Sigurd D’hondt soveltavan kielitieteen professuuriin
11.10.2022 10:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Vuodesta 2017 D’hondt on toiminut Jyväskylän yliopistossa soveltavan kielitieteen apulaisprofessorina. Tätä ennen hän on työskennellyt Antwerpenin, Gentin ja VU Amsterdamin yliopistoissa.
D’hondt on tohtoroitunut kielitieteestä Antwerpenin yliopistosta vuonna 2001. Hänen väitöskirjansa käsitteli swahilia puhuvien nuorten kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta Dar es Salaamin kaduilla. Esimerkki D’hondtin varhaisesta Afrikka-kiinnostuksesta on myös tutkimus siitä, mitä käytännön tietoa Dar es Salaamiin asukkaat tarvitsevat noustessaan nopeasti julkista liikennettä tarjoaviin lukuisiin minibusseihin ja niistä pois, sekä millaisia maantieteen ja tilallisuuden käytäntöjä he silloin uusintavat.
Tutkimuksissaan D’hondt on keskittynyt vuorovaikutusanalyysin soveltamiseen. Erityisen kiinnostunut hän on siitä, miten vuorovaikutusanalyysiä voidaan käyttää välineenä laajempien yhteiskunnallisten kysymysten käsittelyssä. Häntä kiinnostaa myös se, miten diskurssi, arkiset käytännöt ja elämismaailmat sekä laajemmat sosiaalipoliittiset muutokset liittyvät toisiinsa.
D’hondt johtaa Suomen Akatemian hanketta "Negotiating International Criminal Law: A courtroom ethnography of trial performance at the International Criminal Court" (2019–2023). Kieliantropologinen tutkimus käsittelee Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) tuomitsemia rikoksia.
Haagissa sijaitseva ICC on pysyvä kansainvälinen tuomioistuin, joka aloitti toimintansa vuonna 2002. Se voi asettaa syytteeseen henkilöitä, joita syytetään kansanmurhasta, sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhon aiheuttamisesta.
ICC:n toimivalta ulottuu Rooman perussopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden alueelle, joiden kielelliset ja kulttuuriset käytännöt ovat hyvin vaihtelevia. Toisin kuin vakiintuneet kansalliset oikeusjärjestelmät, ICC edustaa kehittyvää rikosoikeuden muotoa, ja sen legitimiteetti kyseenalaistetaan edelleen usein.
Akatemian hankkeessa yhdistetään kieliantropologiaa ja vuorovaikutusanalyysia asiantuntemusta, jotta voidaan luoda empiirinen tilannekuva siitä, miten ICC:n oikeudenkäynnin toimijat käsittelevät mainittuja jännitteitä rikosoikeudellisten menettelyjen jokapäiväisessä toteuttamisessa.
Hankkeen tutkijat tarkastelevat erilaisia tekstejä ja diskursseja, joita oikeudenkäynnin toimijat tuottavat ja vaihtavat oikeudenkäynnin aikana. Tutkimus kattaa myös oikeussalissa tapahtuvan käsikirjoittamattoman vuorovaikutuksen, joka jää usein huomiotta perinteisemmissä kansainvälisen oikeuden analyyseissä. Tähän liittyen hankkeessa kehitetään uusia näkökulmia esimerkiksi uhrien asemaa koskevaan neuvotteluun tai siihen, miten tuomarit ottavat huomioon heille esitetyt kulttuuriset todisteet.
Lisätietoja:
Sigurd D’hondt, puh. +358408055071, sigurd.a.dhondt@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Aivoviikon tapahtuma Jyväskylän yliopistossa: miten oppiminen muokkaa aivojamme?13.3.2026 08:52:43 EET | Tiedote
Miten oppiminen, liike, uni ja ympäristö muovaavat aivojamme? Näihin kysymyksiin pureudutaan Jyväskylän yliopiston Aivoviikon yleisötilaisuudessa Oppivat ja muovautuvat aivot tiistaina 17.3.2026. Kaikille avoin tapahtuma järjestetään yliopiston Lähde-kirjaston Tietoniekka-tilassa sekä verkossa.
Viisaudella on oma muutosten ja kehityksen polkunsa – uusi Oxfordin kustantama kansainvälinen käsikirja julkaistu12.3.2026 13:14:02 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen dosentti Eeva K. Kallio on toiminut toisena toimittajana juuri ilmestyneessä teoksessa The International Handbook of Adult Development and Wisdom. Kallion työparina on ollut Fielding Graduate Universityn psykologian emeritaprofessori Judith Stevens-Long.
Kuukautiskierron vaikutus energia-aineenvaihduntaan on vähäinen12.3.2026 09:52:41 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuukautiskierron aikaiset muutokset energia-aineenvaihdunnassa ovat keskimäärin pieniä. Tutkimus on merkittävä, sillä liikuntatieteissä naisia on tutkittu perinteisesti miehiä vähemmän. Tutkimus tarkentaa käsityksiä kuukautiskierron aineenvaihdunnallisista vaikutuksista. LitM Ida Löfbergin väitöskirja tarkastetaan lauantaina 14.3.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopistossa.
Uusi tutkimus paljastaa, miten puolijohteet mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon12.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kansainvälisessä yhteistyössä selvittäneet, miten puolijohdemateriaalit mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon (valo)sähkökemiallisesti. Uudenlaiset atomitason simulaatiot ja tarkat sähkökemialliset kokeet paljastavat reaktioiden perusmekanismeja ja tukevat uusien materiaalien kehittämistä. Tutkimus myös tunnisti uuden ilmiön: ulkoisen potentiaalin synnyttämät paikalliset varaukset voivat aktivoida reaktion TiO₂‑puolijohde-elektrodien pinnalla.
Kietoutuneet molekyylit sitovat sulfaattia – tulevaisuuden ratkaisuja vedenpuhdistukseen ja ympäristön seurantaan11.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen luokan synteettisiä molekyylejä, jotka pystyvät sitomaan ennennäkemättömän tehokkaasti vedessä esiintyvää sulfaattia, joka on laajalle levinnyt teollinen ja ympäristöllinen haitta-aine. Kietoutuneita molekyylirakenteita on pitkään pidetty lähinnä kemiallisina erikoisuuksina, mutta tutkimus osoittaa, että niitä voidaan suunnitella käytännön sovelluksiin, kuten veden puhdistukseen, kemikaalien havaitsemiseen ja ympäristön seurantaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
