Aalto-yliopisto

Sijoittajat innostuivat lähiöistä – vaihtelevin seurauksin

Jaa

Myyrmäkeen rakennetaan yksiöitä ja kaksioita, Myllypuroon perheasuntoja. Ero selittyy ennen kaikkea erilaisilla kaavoitus- ja tontinluovutusvaatimuksilla, sanoo tutkija Johanna Lilius. Vanhoille asukkaille lähiöiden uudistaminen voi käydä kalliiksi.

Myyrmäki on Vantaan väkirikkain kaupunginosa, jossa lähes 100 prosenttia rakennuksista on kerrostaloja. Kuva: Johanna Lilius
Myyrmäki on Vantaan väkirikkain kaupunginosa, jossa lähes 100 prosenttia rakennuksista on kerrostaloja. Kuva: Johanna Lilius

Muuttoliike, markkinavetoinen asuntopolitiikka ja kaupunkien uudistamisohjelmat ovat lisänneet lähiöiden kiinnostavuutta asuntosijoittajien silmissä.

Näin sanovat Aalto-yliopiston tutkija Johanna Lilius ja Helsingin kaupungin tutkija Jukka Hirvonen, jotka selvittivät tuoreessa tutkimuksessaan, miten suurten, niin sanottujen institutionaalisten asuntosijoittajien kiinnostus näkyy lähiöiden kehityksessä.

Lilius ja Hirvonen vertailivat kahta vauhdilla kasvanutta 60-luvun lähiötä: Vantaan Myyrmäkeä ja Helsingin Myllypuroa. Myyrmäki on Vantaan väkirikkain kaupunginosa, jossa lähes 100 prosenttia rakennuksista on kerrostaloja. Myllypuro on väljemmin rakennettu Itä-Helsingin kaupunginosa, jossa on sekä pientaloja että kerrostaloja.

Sijoittajat nostivat molempien alueiden valttikorteiksi edullisen tonttimaan, hyvät liikenneyhteydet ja kaupunkien investoinnit alueiden uudistamiseen. Sijoituskohteissa oli kuitenkin isoja eroja.

”Myyrmäessä 2008–2019 rakennetuista asunnoista 81 prosenttia oli yksiöitä ja kaksioita, ja niistä noin puolet näyttäisi päätyneen vuokrattaviksi. Samaan aikaan Myllypurossa yli 64 prosenttia uusista asunnoista oli vähintään kolmioita”, Lilius kertoo.

Ero selittyy ennen kaikkea sillä, että Helsinki vaatii myös isojen, lapsiperheille sopivien asuntojen rakentamista.

”Sijoittajille pienet asunnot ovat kannattavia sijoitustuotteita, ja siksi niitä rakennetaan, jos muuta ei vaadita”, sanoo Lilius.

Vuonna 2008 yksityisten vuokra-asuntojen osuus oli Myyrmäessä 18 prosenttia, vuonna 2019 jo 29 prosenttia. Samaan aikaan kaupungin vuokra-asuntojen osuus laski alueella 20 prosentista 17 prosenttiin. Vaikka yksityisten asuntojen vuokrataso nousi, asuntojen yleinen hintataso laski, korkeakoulutettujen asukkaiden osuus pysyi samana ja pienituloisten osuus kasvoi.

”Asuntojen hallintamallin monipuolistaminen ei siis automaattisesti johda koulutus- ja tulotason paranemiseen ja segregaation vähenemiseen”, Lilius sanoo.

Kuka maksaa?

Helsingin Myllypuroa on usein pidetty malliesimerkkinä lähiön onnistuneesta uudistamisesta. Myös tutkimukset näyttävät tukevan mielikuvaa. Korkeakoulutettujen osuus ja tulotaso on noussut Myllypurossa nopeammin kuin muissa itäisen Helsingin kaupunginosissa, ja pienituloisten osuus on kääntynyt laskuun. Myös asuntojen hinnat ovat nousseet muita naapurialueita nopeammin.

Kaikkia myllypurolaisia kehitys ei kuitenkaan ole hyödyttänyt, Lilius korostaa.

”Kaupungin vuokra-asuntojen osuus on Myllypurossa noin kolmannes. Kaupunki on päättänyt, että alueen markkinavuokrien tulisi heijastua myös sen omistamien vuokra-asuntojen vuokrissa. Se tarkoittaa, että pienituloiset asukkaat voivat joutua muuttamaan pienempään asuntoon tai pois alueelta.”

Lilius sanoo, että uudistushankkeissa olisikin tärkeää varmistaa, että vanhat asukkaat voivat jäädä alueella ja että alueen henki säilyy. Hän toivoo myös, että Suomessa käytäisiin vilkkaampaa keskustelua siitä, mitä tarjonnan kasvattaminen vuokramarkkinat vapauttamalla tarkoittaa.

”Markkinaehtoinen vuokra-asuntotuotanto toki lisää tarjontaa, mutta millaista laatua se tuottaa, kenelle, ja millä yhteiskunnallisilla kustannuksilla?”

Linkki julkaisuun https://rdcu.be/cv2tg

 

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Johanna Lilius, Aalto-yliopisto
puh. 050 361 0694
johanna.lilius@aalto.fi

Kuvat

Myyrmäki on Vantaan väkirikkain kaupunginosa, jossa lähes 100 prosenttia rakennuksista on kerrostaloja. Kuva: Johanna Lilius
Myyrmäki on Vantaan väkirikkain kaupunginosa, jossa lähes 100 prosenttia rakennuksista on kerrostaloja. Kuva: Johanna Lilius
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopisto
Aalto-yliopisto
PL 18000
00076 AALTO

09 47001, viestinta@aalto.fihttp://aalto.fi

Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Tunnistamme ja ratkaisemme yhteiskunnan suuria haasteita ja rakennamme innovatiivista tulevaisuutta. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua, 12 000 opiskelijaa ja 400 professoria. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä nimitettiin toiselle viisivuotiskaudelle10.9.2021 12:18:19 EEST | Tiedote

Aalto-yliopiston hallitus nimitti professori, tekniikan tohtori Ilkka Niemelän Aalto-yliopiston rehtoriksi toiselle viisivuotiselle kaudelle, joka alkaa 1.7.2022. Niemelä on Aalto-yliopiston toinen rehtori, ja hän aloitti tehtävässään vuonna 2017. Ilkka Niemelä toimi ennen rehtorikauttaan Aalto-yliopiston provostina vuodesta 2014 alkaen. Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsittelytekniikan professoriksi hänet nimitettiin vuonna 2000, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaaniksi vuonna 2011 ja akateemisista asioista vastaavaksi vararehtoriksi ja rehtorin ensimmäiseksi varamieheksi vuonna 2012. Niemelä on toiminut myös kansainvälisissä tutkimustehtävissä Australiassa, Saksassa ja USA:ssa. Hänellä on useita akateemisia luottamustehtäviä. Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mikko Kosonen toteaa: ”Rehtori Ilkka Niemelä on ensimmäisellä toimikaudellaan tehnyt loistavaa työtä Aalto-yliopiston kehittämiseksi ja hänessä yhdistyy harvinaisella tavalla kunnianhimoinen strateginen

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme