Sigurd D’hondt soveltavan kielitieteen professuuriin
Vuodesta 2017 D’hondt on toiminut Jyväskylän yliopistossa soveltavan kielitieteen apulaisprofessorina. Tätä ennen hän on työskennellyt Antwerpenin, Gentin ja VU Amsterdamin yliopistoissa.
D’hondt on tohtoroitunut kielitieteestä Antwerpenin yliopistosta vuonna 2001. Hänen väitöskirjansa käsitteli swahilia puhuvien nuorten kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta Dar es Salaamin kaduilla. Esimerkki D’hondtin varhaisesta Afrikka-kiinnostuksesta on myös tutkimus siitä, mitä käytännön tietoa Dar es Salaamiin asukkaat tarvitsevat noustessaan nopeasti julkista liikennettä tarjoaviin lukuisiin minibusseihin ja niistä pois, sekä millaisia maantieteen ja tilallisuuden käytäntöjä he silloin uusintavat.
Tutkimuksissaan D’hondt on keskittynyt vuorovaikutusanalyysin soveltamiseen. Erityisen kiinnostunut hän on siitä, miten vuorovaikutusanalyysiä voidaan käyttää välineenä laajempien yhteiskunnallisten kysymysten käsittelyssä. Häntä kiinnostaa myös se, miten diskurssi, arkiset käytännöt ja elämismaailmat sekä laajemmat sosiaalipoliittiset muutokset liittyvät toisiinsa.
D’hondt johtaa Suomen Akatemian hanketta "Negotiating International Criminal Law: A courtroom ethnography of trial performance at the International Criminal Court" (2019–2023). Kieliantropologinen tutkimus käsittelee Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) tuomitsemia rikoksia.
Haagissa sijaitseva ICC on pysyvä kansainvälinen tuomioistuin, joka aloitti toimintansa vuonna 2002. Se voi asettaa syytteeseen henkilöitä, joita syytetään kansanmurhasta, sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhon aiheuttamisesta.
ICC:n toimivalta ulottuu Rooman perussopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden alueelle, joiden kielelliset ja kulttuuriset käytännöt ovat hyvin vaihtelevia. Toisin kuin vakiintuneet kansalliset oikeusjärjestelmät, ICC edustaa kehittyvää rikosoikeuden muotoa, ja sen legitimiteetti kyseenalaistetaan edelleen usein.
Akatemian hankkeessa yhdistetään kieliantropologiaa ja vuorovaikutusanalyysia asiantuntemusta, jotta voidaan luoda empiirinen tilannekuva siitä, miten ICC:n oikeudenkäynnin toimijat käsittelevät mainittuja jännitteitä rikosoikeudellisten menettelyjen jokapäiväisessä toteuttamisessa.
Hankkeen tutkijat tarkastelevat erilaisia tekstejä ja diskursseja, joita oikeudenkäynnin toimijat tuottavat ja vaihtavat oikeudenkäynnin aikana. Tutkimus kattaa myös oikeussalissa tapahtuvan käsikirjoittamattoman vuorovaikutuksen, joka jää usein huomiotta perinteisemmissä kansainvälisen oikeuden analyyseissä. Tähän liittyen hankkeessa kehitetään uusia näkökulmia esimerkiksi uhrien asemaa koskevaan neuvotteluun tai siihen, miten tuomarit ottavat huomioon heille esitetyt kulttuuriset todisteet.
Lisätietoja:
Sigurd D’hondt, puh. +358408055071, sigurd.a.dhondt@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme