Sigurd D’hondt soveltavan kielitieteen professuuriin
Vuodesta 2017 D’hondt on toiminut Jyväskylän yliopistossa soveltavan kielitieteen apulaisprofessorina. Tätä ennen hän on työskennellyt Antwerpenin, Gentin ja VU Amsterdamin yliopistoissa.
D’hondt on tohtoroitunut kielitieteestä Antwerpenin yliopistosta vuonna 2001. Hänen väitöskirjansa käsitteli swahilia puhuvien nuorten kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta Dar es Salaamin kaduilla. Esimerkki D’hondtin varhaisesta Afrikka-kiinnostuksesta on myös tutkimus siitä, mitä käytännön tietoa Dar es Salaamiin asukkaat tarvitsevat noustessaan nopeasti julkista liikennettä tarjoaviin lukuisiin minibusseihin ja niistä pois, sekä millaisia maantieteen ja tilallisuuden käytäntöjä he silloin uusintavat.
Tutkimuksissaan D’hondt on keskittynyt vuorovaikutusanalyysin soveltamiseen. Erityisen kiinnostunut hän on siitä, miten vuorovaikutusanalyysiä voidaan käyttää välineenä laajempien yhteiskunnallisten kysymysten käsittelyssä. Häntä kiinnostaa myös se, miten diskurssi, arkiset käytännöt ja elämismaailmat sekä laajemmat sosiaalipoliittiset muutokset liittyvät toisiinsa.
D’hondt johtaa Suomen Akatemian hanketta "Negotiating International Criminal Law: A courtroom ethnography of trial performance at the International Criminal Court" (2019–2023). Kieliantropologinen tutkimus käsittelee Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) tuomitsemia rikoksia.
Haagissa sijaitseva ICC on pysyvä kansainvälinen tuomioistuin, joka aloitti toimintansa vuonna 2002. Se voi asettaa syytteeseen henkilöitä, joita syytetään kansanmurhasta, sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhon aiheuttamisesta.
ICC:n toimivalta ulottuu Rooman perussopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden alueelle, joiden kielelliset ja kulttuuriset käytännöt ovat hyvin vaihtelevia. Toisin kuin vakiintuneet kansalliset oikeusjärjestelmät, ICC edustaa kehittyvää rikosoikeuden muotoa, ja sen legitimiteetti kyseenalaistetaan edelleen usein.
Akatemian hankkeessa yhdistetään kieliantropologiaa ja vuorovaikutusanalyysia asiantuntemusta, jotta voidaan luoda empiirinen tilannekuva siitä, miten ICC:n oikeudenkäynnin toimijat käsittelevät mainittuja jännitteitä rikosoikeudellisten menettelyjen jokapäiväisessä toteuttamisessa.
Hankkeen tutkijat tarkastelevat erilaisia tekstejä ja diskursseja, joita oikeudenkäynnin toimijat tuottavat ja vaihtavat oikeudenkäynnin aikana. Tutkimus kattaa myös oikeussalissa tapahtuvan käsikirjoittamattoman vuorovaikutuksen, joka jää usein huomiotta perinteisemmissä kansainvälisen oikeuden analyyseissä. Tähän liittyen hankkeessa kehitetään uusia näkökulmia esimerkiksi uhrien asemaa koskevaan neuvotteluun tai siihen, miten tuomarit ottavat huomioon heille esitetyt kulttuuriset todisteet.
Lisätietoja:
Sigurd D’hondt, puh. +358408055071, sigurd.a.dhondt@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme