppia Viron joustavasta kansalaisaloitejärjestelmästä.
Finländska medier kunde göra plats för framtidsinriktade EU-nyheter - Sitra analyserar hur Europeiska unionen diskuteras14.3.2024 07:54:11 EET | Tiedote
EU:s framtid diskuteras knapptast i de finländska EU-nyheterna. En framtidsinriktad debatt skulle främja Finlands framtidsinriktade inflytandeförhandspåverkan och unionens långsiktiga utveckling. Mediernas uppmärksamhet stjäls av enskilda initiativ.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme