Seuraeläinten bakteerien vastustuskyky antibiooteille huolestuttavan korkea

Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit eivät ole terveelle eläimelle vaarallisia, mutta niiden aiheuttamien infektioiden hoito vaikeutuu ja eläinten paraneminen voi viivästyä. Pahimmillaan tehokasta lääkettä ei enää löydy. Tämä heikentää eläinten hyvinvointia. Vastustuskykyiset bakteerit voivat myös siirtyä eläinten ja ihmisten välillä, joten niillä on myös merkitystä väestön terveydelle.
Iho- ja virtsatietulehdusten hoito vaikeutumassa
Iho- ja pehmytkudosinfektioita aiheuttavasta Staphylococcus pseudintermedius -bakteereista on kehittynyt metisilliiniantibiootille vastustuskykyisiä muotoja (MRSP-bakteeri). ”Nämä muodot alkoivat yleistyä Suomessa vuonna 2009. MRSP-bakteerit ovat vastustuskykyisiä useille erilaisille antibiooteille. Koirien ja kissojen S. pseudintermedius -bakteereista noin 10 – 15 % on jo MRSP-kantoja. Muille lääkkeille vastustuskyky on vielä yleisempää”, kertoo eläinlääkäri Merja Rantala Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratoriosta. MRSP-bakteeria löytyy usein oireettomiltakin potilailta, erityisesti kroonisista iho- ja korvatulehduksista kärsiviltä eläimiltä.
Virtsatietulehduksia aiheuttava Escherichia coli -bakteerin vastustuskyky virtsatietulehdusten hoitoon käytetyille ensisijaislääkkeille on huolestuttavan yleistä. ”Lähes joka kolmas E.coli -bakteeri on vastustuskykyinen amoksisillini-klavulaanihapolle ja joka viides trimetopriimi-sulfonamidille, jotka ovat yleisimmät virtsatieinfektioihin käytetyt antibiootit”, toteaa Rantala. Laajakirjoista beetalaktamaasia eli ns. ESBL-entsyymiä tuottavien bakteerien osuus kissojen ja koirien E.coli -bakteereista on 4 %. Myös ESBL-bakteerit ovat lähes aina vastustuskykyisiä useille muille antibiooteille, mikä vaikeuttaa infektioiden hoitoa huomattavasti.
Antibioottien käyttöä tulee vähentää
”Antibioottiresistenssin lisääntyminen on saatava taitettua ja eläinlääkäreiden varmistettava, ettei antibiootteja käytetä tarpeettomasti. Eläinlääkäri tekee diagnoosin ja valitsee tehokkaimman hoidon. Antibiootti ei ole aina tarpeen. Jos antibioottihoitoon kuitenkin päädytään, oikea antibiootti valitaan laboratoriotutkimusten perusteella”, muistuttaa ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
Suomessa on vuodesta 2002 lähtien seurattu systemaattisesti eläinperäisten bakteerien vastustuskykyä antibiooteille. ”Seuraeläinten tautitapauksista eritettyjen bakteerien antibioottiresistenssiä seurataan ja niiden ominaisuuksia tutkitaan eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratoriossa ja muiden eläinlajien osalta Evirassa. Tiedot julkaistaan FINRES-Vet -raportissa”, kertoo erikoistutkija Suvi Nykäsenoja, joka vastaa FINRES-Vet -ohjelmasta Eviran Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikössä.
Euroopan antibioottipäivää vietetään vuosittain 18. marraskuuta. Päivän tarkoituksena on edistää antibioottien hallittua käyttöä sekä lisätä tietoa antibioottiresistenssistä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
- Kliiniset näytteet ja resistenssitutkimukset: Merja Rantala, kliininen opettaja, ELT, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri, Helsingin yliopisto, p. 050 415 5482; merja.rantala@helsinki.fi
- Antibioottiresistenssin seuranta (FINRES-Vet-ohjelma): Suvi Nykäsenoja, erikoistutkija, Evira, p 040 4893447, suvi.nykasenoja@evira.fi
- Eläinlääkkeiden käytön valvonta: Henriette Helin-Soilevaara, ylitarkastaja, Evira, p. 040 489 3352, henriette.helin-soilevaara@evira.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme