Helsingin yliopisto

Seura- ja harrastuseläinten bakteerien resistenssitilanne pysynyt vakaana – oikein valittu antibioottihoito tärkeää

Jaa

Seura- ja harrastuseläinten bakteerien yleinen antibioottiresistenssitilanne on uusimman FINRES-Vet-resistenssinseurantaraportin mukaan pysynyt hyvällä tasolla. Yksittäisten lääkeaineiden kohdalla tiettyjen bakteerien vastustuskyky niitä kohtaan on kuitenkin noussut. Tänään 18.11.2020 vietetään Euroopan antibioottipäivää ja päivän teemana on ”Oikea antibiootti oikeaan vaivaan”.

Streptococcus equi ssp. equi -bakteerin kasvu verimaljalla. Kuva: Oona Mäki.
Streptococcus equi ssp. equi -bakteerin kasvu verimaljalla. Kuva: Oona Mäki.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, Ruokavirasto ja lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea julkaisevat vuosittain FINRES-Vet-raportin, joka seuraa eläinten bakteerien herkkyyttä antibiooteille. Vuoden 2019 lukujen perusteella antibiootit tehoavat edelleen koirien, kissojen ja hevosten bakteeri-infektioihin keskimäärin yhtä hyvin kuin aiempina vuosina.

Koi­rien ko­li­bak­tee­rien herk­kyy­des­sä muu­tos­ta huo­nom­paan - ylei­nen re­sis­tens­si­ti­lan­ne kui­ten­kin edel­leen hyvä

Koirien Escherichia coli -löydökset, joista yli 80 % oli eristetty virtsanäytteistä, olivat FINRES-Vet-raportin mukaan vuonna 2019 vastustuskykyisempiä yleisesti käytetyille ampisilliini- ja amoksisilliini-klavulaanihappo-antibiooteille kuin vuonna 2018, mutta kuitenkin herkempiä kuin aiempina vuosina. Raportissa todetaan myös, että Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tilastojen mukaan eläimille käytettävien antibioottitablettien myynti kasvoi hieman vuonna 2019 verrattuna edelliseen vuoteen. Paluu heikompaan resistenssitilanteeseen herättää tutkijoissa mietteitä antibioottien käytön mahdollisesta muutoksesta koirilla. Tulevat vuodet näyttävät, mihin suuntaan resistenssitilanne kehittyy.

– Kun antibiootteja määrätään ja käytetään enemmän, myös bakteerien vastustuskyky niitä kohtaan kasvaa. Beetalaktaamit ovat yleisimmin seuraeläimille käytettyjä antibiootteja, ja niiden käytön lisääntyessä on mahdollista, että esimerkiksi beetalaktaameihin kuuluvaa ampisilliinia kohtaan kehittyy enemmän vastustuskykyä, pohtii eläinlääketieteen tohtori Thomas Grönthal  Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Yleinen seura- ja harrastuseläinten bakteerien resistenssitaso on kuitenkin edelleen säilynyt hyvänä.

Tee­ma­na oi­kein koh­dis­tet­tu an­ti­bioot­ti­hoi­to

Tänään 18.11.2020 vietetään Euroopan antibioottipäivää. Tänä vuonna päivän teemana on ”Oikea antibiootti oikeaan vaivaan”.

– Kannustamme eläinlääkäreitä ylläpitämään tietämystään antibioottihoidoista. Tässä toimivat oivana apuna esimerkiksi pohjoismaiset ja kansalliset eläinlääketieteelliset diagnostiikka- ja hoitokonsensusjulkaisut, kertoo pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Jenni Sukura Yliopistollisesta eläinsairaalasta.

– Esimerkiksi virtsatieinfektioihin määrätään paljon antibiootteja, jolloin herkkyysmäärityksen ja oikean antibiootin valinnan tärkeys korostuu. Joskus antibiootin tarve on myös hyvä kyseenalaistaa, Sukura jatkaa.

Tutkimusta mik­ro­bi­lää­ke­re­sis­tens­sis­tä – ta­pe­til­la he­vos­ten mo­ni­re­sis­ten­tit bak­tee­rit sekä an­ti­bioot­tien käy­tön jär­keis­tä­mi­nen

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on käynnissä useita tutkimuksia, jotka keskittyvät eläinten bakteereilla esiintyvään mikrobilääkeresistenssiin sekä antibioottien tarkoituksenmukaiseen käyttöön.

Hevosten antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit –tutkimusprojektissa mielenkiinnon kohteena ovat hevosilla esiintyvät MRSA- ja ESBL-bakteerit. Tutkimus toteutetaan Yliopistollisessa hevossairaalassa ja hevosten kotitalleilla.

– Hevosista lähetetään hyvin vähän näytteitä, joten niiden taudinaiheuttajien vastustuskyvyn seuranta on hankalaa. Resistenssitilanne voikin huonontua ilman, että siitä saadaan ajantasaista tietoa. Siksi haluamme selvittää, kuinka paljon hevosilla esiintyy MRSA- ja ESBL-bakteereita Suomessa, kertoo väitöskirjatutkija ja tarttuviin eläintauteihin erikoistuva eläinlääkäri Katarina Eskola. Tutkimusta johtaa apulaisprofessori Anna Mykkänen.

Tiedekunnassa tehdään lisäksi tutkimusta, jossa selvitetään antibioottien käytön tarpeellisuutta koiran märkäkohtuleikkauksen jälkihoidossa.


Seura- ja harrastuseläinten bakteerien resistenssitulokset perustuvat Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratoriossa tutkittuihin näytteisiin vuosilta 2014–2019. Näytteistä noin kolmannes oli Yliopistollisesta eläinsairaalasta ja loput yksityisiltä klinikoilta ympäri Suomen. Luvut julkaistiin HY:n, Ruokaviraston ja Fimean työstämässä FINRES-Vet-seurantaraportissa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Thomas Grönthal, ELT, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri, Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, p. 02941 57811, thomas.gronthal@helsinki.fi

Katarina Eskola, ELL, tohtorikoulutettava, kliininen erikoistuva eläinlääkäri, Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, p. 02941 57289, katarina.eskola@helsinki.fi

Kuvat

Streptococcus equi ssp. equi -bakteerin kasvu verimaljalla. Kuva: Oona Mäki.
Streptococcus equi ssp. equi -bakteerin kasvu verimaljalla. Kuva: Oona Mäki.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Eläinlääketieteellinen tiedekunta on eläinlääketieteen tärkein asiantuntijataho ja ainoa eläinlääkärikoulutusta antava yksikkö Suomessa.

Tiedekunta on profiloitunut eläinten terveyden- ja sairaudenhoitoon sekä hyvinvointiin ja elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamiseen. Lisäksi tiedekunta kehittää käytännön eläinlääkintää ja siihen liittyvää palvelutoimintaa.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomen romanien ja pääväestön suhteet pitäisi huomioida paremmin26.11.2020 09:30:00 EETTiedote

Väitöstutkimus osoittaa, että Suomen romanipoliittisesta ohjelmasta nousevat toimenpide-ehdotukset tapahtuvat sosiaalisessa kentässä, jossa kulttuuriset ja sosiaaliset oikeudet eivät toteudu yhdenvertaisesti. Toimenpiteitä tehdään pääväestön viitekehyksestä käsin eikä niissä huomioida romanien yhteiskunnallista asemaa sekä historiallisesti kehittynyttä rakenteellista toiseuttamista ja rodullistamista.

Raskaudenaikainen unettomuus lisää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä - oikea-aikainen seulonta ja hoito tärkeää25.11.2020 09:00:00 EETTiedote

Loppuraskauden unettomuusoireet lisäävät synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä erityisesti, jos äidillä on muitakin masennuksen riskitekijöitä. Äidin masennus puolestaan ennustaa leikki-ikäisen lapsen tunne-elämän oireita. Äitien masennusoireet pitäisi siksi havaita mieluiten jo raskausaikana ja hoitaa matalalla kynnyksellä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme