Selvitys yhteiskunnan digitaalisen infrastruktuurin vaikuttavuudesta on julkaistu – asiakkaan saama hyöty on digitalisaation merkittävin mittari
Osa kansainvälisistä digitalisaatiomittareista ei yllä Suomen tasolle
Digitalisaation mittaamisessa ollaan vasta alkuvaiheessa. Nykyinen seuranta keskittyy pitkälti transaktio- ja palvelumäärien sekä kustannusten mittaamiseen. Digitalisaation vaikutuksia, ja etenkään vaikuttavuutta, mitataan hyvin vähän. Alueen puutteet ja tärkeys on kuitenkin tunnistettu useissa kypsemmän digitalisaatioasteen organisaatioissa Suomessa ja kansainvälisesti.
– Digitalisaation vaikuttavuuden mittaamiseen olisi hyvä tuoda pistemäisten numeeristen mittarien oheen organisaatioiden digitaalista kypsyystasoa arvioivia elementtejä. Näiden yhteisvaikutus voisi tuottaa nykyistä tarkemman tilannekuvan eri organisaatioiden ja koko yhteiskunnan digitalisaatioasteesta, toteaa Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskari.
Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kansainvälisten indeksien mukaan maailman kärkeä digitalisaation edistymisessä. Nämä digitalisaatioindeksit mittaavat valtioiden, tai kaupunkien, digitalisaation edistyneisyyttä tai kypsyyttä. Toisaalta indeksien tavoitetaso ei pääosin aseta rimaa Suomen kaltaiselle toimijalle tarpeeksi korkealle. Tavoitetaso on usein koko maailman keskiarvo, jolloin kriteereinä olevat lomakkeiden sähköistämiset tai nopeat Internet-yhteydet ovat Suomelle jo digitalisaation aiemmissa kehitysvaiheissa ohitettuja etappeja. Toisaalta myös Suomen julkisen sektorin digitalisaation edistyneisyys vaihtelee paljon organisaatioiden välillä.
Digitalisaation mahdollisuuksia ja hyötyjä pitäisi Suomessa ja muissa edelläkävijämaissa tarkastella asiakastarpeiden ja -höytyjen perusteella, jotka eivät noudata organisaatiorajoja. Yhteistyö on tarpeen sekä kehittämisessä että mittaamisessa.
Digitalisaation hyödyt toteutuvat vain laajassa yhteistyössä – hidasteena siiloutunut rahoitus
Julkisen hallinnon, ja erityisesti palveluiden kehittämisen, rahoituksen siiloutuminen hidastaa yhteisten palvelujen kehittämistä ja yhtenäistä käyttöä. Digitaalisen infrastruktuurin hyödyt realisoituvat usein muille osapuolille kuin palveluiden kehitykseen investoiville organisaatioille. Julkishallinnon tiukassa taloustilanteessa myös tämä rahoituksen virastokeskeisyys hidastaa digitalisaatiota.
Suomen digitaalinen infrastruktuuri on välttämätön perusta digitalisaation edistämiselle julkisella sektorilla.
– Infrastruktuuri ei itsessään tuo vaikutuksia ja vaikuttavuutta, vaan se on mahdollistaja. Digitalisaation hyödyt syntyvät kokonaisuudesta, kun julkisen sektorin organisaatiot käyttävät infrastruktuuria kattavasti ja toteuttavat sen avulla asiakaslähtöisiä palveluita esimerkiksi Suomi.fi-palveluja hyödyntäen, sanoo Viskari.
Selvityksen toteutti Digi- ja väestötietoviraston tilauksesta KPMG.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pääjohtaja Janne Viskari, Digi- ja väestötietovirasto, etunimi.sukunimi@dvv.fi, puh. 0295 535 022
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.
Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.
Vuonna 2020 perustettu Digi- ja väestötietovirasto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Virasto syntyi, kun Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyivät 1.1.2020.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto
Suomi.fi-mobilappen förnyas 22.4.2024 – Se hur ändringen påverkar dig!17.4.2024 15:05:00 EEST | Tiedote
De nya Android- och iOS-versionerna av Suomi.fi-mobilappen publiceras 22.4.2024. I och med förnyelsen förändras appens utseende och funktioner. I den nya Suomi.fi-mobilappen har bland annat appens användbarhet, tillgänglighet och navigationsstruktur förbättrats. När den nya appen har publicerats är det inte längre möjligt att använda gamla versioner av appen.
Suomi.fi-mobiilisovellus uudistuu 22.4.2024 – Katso miten muutos vaikuttaa sinuun!17.4.2024 15:05:00 EEST | Tiedote
Suomi.fi-mobiilisovelluksen uudet Android- ja iOS-versiot julkaistaan 22.4.2024. Uudistuksen myötä sovelluksen ulkonäkö ja toiminnallisuudet uudistuvat. Uudessa Suomi.fi-mobiilisovelluksessa on parannettu muun muassa sovelluksen käytettävyyttä, saavutettavuutta ja navigaatiorakennetta. Kun uusi sovellus on julkaistu, vanhojen sovellusversioiden käyttäminen ei ole enää mahdollista.
The new versions of Suomi.fi mobile application will be launched 22.4.2024: See how the change affects you!17.4.2024 15:05:00 EEST | Press release
The new Android and iOS versions of the Suomi.fi mobile application will be launched 22.4.2024. As a result of the update, the appearance and functionalities of the application will change. The new application has improved usability, accessibility and navigation structure. Once the new application is published, it will no longer be possible to use older versions of the application.
Aino ja Eino uudet lasten suosikkinimet16.4.2024 09:29:34 EEST | Tiedote
Vuonna 2023 Suomessa syntyneiden lasten suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat suomenkielisillä lapsilla Aino ja Eino. Kaksi vuotta putkeen suosituimman lasten nimen titteliä hallinneet Olivia ja Leo joutuivat viime vuonna väistymään kärkipaikalta. Ruotsinkielisillä lapsilla ykköspaikkaa pitävät Ellen ja Liam ja muunkielisillä lapsilla Sofia ja Adam.
Digihumaus-rapporten 2024: Åldrande och mångfald driver på förvaltningen, men man måste satsa mer på digital infrastruktur än i nuläget11.4.2024 12:15:00 EEST | Tiedote
Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata har idag publicerat en ny Digihumaus-rapport. I rapporten analyseras förändringar i Finlands befolkning och deras betydelse för den offentliga förvaltningen. Rapporten är en fortsättning på Digihumaus-rapporterna som publicerats under de fyra senaste åren. I rapporten har temat delats in i fyra undertrender: åldrande, invandring, differentiering av områden och mångfald.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme