Sigurd D’hondt soveltavan kielitieteen professuuriin
11.10.2022 10:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Vuodesta 2017 D’hondt on toiminut Jyväskylän yliopistossa soveltavan kielitieteen apulaisprofessorina. Tätä ennen hän on työskennellyt Antwerpenin, Gentin ja VU Amsterdamin yliopistoissa.
D’hondt on tohtoroitunut kielitieteestä Antwerpenin yliopistosta vuonna 2001. Hänen väitöskirjansa käsitteli swahilia puhuvien nuorten kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta Dar es Salaamin kaduilla. Esimerkki D’hondtin varhaisesta Afrikka-kiinnostuksesta on myös tutkimus siitä, mitä käytännön tietoa Dar es Salaamiin asukkaat tarvitsevat noustessaan nopeasti julkista liikennettä tarjoaviin lukuisiin minibusseihin ja niistä pois, sekä millaisia maantieteen ja tilallisuuden käytäntöjä he silloin uusintavat.
Tutkimuksissaan D’hondt on keskittynyt vuorovaikutusanalyysin soveltamiseen. Erityisen kiinnostunut hän on siitä, miten vuorovaikutusanalyysiä voidaan käyttää välineenä laajempien yhteiskunnallisten kysymysten käsittelyssä. Häntä kiinnostaa myös se, miten diskurssi, arkiset käytännöt ja elämismaailmat sekä laajemmat sosiaalipoliittiset muutokset liittyvät toisiinsa.
D’hondt johtaa Suomen Akatemian hanketta "Negotiating International Criminal Law: A courtroom ethnography of trial performance at the International Criminal Court" (2019–2023). Kieliantropologinen tutkimus käsittelee Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) tuomitsemia rikoksia.
Haagissa sijaitseva ICC on pysyvä kansainvälinen tuomioistuin, joka aloitti toimintansa vuonna 2002. Se voi asettaa syytteeseen henkilöitä, joita syytetään kansanmurhasta, sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhon aiheuttamisesta.
ICC:n toimivalta ulottuu Rooman perussopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden alueelle, joiden kielelliset ja kulttuuriset käytännöt ovat hyvin vaihtelevia. Toisin kuin vakiintuneet kansalliset oikeusjärjestelmät, ICC edustaa kehittyvää rikosoikeuden muotoa, ja sen legitimiteetti kyseenalaistetaan edelleen usein.
Akatemian hankkeessa yhdistetään kieliantropologiaa ja vuorovaikutusanalyysia asiantuntemusta, jotta voidaan luoda empiirinen tilannekuva siitä, miten ICC:n oikeudenkäynnin toimijat käsittelevät mainittuja jännitteitä rikosoikeudellisten menettelyjen jokapäiväisessä toteuttamisessa.
Hankkeen tutkijat tarkastelevat erilaisia tekstejä ja diskursseja, joita oikeudenkäynnin toimijat tuottavat ja vaihtavat oikeudenkäynnin aikana. Tutkimus kattaa myös oikeussalissa tapahtuvan käsikirjoittamattoman vuorovaikutuksen, joka jää usein huomiotta perinteisemmissä kansainvälisen oikeuden analyyseissä. Tähän liittyen hankkeessa kehitetään uusia näkökulmia esimerkiksi uhrien asemaa koskevaan neuvotteluun tai siihen, miten tuomarit ottavat huomioon heille esitetyt kulttuuriset todisteet.
Lisätietoja:
Sigurd D’hondt, puh. +358408055071, sigurd.a.dhondt@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Lentoliikenteen nopeaa kasvua voidaan hillitä - katse arjen käytäntöihin, ei vain yksilövalintoihin28.5.2026 09:42:02 EEST | Tiedote
Lentoliikenne on ristiriitaisessa tilanteessa: se kasvaa Euroopassa ennätystahtia samaan aikaan, kun päästöjä pitäisi vähentää nopeasti. KTM Minna Käyrä tarkasteli Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan, miten kysyntä lentoliikenteelle syntyy suomalaisessa yhteiskunnassa ja millaisia muutoksia tarvitaan kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi. Tutkimus paljastaa, että lentäminen on kietoutunut monin tavoin suomalaisten elämään. Kestävyyden edistämisessä huomio tulisi suunnata kysynnän muodostumiseen eli siihen, miksi ihmiset lentävät.
Jyväskylän yliopisto jälleen Suomen kärjessä avoimessa tieteessä27.5.2026 09:25:19 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on edelleen Suomen paras tutkimusjulkaisujensa avoimessa saatavuudessa. Yliopiston kaikista vuonna 2025 julkaistuista vertaisarvioiduista tutkimusjulkaisuista jo 94 prosenttia on verkossa avoimesti saatavilla.
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun uusi työelämäprofessori Susanna Horn: ”Tutkin, miten kiertotaloutta toteutetaan käytännössä, jotta se tuottaa mahdollisimman suuret ympäristöhyödyt ja samalla arvoa yrityksille”22.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun uusi työelämäprofessori Susanna Horn vahvistaa kauppakorkeakoulussa kestävän liiketoiminnan tutkimusta, erityisesti kiertotalouden tutkimusta. 1.3.2026 alkaneen nelivuotisen työelämäprofessuurin rahoittajana on Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) ‑säätiö.
Biologiasta turvallisuusteknologiaan – Moona Huttunen rakentaa monitieteistä tekniikan osaamista21.5.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori Moona Huttusen urapolku on kulkenut biologian opinnoista kansainvälisen virustutkimuksen kautta turvallisuusteknologian diplomi-insinöörikoulutuksen kehittämiseen. Monitieteisyys, uteliaisuus ja halu ymmärtää ilmiöitä laajemmin ovat ohjanneet hänen valintojaan koko uran ajan.
Tutkimus: Hyvät numerot voivat peittää nuoren pahan olon21.5.2026 06:50:00 EEST | Tiedote
Moni nuori pärjää koulussa ulkoisesti hyvin, mutta saattaa jäädä silti ilman tarvitsemaansa tukea mielialaoireiluun. Tuoreessa tutkimuksessa nuoret aikuiset kertovat kouluaikaisista kokemuksistaan: koulupolun aikana masennusoireet jäivät usein huomaamatta, eivätkä nuoret tulleet kuulluiksi. Tutkimus luo kuvaa siitä, miksi nuorten tuen tarpeet jäävät huomaamatta ja apua haetaan vasta varhaisaikuisuudessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
