Selvitys: Suomalaisilta vahva tuki ilmastolle haitallisten tukien lopettamiselle

Fingon Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan noin puolet suomalaisista (47%) kannattaa korkean energiankulutuksen ja fossiilisten polttoaineiden sekä turpeen käyttöön kannustavien tukien lopettamista seuraavan hallituskauden aikana.

”Tulos osoittaa, että kansalaiset ovat valmiimpia tukien lopettamiseen seuraavalla hallituskaudella kuin puolueet. Se kuvaa sitoutumista nopeisiin taloutta uudistaviin toimiin, jotka ovat välttämättömiä 1,5 asteen polulla”, sanoo Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho.

Puolueiden kannat käyvät ilmi yhdeksän ympäristö- ja kehitysjärjestön Korvaamaton-kampanjan kyselystä. Puolueista vihreät, vasemmistoliitto ja rkp ovat valmiita luopumaan tuista seuraavalla hallituskaudella. Näillä puolueilla on 45 paikkaa eli 22,5 prosenttia eduskunnasta.

Ylen vertailun perusteella valtaosa puolueista suhtautuu yleisellä tasolla myönteisesti ilmastolle haitallisten tukien poistamiseen. Esimerkiksi keskusta olisi valmis luopumaan teollisuuden päästökauppakompensaatiosta ja kokoomus leikkaamaan 70 miljoonaa energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksesta.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimuksen tulokset tukevat johtopäätöstä, että energiaverojen palautukset eivät ole parantaneet yritysten taloudellisia tuloksia, työllisyyttä tai energiatehokkuutta ja niistä voitaisiin luopua. VATT:in ja Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan myös päästökauppakompensaatiosta voitaisiin luopua. 

Suomi käyttää vuosittain 2,4 miljardia euroa pelkästään energiaverotukiin, jotka kannustavat yrityksiä fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, maakaasun sekä turpeen käyttöön ja suureen energian kulutukseen. Valtion 2019 budjetin perusteella ympäristölle haitallisia tukia on 3,5 miljardin euron edestä.

Suomi on sitoutunut luopumaan fossiilisten polttoaineiden tuista ja ajaa tätä myös kansainvälisellä tasolla. Fossiilisia polttoaineita tuetaan globaalisti paljon avokätisemmin kuin ilmastorahoitusta, vaikka se on räikeässä ristiriidassa Pariisin sopimuksen tavoitteen kanssa sovittaa kaikki rahavirrat tukemaan päästöjen vähentämistä.

”Jotta talous tukee 1,5 asteen tavoitetta ja jotta voimme näyttää esimerkkiä johdonmukaisesta ilmastopolitiikasta muulle maailmalle, tuista energiantuhlaukseen ja fossiilisille polttoaineille on luovuttava. Tukiuudistus on tärkeimpiä seuraavan hallituksen ilmastopoliittisia tehtäviä”, Aho sanoo.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viesti on, että 2020-luvulla on tehtävä voimakkaita päästövähennyksiä.

”Tarvitaan päättäväisiä toimia, jotta kehityksemme suunnataan kohti taloutta, joka ei perustu fossiiliselle energialle ja materiaalin ylikulutukselle. Tuotannon ja kulutuksen tulee asettua luonnon kantokyvyn rajojen sisäpuolelle oikeudenmukaisella tavalla”, sanoo Fingon kestävän talouden asiantuntija Senja Väätäinen-Chimpuku.

Haitallisten yritystukien poisto on ensimmäinen askel ohjauksessa, jossa samanaikaisesti lisätään investointeja uusiutuviin ja vähäpäästöisiin energialähteisiin, poistetaan ympäristöä kuormittavat tuet ja muutetaan yleisemmin tuotanto ja kulutus rakenteellisesti niin, että energian- ja materiankulutus ei enää kasva.  

Tutkimus tehtiin 8.-11.4.2019 haastattelemalla 1005 henkilöä. Kohderyhmänä olivat 15-79 vuotiaat suomalaiset Ahvenanmaata lukuunottamatta.