Tutkimusten mukaan ikäsyrjintä on yleisin syrjinnän muoto. Sillä tarkoitetaan osattomuutta tai syrjintää, joka vähentää ikääntyvien ihmisten vaikutusmahdollisuuksia. Yksi räikeimpiä ohittamisen muotoja ovat kyselytutkimukset, joiden korkein ikäraja on 79 vuotta, joissakin jopa 65 vuotta.

- On käsittämätöntä, etteivät mielipidekyselyt tunnista vanhempia ikäluokkia, jotka ovat entistä parempikuntoisia ja täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä, ihmettelee puheenjohtaja Taina. - Emme voi kehittää ikäystävällistä yhteiskuntaa tai suunnitella ikäihmisille sopivia palveluja, joita tarvitaan yhä enenevässä määrin, ellemme kysy ikäihmisiltä itseltään, mitä he tarvitsevat.

Yksi yhteiskunnallisista trendeistä, jossa ikääntyneiden äänen tulee kuulua entistä vahvemmin, on digitalisoituminen. Kansallinen senioriliitto tukee vanhusasiavaltuutettu Päivi Topon näkemystä siitä, että digipalvelujen kehittäminen ilman tukipalveluja tai vaihtoehtoisia palvelumuotoja on yksi ikäsyrjinnän ilmenemismuoto. Ikäihmisten on pystyttävä asioimaan kaikissa palveluissa digitaidoista riippumatta.  Tarvittaessa tämä on turvattava lailla.

Ikäihmisten äänen tulee kuulua digipalveluiden suunnittelussa ja sitä koskevassa päätöksenteossa, jotta yhdenvertainen kohtelu toteutuu, painottaa Taina.

Suomessa ei toistaiseksi olla ymmärretty sitä yhteiskunnallista muutosta, jonka elämän pidentyminen loppupäästä aiheuttaa. Koko yhteiskunnan on nopeasti reagoitava väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin.

Vuonna 2030 joka viides suomalainen on 70-vuotias tai sitä vanhempi, vuonna 2060 joka neljäs. Suhteellisesti entinen kasvavat vanhimmat ikäryhmät.