Seura- ja harrastuseläinten bakteerien resistenssitilanne pysynyt vakaana – oikein valittu antibioottihoito tärkeää

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, Ruokavirasto ja lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea julkaisevat vuosittain FINRES-Vet-raportin, joka seuraa eläinten bakteerien herkkyyttä antibiooteille. Vuoden 2019 lukujen perusteella antibiootit tehoavat edelleen koirien, kissojen ja hevosten bakteeri-infektioihin keskimäärin yhtä hyvin kuin aiempina vuosina.
Koirien kolibakteerien herkkyydessä muutosta huonompaan - yleinen resistenssitilanne kuitenkin edelleen hyvä
Koirien Escherichia coli -löydökset, joista yli 80 % oli eristetty virtsanäytteistä, olivat FINRES-Vet-raportin mukaan vuonna 2019 vastustuskykyisempiä yleisesti käytetyille ampisilliini- ja amoksisilliini-klavulaanihappo-antibiooteille kuin vuonna 2018, mutta kuitenkin herkempiä kuin aiempina vuosina. Raportissa todetaan myös, että Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tilastojen mukaan eläimille käytettävien antibioottitablettien myynti kasvoi hieman vuonna 2019 verrattuna edelliseen vuoteen. Paluu heikompaan resistenssitilanteeseen herättää tutkijoissa mietteitä antibioottien käytön mahdollisesta muutoksesta koirilla. Tulevat vuodet näyttävät, mihin suuntaan resistenssitilanne kehittyy.
– Kun antibiootteja määrätään ja käytetään enemmän, myös bakteerien vastustuskyky niitä kohtaan kasvaa. Beetalaktaamit ovat yleisimmin seuraeläimille käytettyjä antibiootteja, ja niiden käytön lisääntyessä on mahdollista, että esimerkiksi beetalaktaameihin kuuluvaa ampisilliinia kohtaan kehittyy enemmän vastustuskykyä, pohtii eläinlääketieteen tohtori Thomas Grönthal Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Yleinen seura- ja harrastuseläinten bakteerien resistenssitaso on kuitenkin edelleen säilynyt hyvänä.
Teemana oikein kohdistettu antibioottihoito
Tänään 18.11.2020 vietetään Euroopan antibioottipäivää. Tänä vuonna päivän teemana on ”Oikea antibiootti oikeaan vaivaan”.
– Kannustamme eläinlääkäreitä ylläpitämään tietämystään antibioottihoidoista. Tässä toimivat oivana apuna esimerkiksi pohjoismaiset ja kansalliset eläinlääketieteelliset diagnostiikka- ja hoitokonsensusjulkaisut, kertoo pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Jenni Sukura Yliopistollisesta eläinsairaalasta.
– Esimerkiksi virtsatieinfektioihin määrätään paljon antibiootteja, jolloin herkkyysmäärityksen ja oikean antibiootin valinnan tärkeys korostuu. Joskus antibiootin tarve on myös hyvä kyseenalaistaa, Sukura jatkaa.
Tutkimusta mikrobilääkeresistenssistä – tapetilla hevosten moniresistentit bakteerit sekä antibioottien käytön järkeistäminen
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on käynnissä useita tutkimuksia, jotka keskittyvät eläinten bakteereilla esiintyvään mikrobilääkeresistenssiin sekä antibioottien tarkoituksenmukaiseen käyttöön.
Hevosten antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit –tutkimusprojektissa mielenkiinnon kohteena ovat hevosilla esiintyvät MRSA- ja ESBL-bakteerit. Tutkimus toteutetaan Yliopistollisessa hevossairaalassa ja hevosten kotitalleilla.
– Hevosista lähetetään hyvin vähän näytteitä, joten niiden taudinaiheuttajien vastustuskyvyn seuranta on hankalaa. Resistenssitilanne voikin huonontua ilman, että siitä saadaan ajantasaista tietoa. Siksi haluamme selvittää, kuinka paljon hevosilla esiintyy MRSA- ja ESBL-bakteereita Suomessa, kertoo väitöskirjatutkija ja tarttuviin eläintauteihin erikoistuva eläinlääkäri Katarina Eskola. Tutkimusta johtaa apulaisprofessori Anna Mykkänen.
Tiedekunnassa tehdään lisäksi tutkimusta, jossa selvitetään antibioottien käytön tarpeellisuutta koiran märkäkohtuleikkauksen jälkihoidossa.
Seura- ja harrastuseläinten bakteerien resistenssitulokset perustuvat Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratoriossa tutkittuihin näytteisiin vuosilta 2014–2019. Näytteistä noin kolmannes oli Yliopistollisesta eläinsairaalasta ja loput yksityisiltä klinikoilta ympäri Suomen. Luvut julkaistiin HY:n, Ruokaviraston ja Fimean työstämässä FINRES-Vet-seurantaraportissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Thomas Grönthal, ELT, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri, Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, p. 02941 57811, thomas.gronthal@helsinki.fi
Katarina Eskola, ELL, tohtorikoulutettava, kliininen erikoistuva eläinlääkäri, Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, p. 02941 57289, katarina.eskola@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Eläinlääketieteellinen tiedekunta on eläinlääketieteen tärkein asiantuntijataho ja ainoa eläinlääkärikoulutusta antava yksikkö Suomessa.
Tiedekunta on profiloitunut eläinten terveyden- ja sairaudenhoitoon sekä hyvinvointiin ja elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamiseen. Lisäksi tiedekunta kehittää käytännön eläinlääkintää ja siihen liittyvää palvelutoimintaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme